Mä en ymmärrä miksi olen joka paikassa se hyljeksitty ujo

Olen ujo, mutta pienemmässä porukassa mielellään juttelen. Etenkin kahden kesken olen keskustelukumppanina kuin kuka tahansa.  Katson ihmisiä silmiin, kuuntelen, hymyilen ja reagoin asioihin vaikka en itse ole juurikaan äänessä jos on paljon väkeä samassa paikassa. Koitan olla rento, mutta myönnän olevani myös vähän mielistelevä. Kai haluaisin että olisin muille edes "ihan ok" tai että joku jopa pitäisi minusta.

Silti jään aina varjoon. Nytkin olen ollut samassa työpaikassa 1,5 vuotta ja ilmeisesti kaikki työkaverit ei edes muista mun nimeä.. sitten meillä töissä on yksi äärettömän ujo ihminen, joka ei edes pysty tervehtimään tai katsomaan silmiin, niin hän on silti selvästi pidetympi kuin minä, aina työkaverit puhuvat ihan lämpimästi "Maijasta" ja heittävät hänelle läppää vaikkei tämä vastaisi siihen mitään. Joten, miksi juuri minä olen aina se hylkiö? Ulkonäkö ihan tavis, en haise pahalta tms.