# # LOKAlutusten torstai # #

Täsä vielä linkki eilisiin, jossa kyllä yksi tämänkin päivän juttu, käykäähän kurkkaamassa:



http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=9889023&p=1&tmode=1&smode…





Täällä piisannut kiirettä, lapset olleet kipeitä ja kiukkuisia. Itsellä pinna normaalia kireämmällä (johtuukohan hormoneista), joten ei kovin mukavia päviä. Eilen saatiin sitten antibioottikuuri pojalla, kun oli korvatulehdus - meille tosi harvinaista edellisestä on jo vuosi, toinen lapsista (kohta 4v.) ei ole koskaan sairastanut korvatulehdusta!



Pahoinvointi on ainakin tänään ollut mukavasti jossakin muualla, tuntuu että se on sekä vähentynyt, että alkanut keskittyä enenmmän iltoihin, hyvä niin. Vaikka toivottavasti ei iske tänä iltana, kun ollaan lähdössä parin kaverin kanssa Ikean reissulle. Täytyy saada koti kuntoon ennen neidin 4 v. synttäreitä - ajattelin ostaa uusia viherkasvia kuolleiden tilalle.



Eka ultra aikakin on varattu eli 2.4. päästään kurkistamaan kuka on meille muuttanut. Tietoa raskaudesta on laitettu eteenpäin postitse, todennäköisesti tänään vanhempani saavat lapsista kuvan jossa nykyisen kuopuksen paidassa on teksti " tuleva isoveli" . Jännittää tuleeko sieltä soitto ja koska!



Mukavia päivänjatkoja!



Luhtavilla (joka ei taaskaan muista onko ollut jotain galluppeja tai kyselyjä)

Eli elellään ilman kuvotusta ja ilman sairasta väsymystä, mutta vatsa kyllä kasvaa. Nyt se alkaa olla söpö, kun on kiinteytynyt sellaiseksi pikku kummuksi. Alussa se oli ruma kun näkyi vaan epämääräisenä turvotuksena ja höllönä mahan kohdalla. Nyt se on kovettunut ja on selvästi vauvamahan näköinen.



Ensi tiistaina on siis np- ultra, taisi olla fauvella (nyt en ole varma miten kirjoitetaan) samana päivänä ja hänellä oli täsmälleen samat viikotkin kuin meillä. Kiva että tähän mennessä on kaikilla olleet normaalit niskapoimut, mua jännittää vähäsen miten meillä käy.

Hiljaista on, eikä mitään tapahdu..



Kiitos onnitteluista! :-)



Tässä yritän miettiä selviytymisstrategiaa ensi viikoksi. Mies on lähdössä työmatkalle (tuli yllättäen) maanataina ja tulee takaisin vasta seuraavana lauantaina. Ihanasti hän on koko alkuvuoden jaksanut hoitaa esikoista (ja minua), mut nyt saisi iltapahoinvointi siis loppua. Ja väsymyskin joutaisi helpottamaan.



No höh, yleensä tulee pitkät tarinat, mutta nyt ei tunnu irtoavan mitään. Mitään ei siis tapahdu. Parempi poistua takavasemmalle ja toivoa, että palstalla piipahtaa joku, jonka aivotoiminta on edes hiukan aktiivisempaa. Paljoa se ei kyllä vaadi. :-)



-Ja_me rv 13+0 (Jee, taas vaihtui viikko. Pari päivää, niin on eka kolmannes takana!)

Täällä on taas masennuspäivä menossa. En tajua miten mielialat heitteleekin näin! Joka toinen päivä on ihan hyvä olo ja sitten taas seuraava on ihan sieltä ja syvältä :( Sain jonkun ihme raivokohtauksen äsken ja itkin ihan valtoimenaan. Äitikin sitten vielä siihen samaan soitti, ja mä löin luurin korvaan. Nyt hävettää.. Onneksi mun mies tajuaa, että en voi itselleni mitään, en mä tahallani kiukuttele. No, sitten otin huimat neljä tunnin päiväunet ja nyt tuntuu taas helpottavan.



Yllätyksekseni kuulin eilen, että naapurikin odottaa lasta! Neljäs tulossa ja LA kolme päivää mun jälkeen. Ei tunneta toisiamme, mutta toisen naapurin kautta eilen vähän tutustuttiin. Naureskeltiin vaan, että tietää ainakin mitä on molemmissa naapureissa touhuttu tammi-helmikuun pakkasilla :)



Luin äsken vauvakirjaa ja siinä sanottiin, että nyt sisälläni ei olekaan enää alkio, vaan sitä kutsutaan jo sikiöksi. Niin se aika menee! Justhan mä plussasin vasta! Toivottavasti pian alkais jo näkyä mahaakin, nyt se on vielä yhtä löllyvää läskiä kuin ennenkin. Ehkä alamaha hiukan kovempi kuin ennen, mutta ei muut vielä huomaa mitään.



Mun isä on aivan tohkeissaan odotuksestani. Kyselee jo mitä vauvalle pitäis ostaa jne ja lupasi auttaa hankinnoissa. En erityisemmin käskenyt raskauttani salailla, mutta se on kertonut asiasta suunnilleen kaikille vastaantulijoille! Isäni tykkää tosi paljon lapsista ja on aina ollut vähän kateellinen veljelleen, jolla on 9 lastenlasta. Nyt saa sitten isäkin ensimmäisen. Vähän vaan tulee surullinen olo sitä ajatellessa, koska tämä setäni kuoli tammikuussa ja isä ei voi hänelle odotuksestani kertoa.. Voi kunpa ultrassa kaikki olis ok, en haluaisi millään tuottaa pettymystä isälle. On ollut tarpeeksi jo surua koko suvulla.



Tintti rv 10

Tänään on ollut pinossa rauhallista. Mukava on ultra- ym. kuulumisia lukea. Kannan omankin korteni kekoon :)



Eilen kävin gynellä ja hän ultrasi samantein, kun kuuli minun olevan raskaana. Ja vitsit, siellä se 37,7mm pitkä pötikkä oli!!!!!!! Aivan uskomatonta :):):) Sain kuvankin mukaan, joten pystyin miehelle illalla tulokastamme esitellä.



Valitettavasti en oikein pystynyt mitään kysellä, kun en kieltä juur osaa (kaveri oli onneksi tulkkina!). Mutta oletan, että kaikki on hyvin, kun tätsy ei mitään sanonut. Tänään soitin Suomeen neuvolaan ja täytyy sitten soitella lähempänä paluuta uudestaan ja varata aika.



Tässä vähän nyt emmin sitä, että käynkö maan tavan mukaan nämä alkuraskauden testit, vai odottelenko rauhassa(?) Suomeen ja menen seuraavan kerran tarkistukseen vasta siellä (toukokuun lopussa). Täällä olisi vuorossa pissa- ym. verikokeet ja sitten eka ultra (hmm, en tiedä, mikä tuo eilinen sitten oli...) ja vielä toukokuun alussa eilisen kaltainen käynti gynellä. Oisko teillä vinkkiä, miten kannattaisi toimia :) Muuten menisin innosta kiljuen kaikkiin testeihin, mutta kun tämän kielitaidottomuuden kanssa niin kurjaa... No, pohditaan.



Gyne muuten laski viikkoni viimeisistä menkoista, eikä ottanut huomioon vähän normaalia pidempää kiertoani. Oli siis sitä mieltä, että olen 10+4 vaiheessa, itse olen laskeskellut olevani 9+6. Minkämittainen kaveri teillä on mukananne ollut missäkin vaiheessa, niin voisin vähän siitä päätellä, kunpaa ajanlaskua seuraan?



No, jopas tuli juttua. Nyt lenkille.



t. Fudgis (9+6 tai 10+4)

Hei,



En ole ennen tänne vauvan puolelle kirjoitellut, van pelkästään tuolla yahoon puolella. Meinasin nyt kumminkin poikkeuksellisesti uskaltautua joukkoon!

Itse asun sienassa, täällä testit on olleet ihan helppoja tehdä, kunhan kielitaito riittää siihen että löytää sairaalan labran ja siihen että ymmärtää mistä testitulokset on haettava. Täällä ensin pitää tehdä raskaustesti " virallisessa" labrassa, jonka jälkeen saa paikallisesta USL:n toimistosta sellasen raskausvihkosen missä on kaikki testit ja ultrat valmiina, koska ne pitää tehdä jne, ja tämän vihkosen kanssa testit on maksuttomia. muuten niistä pitää maksaa, osasta enemmän ja osasta vähemmän. Ne ekat testit on hepatiitti, HIV, veriryhmä, rubella, toksoplasmoosi ja glukoosi. Pissasta ne katsoi lähinnä vaan bakteerit. Sitten se ultra on sama kun suomen np-ultra, kannattaa käydä jos et ole suomessa niillä viikoilla kun se tehdään! Sen jälkeen sitä toksoa ja glukoosia vaan vahditaan koko ajan.

Kaipa se gyne kertoi sulle ruokarajoituksista? Me vaivaset kun ei olla sairastettu sitä toksoplasmoosia niin ei saada syödä leikkeleitä, ja kaikki hedelmät, vihannekset ja salaatit pitää antaa liota laimeassa desifiointiaineessa, mulle neuvottiin Amuchina merkkistä, löytyy supermarketista. enpäs nyt muista mitään muuta tärkeetä...

yövuorot ja vapaat ohi ja paluu arkeen jälleen.Pitkä iltavuoro takana,väsytti kyllä huimasti töissä vielä neljä työpäivää nii pääsee taasen vapaille.

Onneksi ensi viikolla vaan aamuvuoroja.Pahoinvointi on lakannut tyystin ja vatsassa hieman pyöreyttä tullut.

Moi tintti mullakin ultra 4.4.

Neuvola sanoi etä meitä on paljon synnyttäjiä lokakuulla.Itsekin olen lokalapsia.Täytyy käyd nukkuun et jaksaa taasen huome illan töis..