En taidakaan olla liian tyhmä

Mutta en tarpeeksi fiksukaan. Olen sen verran tyhmä, että teen toistuvasti virheitä, mutta en tarpeeksi tyhmä, että ne jäisi itseltäni huomaamatta. Käyn jatkuvaa päänsisäistä keskustelua ja huomaan tekeväni argumentointivirheitä ja se on raskasta kun huomaa olevansa puutteellinen koko ajan. Mutta pyrkimykseni on kuitenkin kehittyä niistä eteenpäin. Itsensä soimaaminen on tyhmää, mutta mielenterveysongelmat ja herkkä luonne mun kohdalla lisää ankaruutta itseään kohtaan. 

Olen sen verran tyhmä, että huoneesta löytyy aina minua älykkäämpiä henkilöitä. En aina pysty käsittämään muiden juttuja ja luulenpa, että syy on se, että älykkyyteni on matalampi kuin heillä, joiden juttuja en ymmärrä. Jotku älykkäämmät ovat joskus huomauttaneet minua virheistäni ja joskus olen ihmetellyt, että mitä väärää tossa oli eli en aina itsekään hoksaa omia virheitä. Mutta muuten hoksaan kyllä asioita riesaksikin asti. Mutta en etsi muista ihmisistä virheitä. Antaisi liian nipon kuvan. Joskus minua on pidetty tuomitsevana ihmisenä ja se sattui, koska tarkoituksenani oli vain auttaa ja pitää huolta. Mutta en halunnut huomauttaa virheistä. Sitten välillä tuntuu, ettei muakaan täysin ymmärretä aina. Tässähän voisi syventyä enemmänkin aiheeseen, mutta tämä aloitus on jo nyt näin pitkä, joten pohdin vain noita mitä pohdin.

Tavoitteeni on se, etten olis liian tyhmä, mutta nämä kortit mulla on. Tuntuu, että minua on pidetty paljon tyhmempänä ja kerran minua on kohdeltu kuin pientä lasta, mutta se ei oo jääny multa huomaamatta. Jos en olis niin ujo ja kiltti, niin oisin varmasti osannut huutaa takaisin, että minä en ole mikään idiootti tai sitten pitää puoliani fiksummalla tavalla. Mutta ei, olin vain hiljaa. En ole innoissani menossa mensan oikeaan testiin kun en nettitestistäkään saa mitään hurraa pisteitä.