Antakaa neuvoja ensimmäistä kertaa vanhemmaksi tulevalle

Että vaikka pikkulapselle on kuri ja opettelee asioita, niin ei saisi olla liian ankara vanhempi isolle lapselle. Lapsi haluaa rakkautta ja välittämistä. Ja kivoja asioitakin. Matkustaminen voi olla yhdessä mukavaa kun on isompi.

Riippuu oletko mies vai nainen. Miehen on tärkeää olla läsnä ja ylläpitää mukavaa vuorovaikutusta, mutta ei änkeä pienen lapsen elämään, eikä yrittää syrjäyttää äitiä. Pienelle lapselle tärkeintä on äidin turva ja läheisyys, ja vieroittautuu siitä luontaisesti sitten isänsä hoteisiin. Mies voi seurailla äidin ja lapsen vuorovaikutusta ja opetella sitä, ettei töksäytä ja töräyttele lasta pilalle, sitten kun tämän saa omalle vastuulleen.

Naiselle tärkeintä on ravita ja huolehtia lapsen hyvinvoinnista. Lapsi kunnioittaa tätä automaattisesti, jos perheessä ei esiinny väkivaltaa tai muita sairaita dynamiikkoja, kuten miehen himoa pikkulapsia kohtaan, jne.

Nainen saa etäisyyttä lapseen sitten, kun se vieroittuu miehen kaveriksi. Tällöin on oiva paikka esim. toiselle lapselle. Lapsen luonnollinen vieroittumisikä on n. 5v. Äiti ei kuitenkaan saa koskaan täysin hylätä lasta, ennen kuin lopullisen vieroituksen yhteydessä. Lopullinen vieroitus tapahtuu siinä 20-30v iässä riippuen siitä, kuinka hyvin on onnistunut lapseen oppia kaatamaan. 

Tämän jälkeen aikuinen ei saisi holhota lasta liiaksi, jotta pariutuminen mahdollistuu. Mitä tiiviimpi suhde vanhempiin, sitä epätodennäköisempää on, että lapsi kykenee koskaan pariutumaan.

Älä opeta  vauvaa jatkuvaan sylissä pitämiseen ja joka inahdukseen vastaamiseen.. Ärsyttää kun jotkut  äidit valittavat että ei pääse edes suihkuun, itse  ovat opettaneet vauvan vaatimaan . Kiität myöhemmin siitä itseäsi. .Ei se vauva rikki mene, vaikka on  vähän  ihan itsekseen vaikka leikkikehässä, myöhemmin sitterissä, katselee  puuhiasi sieltä

t. 3  tyytyväistä lasta ja tyytyväinen äiti

Jätä mies heti kun olet paksuna koska mies ei kuitenkaan auta lapsen kanssa eikä tee kotitöitä.

Jos olet äiti, pidä huoli että isä osallistuu heti lapsen synnyttyä lapsen hoitoon, eikä vetoa työssä käyntiin. Jos olet isä osallistu heti ja pidä kaikki mahdolliset vanhempain vapaat. 

Ota rennosti kaiken maailmaan törpöt saavat pidettyä lapsen hengissä mikset sinä siihen pystyisi. 

Koti saa olla vauvan kanssa sekaisin, kunhan ette paskassa elä, viherkasvit kuolla, vauvan voi ottaa mukaan oikeastaan mihin vaan, jos anoppi haluaa hoitaa anna hoitoon, kasvattihan tuo puolisosikin.

Lapsi ei kuria kaipaa, tiedon siitä että saa ruokaa kun on nälkä ja kuivan vaipan kun vaippa on märkä, nukkua rauhassa kun on uni, syliä kun maailma kolhii. 

Jos jostain pitää kieltää, pienen kanssa on nostettava perse penkistä ja haettava pois, ihan kaikesta ei tarvitse kieltää, kaikkea ei voi saada, mutta kaikesta voi haaveilla. 

Rakasta puolisoasi niin lapset voi hyvin . M53v

Kuuntele ja lue ohjeita, joita sinulle annetaan, mutta älä ota kaikkea liian kirjaimellisesti. Lapset ja perheet ovat erilaisia ja hyvään lopputulokseen voi päästä montaa eri reittiä. Luota vanhemmanvaistoosi ja valikoi ohjeista parhaat ja teille toimivimmat.

Anna lapselle runsaasti huomiota ja rakkautta, mutta toisaalta puutu siihen heti tiukasti jos lapsi ei tottele tai käyttäytyy muuten huonosti. Jos sanallinen puuttuminen ei riitä, niin pakottamista ja rankaisua on syytä käyttää siinä määrin, että lapsen saa tottelemaan.

Anna turvaa ja rakkautta. Rajat kannattaa olla, nekin luovat turvaa. Ota mukaan tekemisiin ja opeta asioita, lapset haluavat luonnostaan oppia, vaikka se vähän hidastaa, joudut vahtimaan ja komentamaan vähemmän. Kannusta positiivisesti, mutta aiheesta, niin itsetunto kehittyy. Vastaa kysymyksiin selkeästi, mutta ei liian monimutkaisesti, kaikki aikanaan. Lue satuja. Joskus on hyvä leikkiä yksinkin, niin mielikuvitus kasvaa. Anna tehdä pieniä valintoja, mutta isoista päätät sinä. Opeta ajattelemaan rohkeasti itse, niin ei mennä liian helposti väärille urille porukoiden mukaan. Jokainen on erilainen. 

Kukaan ei ole niin saatanallisen syyllistävä kuin toinen äiti toiselle. Äitiys on maailman yksinäisin ja kurjin rooli. 

Elämässä ei ole ennustettavuutta, omista valinnoistaan voi joutua vastuuseen yksin. 

Tee palvelus itsellesi ja vie vauva suoraan jokeen.

Lapsen kasvatus alkaa jo kohdusta, rauhoita se arki, rutiinit, rutiinit ja rutiinit. 

Älä omi lasta automaattisesti lasta itsellesi. 

Vierailija kirjoitti:

Älä omi lasta automaattisesti itsellesi. 

Se isyys alkaa ensi parkaisusta. Meillä on miehen kansa "vuoroviikot" kummalla on päävastuu vaikka ollaan yhdessä. 

Vierailija kirjoitti:

Älä opeta  vauvaa jatkuvaan sylissä pitämiseen ja joka inahdukseen vastaamiseen.. Ärsyttää kun jotkut  äidit valittavat että ei pääse edes suihkuun, itse  ovat opettaneet vauvan vaatimaan . Kiität myöhemmin siitä itseäsi. .Ei se vauva rikki mene, vaikka on  vähän  ihan itsekseen vaikka leikkikehässä, myöhemmin sitterissä, katselee  puuhiasi sieltä

t. 3  tyytyväistä lasta ja tyytyväinen äiti

Nimimerkki paljastaa, että tällä äidillä on ollut lapsia, jotka viihtyvät itsekseen leikkikehässä tms. Ap:lle tiedoksi, että kaikki lapset eivät ole tällaisia ja ikäkausittain voi vaihdella paljonkin, minkä verran lapsi viihtyy itsekseen. Tietysti hyvä totuttaa olemaan muuallakin kuin sylissä, mutta osa lapsista kyllästyy huomattavasti nopeammin esim sitterissä möllöttämiseen kuin toiset ja se ei ole vanhemman syy.

Tie vanhemmuuteen on pitkä. Älä oleta, että vanha elämäsi jatkuu vauvan syntymän jälkeen. Raskausaika on helppoa aikaa verrattuna vauvan tai taaperon hoitoon.Vauvan syntymän jälkeen joko sinä, isä tai joku muu hoitaa lasta, koko ajan, 24/7/365 juhannukset, vaput ja joulut, arjet ja viikonloput, yöt läpeensä. Ette pääse edes saunaan yhdessä, toisen on jäätävä hoitamaan vauvaa. Ensikertalaiselle tuo on usein yllätys, eikä sitä kunnolla ymmärrä ennen kuin oikeasti on lapsessa kiinni. 

Itsellani meni 10 v tottua lapsiarkeen. Nyt  22 v  ja neljän lapsen jälkeen sitä ei oikein muuta haluakaan eikä osaakaan. Elämä menee lasten ehdoilla ja niin sen kuuluu mennäkin. Älä oleta, että totut muutamassa vuodessa lapsiperhearkeen. Siihen menee pidempi aika.

Huomioi sekin, että jotkut lapset ovat helpompia. Jos koet, että vauva-aikasi tai taaperovuotesi menee hyvin, niin luultavaa on, että lapsesi on sieltä helpoimmasta päästä. Se ei ole sinun omaa ansiotasi, vaan on lapsen temperamenttiin liittyvä asia. Minulla on ollut helppoja ja vaikeita lapsia. Jotkut on syöneet hyvin, toiset eivät sitten taas millään. Toiset lapset antavat tehdä hoitotoimenpiteet (esim. hampaiden pesu, syöttäminen) hyvin, toiset eivät sitten taas millään. Jos sinun lapsesi antaa sinun pestä hampaansa, se ei ole sinun mahtavien vanhemmuustaitojesi ansiota, vaan esim. sen ansiota, että lapsesi suu ei ole kovin herkkä eli lapsesta ei tunnu pahalta harjaus.

Onnea lottoon! Toivottavasti saat "helpon" lapsen.

Kuka vitsaa säästää, se lastaan vihaa.