Miten kumppanuusvanhemmuus toimii?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies ei suostu luovuttamaan spermaa vaan haluaa omistella lasta ilman vastuuta ja velvollisuutta naisesta. Nainen ei halua ottaa 100% vastuuta lapsen elättämisestä tai kasvattamisesta vaan haluaa siitä välillä eroon. Lasta pompotellaan näiden kahden välillä sitten.

Tämä! Nainen antaa jopa ihan pienen lapsen vuoroviikoksi pois, jotta pääsee itse harrastamaan kulttuuria. Lapset eivät tiedä mikä heidän oikea kotinsa on ja tulevaisuudessa terapeutit tienaa kun lapset ovat kokeneet hylkäämisen tunnetta.Itse valitsin tietoisesti olla itsenäinen vanhempi enkä olisi voinut kuvitellakaan olevani erossa pienistä lapsistani useita päiviä.

Naisille ja lapsille on luonnollisempaa naisen yksinhuoltajuus, sillä olemme nisäkkäitä. Mutta laki ei mahdollista tätä. Jos lapsella on siittäjä, siittäjä omistaa lapsen siitä sekunnista, kun se on revittu naisen kohdusta. Ihan kaikesta huolimatta. Ellei hedelmöitys ole tapahtunut lääketieteellisesti sukusolun luovutuksella, eli nainen ei saa itse päättää kenen spermalla.

Aika sairas lainsäädäntö naisille ja lapsille. 

Ja jos miehellä on jo nainen ketä kairaa vaginaan, niin onhan siinä nyt pakko olla jotani todella pahasti pielessä, jos tämä nainen ei halua kyseisen miehen lasta. Herra jumala sentään, juoskaa hippulat vinkuen karkuun kun edes näette tällaista.

Vierailija kirjoitti:

Vaikea uskoa miten ne voi toimia. Itsellä oli niin suuri suojeluvietti alle kouluikäisiä kohtaan, että jollekin periaatteessa random-ukolle antaminen vuoroviikoin olisi varmaan saanut minut sekoamaan. 

Ehkä kumppanuusvanhempaan kannattaa luoda jonkinlainen suhde, ettei kyseessä olevan random-ukko tai random-akka. Pitäisi kuitenkin kyetä yhdessä sopimana lapsen asioista 18 vuotta ja hoitamaan niin kulut kuin arjen juoksevat asiat. Kasvatuksestakin olisi hyvä olla jonkinlainen yhteinen näkemys.

Kysymykseen suora vastaus - hyvin harvoin se toimii! Ylläkerrotut tarinat pieleen menneistä kumppanuusvanhemmuuksista vain vahvistaa sitä, että kaikkien ei vaan yksinkertaisesti pitäisi lisääntyä.

Oksettaa nämä tyypit, jotka ovat niin itsekkäitä, että ensinnäkin levittävät haaransa miehille, jotka tietävät varatuiksi (nämä ho r o t eivät kykene asettumaan toisen naisen asemaan ja miten ihmisen psyyke rikotaan pettämällä) ja toisaalla miehet, joilla ei ole munaa oikeasti erota rehellisesti puolisostaan, jos haluaakin elämältä muuta kuin yhteiseloa tämän kanssa. En edes pidä tällaisia oikeana miehenä vaan selkärangattomana luuserina. Ja tällaisille ihmisille pitäisi vielä saada lapsia?

Täällä on ollut aikamoisia kauhutarinoita. Hieman vastapainoksi kerron omani.

Olen mies. Eronnut. Kaksi mainiota tytärtä.

Ystäväni on nainen. Hinku äidiksi ollut lapsesta asti aivan valtava, mutta kyky parinvalintaan aivan kelvoton. Miten voi aina ja kerta toisensa jälkeen rakastua niin käsittämättömiin renttuihin? Oikeasti kaikki laulut ovat totta.

No, 40 alkoi hänellä uhkaavasti lähestyä, joten sovimme, että asia korjataan. Ja näin tehtiin.

Poika on nyt 8-vuotias. Tapaamme niin usein kuin voin, vaikka asun toisella paikkakunnalla ja edellisissäkin lapsissa on hoitamista. Tilanne ei ole ideaalinen, mutta valtavasti parempi kuin jos olisin antanut ystäväni riutua lapsettomuudessaan. Yhdellä sanalla: Kannatti.

Vierailija kirjoitti:

Ystäväni tuttu halusi kumppanuusvanhemmaksi. Hän tapasi netissä miehen, joka halusi samaa. Mies oli varattu, mutta sanoi olevansa eron partaalla ja tuttu nainen rakastui mieheen. Lähtökohta kumppanuusvanhemmuuteen oli siis jo menossa ihan väärään suuntaan. Sopimuksesta puhuttiin vähän sivumennen eikä mitään valmista saatu aikaiseksi vaan kaikki roikkui vain ilmassa. Mies halusi lapsen ja antoi ymmärtää, että parisuhdekin olisi mahdollista kunhan vain lapsi tulee ensin. Nainen kuvitteli olevansa miehen kanssa parisuhteessa ja tuli raskaaksi. Mies joutui lopulta kertomaan vaimolleen totuuden tästä kumppanuusvanhemmuudesta ja heille tuli ilmeisesti aikamoinen kriisi, mutta mitään eroa ei ollut alunperinkään tulossa. Mies ilmoitti raskaana olevalle naiselle, että hän haluaa vain lapsen, parisuhde hänellä on jo, joten ei kiitos. Että sellaista - nyt tämä huijausvanhemmuus toimii s-postitse ja tekstiviestein, sillä naisen puolelta inho on sitä luokkaa, et

Mieitin näitä tarinoita, miksi yleensä varattuihin miehiin ja uskotaan tarinoita erosta ja uudesta parisuhteesta ilman päivääkään saman katon alla asumista? Paljon on sinkkumieihiä, mutta silti naiset etsivät varattuja miehiä.

Ei toimi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystäväni tuttu halusi kumppanuusvanhemmaksi. Hän tapasi netissä miehen, joka halusi samaa. Mies oli varattu, mutta sanoi olevansa eron partaalla ja tuttu nainen rakastui mieheen. Lähtökohta kumppanuusvanhemmuuteen oli siis jo menossa ihan väärään suuntaan. Sopimuksesta puhuttiin vähän sivumennen eikä mitään valmista saatu aikaiseksi vaan kaikki roikkui vain ilmassa. Mies halusi lapsen ja antoi ymmärtää, että parisuhdekin olisi mahdollista kunhan vain lapsi tulee ensin. Nainen kuvitteli olevansa miehen kanssa parisuhteessa ja tuli raskaaksi. Mies joutui lopulta kertomaan vaimolleen totuuden tästä kumppanuusvanhemmuudesta ja heille tuli ilmeisesti aikamoinen kriisi, mutta mitään eroa ei ollut alunperinkään tulossa. Mies ilmoitti raskaana olevalle naiselle, että hän haluaa vain lapsen, parisuhde hänellä on jo, joten ei kiitos. Että sellaista - nyt tämä huijausvanhemmuus toimii s-postitse ja tekstivieste

Itsekin törmännyt tällaiseen tapaukseen, missä "eronnut" mies etsii lapselle äitiä. No raskauden aikan paljastui että nainen ei ollutkaan ihan kartalla tästä "erosta" ja mieskin muutti sopimusta ja tarinaa kesken kaiken.

Tällaisessa keississä on kyse seksuaalisesta hyväksikäytöstä, jossa on selkeitä uhreja ja tekijöitä. Uhreja ovat se petetty osapuoli ja tietysti lapsi, joka syntyy näin surkeaan ja kurjaan tilanteeseen alun alkenkin. Kaikista hirveintä, jos joutuu eroon äidistään.

Kumppanuusvanhemmuusryhmissä on vino pino näitä miehiä, jotka panevat yhtä naista ja etsivät synnyttäjää muualta. He eivät ajattele tippaakaan lapsen tarvetta emolleen ja äidille. Heille tärkeintä on vain oma mielihyvä ja siihen tällaisilla haaremiratkaisuilla pyritään

Missä kohtaa tapahtui seksuaalinen hyväksikäyttö? Eiköhän tuo naikkonen mennyt sänkyyn ihan vapaaehtoisesti. Synnyttämisessä kun ei ole mitään seksuaalista. Jos jotakuta on kustu silmään ja vedätetty niin tuota miehen varsinaista kumppania, jolla ei ole aavistustakaan, mitä hänen selkänsä takana puuhataan. Rikoskumppaneina sekä mies, että tämä äitiehdokas. 

Otsikon kysymykseen suora vastaus: erittäin huonosti!

Serkkuni lähti tällaiseen kumppanuusvanhemmuuteen kun alkoi olla jo 40v mittarissa eikä miestä. Itse epäilin kyllä alusta asti, että hän oli vain miehenkipeä, sillä hän sitten myös mennä rakastui yhteen isäehdokkaaseen, mutta isä ei halunnut hänestä kumppania. Muutenkin tutustuminen puolivillaisesti ennen toimeen ryhtymista nosti itsessäni ainakin karvat pystyyn. Nyt serkku muutti tämän miehen perässä toiselle paikkakunnalle, jotta lastenhoito sujuisi paremmin. Käytännössä mies on lähes ainoa tukiverkko tuossa uudessa kotikaupungissa. Missään hyvissä väleissä he eivät ole tietyistä sattuneista syistä, mutta kun jälkipolvea oli saatava hinnalla millä hyvällä. Serkusta on tullut katkera, mielenterveys horjuu pahasti, hänen on vaikea hoitaa ihan oma perusasioitakaan ja pienet kaksoset on isällä mielestäni todella paljon ikäänsä nähden. Heillä ei ole turvallista tukikohtaa kun koti vaihtuu alituiseen ja ovat äidistäänkin erossa useita vuorokausia kerrallaan. Toinen lapsista varsinkin kärsii tästä ja on jatkuvasti itkuinen eikä ole tyytyväisen oloinen lapsi. En ymmärrä aikuisia, jotka ensin haluavat lapsen ja sitten lapsi onkin heittopussina kun vanhemmuuden raskauteen ei ollakaan varautuneita. Tai no, mikä nyt kenellekin on ylivoimaisen raskasta. Tunnen toisenkin kaksosten äidin, joka sai lapset yksin ja hän on pärjännyt todella hyvin (lapset nyt 10 -vuotiaita), sillä otti elämän sellaisena vastaan kuin se tulee.

Toki serkkuni ongelmat voisi olla eronneen ydinperheenkin ongelmia, mutta jo lähtökohtaisesti karsastan ajatusta lähteä käytännössä ventovieraan kanssa elinikäiseen projektiin, missä tyyppi voi valehdella ummet ja lammet itsestään.

Viikko-viikko meiningillä ja toinen maksaa luonnollisesti elatukset.

Vierailija kirjoitti:

Ja jos miehellä on jo nainen ketä kairaa vaginaan, niin onhan siinä nyt pakko olla jotani todella pahasti pielessä, jos tämä nainen ei halua kyseisen miehen lasta. Herra jumala sentään, juoskaa hippulat vinkuen karkuun kun edes näette tällaista.

Juu, mun luokkakaveri sanoi jo yläasteelta 15v, ettei aio hankkia ikinä lapsia. Tänä päivänä tuo nainen on 37 vuotias ja on edelleen lapseton ja samaa mieltä. Hänelläkin on mies joka kairaa oletettavasti hänen vaginaa. Niin onhan siinä miehessä pakko olla joku vika, jos tämä nainen ei halua tämän miehen kanssa lasta...

Vierailija kirjoitti:

Viikko-viikko meiningillä ja toinen maksaa luonnollisesti elatukset.

Jos on viikko-viikko niin ei siinä kenenkään pidä elatusta maksaa koska todennäköisesti toinen saa lisäksi lapsilisänkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystäväni tuttu halusi kumppanuusvanhemmaksi. Hän tapasi netissä miehen, joka halusi samaa. Mies oli varattu, mutta sanoi olevansa eron partaalla ja tuttu nainen rakastui mieheen. Lähtökohta kumppanuusvanhemmuuteen oli siis jo menossa ihan väärään suuntaan. Sopimuksesta puhuttiin vähän sivumennen eikä mitään valmista saatu aikaiseksi vaan kaikki roikkui vain ilmassa. Mies halusi lapsen ja antoi ymmärtää, että parisuhdekin olisi mahdollista kunhan vain lapsi tulee ensin. Nainen kuvitteli olevansa miehen kanssa parisuhteessa ja tuli raskaaksi. Mies joutui lopulta kertomaan vaimolleen totuuden tästä kumppanuusvanhemmuudesta ja heille tuli ilmeisesti aikamoinen kriisi, mutta mitään eroa ei ollut alunperinkään tulossa. Mies ilmoitti raskaana olevalle naiselle, että hän haluaa vain lapsen, parisuhde hänellä on jo, joten ei kiitos. Että sellaista - nyt tämä huijausvanhemmuus toimii s-postitse ja tekstivieste

Sinkkumiehet saalistavat varattuja naisia yhtälailla. Laittavat viestejä, haluavat tavata, maalailevat yhteistä tulevaisuutta. Ilmeisesti vapaista naisista pulaa, kun päälle nelikymppiset perheenäidit houkuttavat. 

Eikös tuo kumppanuusvahemmuus ole niin kuin avioliitto, sillä poikkeuksella että se alun 5-10v petipuuha-aika jätetään väliin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystäväni tuttu halusi kumppanuusvanhemmaksi. Hän tapasi netissä miehen, joka halusi samaa. Mies oli varattu, mutta sanoi olevansa eron partaalla ja tuttu nainen rakastui mieheen. Lähtökohta kumppanuusvanhemmuuteen oli siis jo menossa ihan väärään suuntaan. Sopimuksesta puhuttiin vähän sivumennen eikä mitään valmista saatu aikaiseksi vaan kaikki roikkui vain ilmassa. Mies halusi lapsen ja antoi ymmärtää, että parisuhdekin olisi mahdollista kunhan vain lapsi tulee ensin. Nainen kuvitteli olevansa miehen kanssa parisuhteessa ja tuli raskaaksi. Mies joutui lopulta kertomaan vaimolleen totuuden tästä kumppanuusvanhemmuudesta ja heille tuli ilmeisesti aikamoinen kriisi, mutta mitään eroa ei ollut alunperinkään tulossa. Mies ilmoitti raskaana olevalle naiselle, että hän haluaa vain lapsen, parisuhde hänellä on jo, joten ei kiitos. Että sellaista - nyt t

Sinkkumiehet saalistavat varattuja naisia yhtälailla. Laittavat viestejä, haluavat tavata, maalailevat yhteistä tulevaisuutta. Ilmeisesti vapaista naisista pulaa, kun päälle nelikymppiset perheenäidit houkuttavat

Ja miten tämä sinkkumiestarina liittyi kumppanuusvanhemmuuteen? Meinasitko että sinkkumies etsii varatusta perheenäidistä itselleen vuokrakohtua? Tuskinpa.

Vierailija kirjoitti:

Eikös tuo kumppanuusvahemmuus ole niin kuin avioliitto, sillä poikkeuksella että se alun 5-10v petipuuha-aika jätetään väliin?

Ei vaan pitäisi olla kaverillinen suhde, eikä siinä asuta yhdessä. Mutta kun ihmiset lähtökohtaisesti sotkee tunteita ja lähtee väärällä tavalla hoitamaan asioita niin eihän siitä tule mitään hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viikko-viikko meiningillä ja toinen maksaa luonnollisesti elatukset.

Jos on viikko-viikko niin ei siinä kenenkään pidä elatusta maksaa koska todennäköisesti toinen saa lisäksi lapsilisänkin.

Lapsella pitää olla sama elintaso joka paikassa missä asuu eli voi joutua maksamaan elareita. Mutta näissä kumppanuusvanhemmuuksissa toki riski ongelmille on eksponentiaalinen, sillä nainen ei tiedä millainen hullu se mies todellisuudessa on. Riski siis sekä taloudellisista että oikeudellisista ongelmista, että siitä mille mies lapsen altistaa, sillä tällä on kuitenkin oikeus omistaa sitä kahden kesken kuin jotain koiraa. Vaikka toki koirankin emoltaan miehen armoille erottaminen on väärin, niin vielä enemmän väärin se on ihmislapsen kohdalla. Lapsiraukat.

Lapset eivät tule miehestä joten on aivan sama mikä on äidin järjen taso ja varsinkin miehen mielipide siitä. Mies voi luovuttaa siemenen ja sen jälkeen naisen kohdun tuotos on naisen kohdun tuotos. Se mitä mies voi tehdä on keskittyä siemenensä laadun parantamiseen, muu ei hänelle kuulu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystäväni tuttu halusi kumppanuusvanhemmaksi. Hän tapasi netissä miehen, joka halusi samaa. Mies oli varattu, mutta sanoi olevansa eron partaalla ja tuttu nainen rakastui mieheen. Lähtökohta kumppanuusvanhemmuuteen oli siis jo menossa ihan väärään suuntaan. Sopimuksesta puhuttiin vähän sivumennen eikä mitään valmista saatu aikaiseksi vaan kaikki roikkui vain ilmassa. Mies halusi lapsen ja antoi ymmärtää, että parisuhdekin olisi mahdollista kunhan vain lapsi tulee ensin. Nainen kuvitteli olevansa miehen kanssa parisuhteessa ja tuli raskaaksi. Mies joutui lopulta kertomaan vaimolleen totuuden tästä kumppanuusvanhemmuudesta ja heille tuli ilmeisesti aikamoinen kriisi, mutta mitään eroa ei ollut alunperinkään tulossa. Mies ilmoitti raskaana olevalle naiselle, että hän haluaa vain lapsen, parisuhde hänellä

Kumppanuusvanhempi ei etsi vuokrakohtua vaan ilmaiskohtua. Itse sain monta tällaista "tarjousta" missä miehet voivat ystävällisesti ottaa minun kohtuni tuotoksen pois vaivoistani, yleensä hänen ja jonkun random naisen kasvatettavaksi. Tai sitten pitäisi liittyä johonkin heidän polypalloonsa synnyttäjä-tissiksi.

On siellä sellaisiakin yksilöitä, jotka kunnioittavat äitiyttä eivätkä yritä varastaa vauvaa tai lasta, ja siis tarjoavat vaan siementään luovutettavaksi. Nämä ovatkin porukan ainoat täyspäiset henkilöt. Mutta silti näissä ryhmissä on yleensä kielletty vain sukusolujen luovuttajien etsiminen, mikä on aika outoa siihen nähden että ihminen on kuitenkin nisäkäs ja naisella on kaikki tarvittava lapselle sitä siementä lukuunottamatta. Että tällaiseenkin porukkaan on saatu ujutettua meninistinen agenda sukupuolettomasta vanhemmuudesta ja naiseuden mitätöinti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viikko-viikko meiningillä ja toinen maksaa luonnollisesti elatukset.

Jos on viikko-viikko niin ei siinä kenenkään pidä elatusta maksaa koska todennäköisesti toinen saa lisäksi lapsilisänkin.

Lapsella pitää olla sama elintaso joka paikassa missä asuu eli voi joutua maksamaan elareita. Mutta näissä kumppanuusvanhemmuuksissa toki riski ongelmille on eksponentiaalinen, sillä nainen ei tiedä millainen hullu se mies todellisuudessa on. Riski siis sekä taloudellisista että oikeudellisista ongelmista, että siitä mille mies lapsen altistaa, sillä tällä on kuitenkin oikeus omistaa sitä kahden kesken kuin jotain koiraa. Vaikka toki koirankin emoltaan miehen armoille erottaminen on väärin, niin vielä enemmän väärin se on ihmislapsen kohdalla. Lapsiraukat.

Minun tuttuni teki lapsen hairahduksen kanssa ja kutsuu kuviota kumppanuusvanhemmuudeksi, vaikka se ei sitä ole. Nainen on aivan sekaisin, väsynyt koko ajan, ei jaksa olla lapsensa kanssa ja nyt lapsi asuukin isänsä luona, äiti tekee osa-aikatyötä, koko ajan kinumassa lapsen isältä rahaa, vaikka itse saa korotetun lapsilisän. Mietityttää aina, että mitäköhän tuosta lapsestakin tulee kun äidin elämänhallinta on aivan hukassa.