Lue keskustelun säännöt.
Minulta on aina puuttunut kunnianhimo, kilpailuvietti ja kateus
25.05.2025 |
Silti kirjoitin 70-luvulla yo-kokeissa kuusi ällää ja pääsin Teknilliseen Korkeakouluun heittämällä, ja tein diplomityöni hienoin arvosanoin.
Olen nyt siirtynyt hyvälle eläkkeelle muutaman firman johtotehtävistä, enkä silti osaa tuntea kateutta ketään kohtaan ja häviän kaikki golf-matsini, koska kilpailuhenki puuttuu edelleen.
Kommentit (5)
Sama täällä. Ei voisi aidosti vähempää kiinnostaa jos joku on minua parempi jossain tai jos naapurilla on hienompi auto. Olen varmaan outo mutta elämä on kyllä leppoisampaa näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulta ei puutu kunnianhimoa, mutta lannistun helposti. Jos en heti onnistu, ajattelen, että pitäkää tunkkinne.
Harmillisesti nuo löytyy enemmän tai vähemmän keskinkertaisilta tyypeiltä kun taas selkeästi lahjakkailla ihmisillä näkee usein että he yrittävät jopa piilottaa lahjakkuuttaan muiden silmistä.
Muuten heidän harteille tietenkin annettaisiin vastuu koko maailman ongelmista.
Ihmiset eivät millään osaa nykymaailmassa puhaltaa yhteen hiileen en tiedä johtuuko se individualismista vai mistä.
Hei ap, me ollaan melkein samixii. Mäkin kirjoitin 6 ällää 70-luvulla ja pääsin heittämällä lääkikseen. Valmistuin kurssii parhailla arvosanoilla, eikä ekaa työpaikkaa tarvinnut etsiä. Headhunter tuli tapaamaan koululle.
En ole koskaan ollut tippaakaan kilpailuhenkinen, kunnianhimoinen, näyttämisenhaluinen, enkä kade. Tykkäsin vain tehdä sitä omaa juttuani. Olin tutkimustyössä ja tuotekehityksessä.
Mulla uraputki tosin katkesi lyhyeen, kun en kestänyt työ- ja yksityiselämän paineita. Jäin jo varhain (suht hyvälle) eläkkeelle. Paljon myöhemmin sain autismin kirjon diagnoosin, joka selittikin paljon asioita.
Hyvin menee, mutta menköön.
Minäkään en koe olevani kunnianhimoinen tai omaavani vahvaa kilpailuviettiä. Toisaalta minulla on aina ollut vahva hinku tehdä asioita itse.