Mitä sinä ajattelet jos joku sanoi käyneensä "kovaa elämän koulua"

Ajattelen että se ihminen ajattelee aika typerästi.

Vierailija kirjoitti:

Olenko käynyt elämän kovan koulun, kun lapsi vaikeasti vammainen, mies lähti ja vanhemmallani alzheimer?

Koulutukseltani filosofian maisteri

Elämä on kohdellut sinua kovasti, mutta et ole elämänkoululainen. Et ole wt.

Äiti ja tytär yhdessä röökillä fritsut kaulassa,päällä sama asu eli  kireät olkaintopit joiden alta loistaa rintsikat ja collegehousut joiden vyötärö  vedetty niin alas että stringit näkyy. Äiti on 50 kiloa painavampi ja mädät hampaat,tytär tulee perässä. Isä on olemassa vain elatusmaksujen maksajana.

Että on kaltoinkohdeltu tai sitten kuvittelee olevansa kaltoinkohdeltu.

Vierailija kirjoitti:

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että millaista ilmaisua pitäisi käyttää, jos on ollut paljon vastoinkäymisiä ja rankkoja asioita elämässä, mutta on akateemisesti koulutettu, ei minkään sortin päihdeongelmia, ei rikosrekisteriä yms.? Ja jos kokee, että vaikeudet ovat myös opettaneet ja koulineet, auttaneet kasvamaan henkisesti (eli ovat tavallaan "koulunkäyntiä").

Vai onko tässä takana ajatus, että esim. korkeastikoulutetulla ihmisellä on automaattisesti aina ollut helppo elämä? :D

Miksi niitä vaikeuksia tai rankkoja asioita pitäisi erikseen mitenkään korostaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että millaista ilmaisua pitäisi käyttää, jos on ollut paljon vastoinkäymisiä ja rankkoja asioita elämässä, mutta on akateemisesti koulutettu, ei minkään sortin päihdeongelmia, ei rikosrekisteriä yms.? Ja jos kokee, että vaikeudet ovat myös opettaneet ja koulineet, auttaneet kasvamaan henkisesti (eli ovat tavallaan "koulunkäyntiä").

Vai onko tässä takana ajatus, että esim. korkeastikoulutetulla ihmisellä on automaattisesti aina ollut helppo elämä? :D

 

Kaikilla on vastoinkäymisiä elämässä. Ei siinä ole mitään korostettavaa

 

Oletko Susana Koski? "Kaikilla meillä on omat rajoitteemme".

Joo, kaikilla on vastoinkäymisiä. Kaikki myös sairastaa. Toiset flunssia ja toiset syöpiä, ei toki mitään eroa näissä.

Joillekin itseaiheutettu moniongelmaisuus ja sekoilu on jotain. Tiedetään sen johdosta kaikki asiat ja ollaan koettu kaikki. Sitä on elämänkoululaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Tatuoinnit, rakennekynnet ja elämänkoulu esiintyvät usein samassa henkilöstä. Ei aina, mutta usein kyllä. 

Erikoinen väite peräkylän setäpersuista, mutta mikä minä olen teidän harrastuksia tuomitsemaan. 

Kai se nyt vähän riippuu siitäkin, missä tilanteessa hän tuon sanoo,  mistä ,  ja minkä takia ja kenelle sanoo.

(...vai hokeeko hän sitä jokapäiväisenä sanontanaan kaikille päivittäisenä hokemanaan ja ilman mitään syytäkään ?)

Konteksti ratkaisee. (Muuten on ihan sama jos kysyy 'mitä ajattelet ihmisestä joka sanoo: " voi perkeleen  perkele".)

Yleensä näin sanovat ne, jotka eivät ole päivääkään tehneet verokirjan alaista työtä.

Vierailija kirjoitti:

Olenko käynyt elämän kovan koulun, kun lapsi vaikeasti vammainen, mies lähti ja vanhemmallani alzheimer?

Koulutukseltani filosofian maisteri

Et sanonnan varsinaisessa merkityksessä.

Että elämä on jotain jollekin opettanut jossain asiassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että millaista ilmaisua pitäisi käyttää, jos on ollut paljon vastoinkäymisiä ja rankkoja asioita elämässä, mutta on akateemisesti koulutettu, ei minkään sortin päihdeongelmia, ei rikosrekisteriä yms.? Ja jos kokee, että vaikeudet ovat myös opettaneet ja koulineet, auttaneet kasvamaan henkisesti (eli ovat tavallaan "koulunkäyntiä").

Vai onko tässä takana ajatus, että esim. korkeastikoulutetulla ihmisellä on automaattisesti aina ollut helppo elämä? :D

 

Kaikilla on vastoinkäymisiä elämässä. Ei siinä ole mitään korostettavaa

 

Oletko Susana Koski? "Kaikilla meillä on omat rajoitteemme".

Joo, kaikilla on vastoinkäymisiä. Kaikki myös sairastaa. Toiset flunssia ja toiset syöpiä, ei toki mitään eroa näissä.

Vastoinkäymisten vertailu on aivan typerää, koska jokaisen elämässä on lukemattomia erilaisia tekijöitä mitkä vaikuttaa. Siksi ei ole mitään järkeä edes yrittää vertailla eri ihmisten vastoinkäymisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tatuoinnit, rakennekynnet ja elämänkoulu esiintyvät usein samassa henkilöstä. Ei aina, mutta usein kyllä. 

Erikoinen väite peräkylän setäpersuista, mutta mikä minä olen teidän harrastuksia tuomitsemaan. 

Teemu Keskikaljahan kadehti näitä lisukkeita opiskelijoilta. Ei riitä kansanedustajan palkka ja kyvyt kuin kaljaan, 5 egen kynnet jää hankkimatta, hiukset pesemättä ja paita ulos housuista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että millaista ilmaisua pitäisi käyttää, jos on ollut paljon vastoinkäymisiä ja rankkoja asioita elämässä, mutta on akateemisesti koulutettu, ei minkään sortin päihdeongelmia, ei rikosrekisteriä yms.? Ja jos kokee, että vaikeudet ovat myös opettaneet ja koulineet, auttaneet kasvamaan henkisesti (eli ovat tavallaan "koulunkäyntiä").

Vai onko tässä takana ajatus, että esim. korkeastikoulutetulla ihmisellä on automaattisesti aina ollut helppo elämä? :D

Miksi niitä vaikeuksia tai rankkoja asioita pitäisi erikseen mitenkään korostaa?

En minä niitä missään erityisesti korostakaan, mutta tuleehan niistä nyt väistämättä keskustelua aina välillä eri yhteyksissä.

Rikollinen, tai vähintään epämääräinen tyyppi/ rikkinäinen lapsuus/ alkoholisti/narkkari 

-sosiaalisia ongelmia.

Tämä tulee ekana mieleen

Että on asunut jossain Malmilla ja on amis/amk

Ajattelen, että ehkä ollut vähän huonommat lähtökohdat ja sitten tullut lisää haasteita. Osa itse aiheutettuja. Sitten niistä lannistuneena on jäänyt kantakuppilaan ja tyyli on jämähtänyt jonnekin sinne teiniajoille. Potentiaalia saattaisi olla muuhunkin, mutta ehkä jokin kriittinen itsereflektio puuttuu tekemisistä. Arvokkaita ihmisiä kaikesta huolimatta. 

Pilannut itse asiansa, rikoksia, ei koulua, ei työpaikkaa,ulosottoa, lehtolapsia..eli ei kannata sotkeentua näihin elämää koululaisiin sitten ollenkaan. Ei todellakaan ainakaan kumppanina, kenen kanssa lähtee rakentamaan tulevaa. Ellet itse ole samanlainen. Matti ja Mervi oli hyvä pari.

On totta, että erilaisia vaikuttavia tekijöitä on paljon, mutta on myös aivan päivänselvää, että joillakin ihmisillä on enemmän ja/tai pahempia vastoinkäymisiä kuin toisilla. On totaalista idiotismia tai epärehellisyyttä väittää muuta.