Mitä tapahtuu jos menee päivystykseen sanomaan että ahdistaa niin ettei halua elää mutta ei ole itsetuhoinen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Buddhalainen meditaatioperinne kertoo että halu kuolla on yksi kolmesta ihmisen LUONTAISESTA perushalusta. Se menee ohi. Harjoittele meditointia.

Tarkennan sen verran että luontainen halu kuolla ylimääräiselle kärsimykselle. Oman kehon lopettaminen on brutaali keino ja se lopettaa varmasti kaikki kärsimykset siltä erää mutta lopettaa varmasti aivan kaikki mahdollisuudet tehdä koskaan mitään hyvää.

Ylimääräisen kärsimyksen märehtiminen loppuu kun tajuaa että kärsimystä tapahtuu ja että kuvitteleminen että se tapahtuu jollekin lisää kärsimystä ja että ylimääräisen kärsimyksen kärsijä tekee sen itse itselleen koska on unessa. Jotenkin näin, lyhyesti. Vain tarkastelemalla täysin puolueettomasti miten ylimääräinen kärsimys syntyy, sen voi sammuttaa. Itsetekoinen kärsimys on kuin itsensä päälle kusemista.

Sama jatkaa: olen juonut omaa kustani niin pitkään että tiedän miten se on turhaa. Esimerkki on absurdi? Ehkä, mutta kuseen vertaaminen kertoo mitä itsetehty kärsimys on. Vuosia jopa join sitä, hörppien, kunnes eräänä päivänä tajusin että olen kussut omaan suuhuni vuosia. Sori ikävästä mielikuvasta mutta se on totta.

Hae apua mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Apua ei kuitenkaan saa, kun tilanne on käsillä. Toimiiko Mieli ry:n kriisilinja enää?

Vierailija kirjoitti:

Ei osastolle välttämättä pääse vaikka yrittäisi oikeasti itsemurhaa

Minä pääsin heti. N58 Tampereella

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei osastolle välttämättä pääse vaikka yrittäisi oikeasti itsemurhaa

Minä pääsin heti. N58 Tampereella

Millä tavalla yritit?

Saat ohjeen olla yhteydessä omaan terveysasemaan seuraavana arkipäivänä.

Valitettavasti akuutti itsetuhoisuus on se kiireelliseen hoitoon vaadittava kriteeri. Yrittävät vielä saada sinut käymään läpi kaikki naapurit, tutut ja sukulaiset, että voisiko joku heistä vain olla sulle seurana kun ahdistaa, ettei tarvitsisi ottaa sua osastolle. 

Laita Maisaan tai vastaavaan viesti, että tarvitset keskustelu apua. 

Kirkon puhelimet auttavat , paitsi yöllä ei auta kukaan, 

Juo viinaa. Se rauhoittaa. Tv. Viinamies40v

Hoitajat passittaa kotiin koska ahdistus ei ole päivystysasia. Mitään muuta ei tapahdu.

Vierailija kirjoitti:

Hoitajat passittaa kotiin koska ahdistus ei ole päivystysasia. Mitään muuta ei tapahdu.

Voisi edes esitellä tissejään jos se vähän piristäisi.

Saa ehkä rauhoittavan ja sitten kotiin jatkoneuvojen kanssa.

Auttaisko pieni annos melatoniinia rentouttamaan oloa. Monesti hyvä uni helpottaa, ja toisena päivänä voi olla parempi. Osastokäynnin jälkeen kun et saa enää töitä, opiskelupaikkaa. Se ei hoida vaan säilöö ja laitostaa. En suosittele sitä.

Sen sijaan monessa muussa maassa laitoshoidosta on jopa luovuttu kokonaan, eräässä toisessa pohjoismaassa on avomuotoinen pakkohoito, jossa ollaan ihan vaan kotona, kunhan lääkitys on päällä.

Kaikki vastaajat ovat oikeassa siinä, että mitään apua on turha toivoa. Ilmoittautumistiskillä kääntymiseksi jäänyt käynti sen sijaan mitä todennäköisimmin kirjataan Kantaan, minkä jälkeen tieto on käytännössä kaikkien viranomaisten ja vakuutusyhtiöiden vapaasti käytettävissä, sanoivat sitten tietosuojasäännöt tästä asiasta mitä hyvänsä. TerveydenhuoltoJÄRJESTELMÄN tarkoituksena ei ole koskaan ollutkaan edistää kansalaisten hyvinvointia vaan pelkästään harjoittaa julkisen vallan kansalaisiin kohdistamaa kontrollia omalla hallinnonalallaan.

Ota yhteyttä päivystävään pappiin. Seurakunta tarjoaa paljon laadukkaampaa apua ahdistukseen kuin terveydenhuolto. Ensiapuna voit rukoilla, eli puhut omin sanoin Jeesukselle siitä, mitä koet. Voit sanoa kaiken, mitään ei tarvitse salata. Luojasi kyllä kestää kaikki tunteesi, ajatuksesi ja sanasi. Hän pystyy auttamaan sinua.

Olen käynyt 3 pitkää terapiaa. Ystävistä olen kuitenkin saanut enemmän apua kuin yhdestäkään terapeutista. Hankkiudu ihmisten seuraan ja puhu heille. Jos ei ole ystäviä, niin mene vaikkapa johonkin seurakunnan tilaisuuteen.

Ainakaan oulussa ei osastolle meinaa päästä millään,itsellä oli niin paha vaihde elämässä että kävin oyssissa ainakin pari kertaa viikossa itsariyritysten takia ja aina kun kotiuttivat niin uutta yrittään aina vaan löi ketipinorit käteen ja käskivät kotia vaikka olin ambulanssilla saapunut joko verenhukkaan yliannostukseen kun joku sattui löytämään pihalta ja kun yritin hypätä motarilla autojen alle joku joskus pysähtyi ja kuskasi oyssiin niin ketipinori naamaan ja pihalle että näin siellä

Kuka kehottaa hakemaan kirkolta apua vakaviin mielenterveysongelmiin?

Entä jos ompelee valjaat, kiinnittää niihin läjän punaisia sikariputkiloita, yhdistää ne johdonpätkillä ja sen jälkeen menee päivystykseen riisumaan ulkotakin ja huutamaan täyttä kurkkua takaperin "RABKA UHALLA"?

Täytyy ihan kysyä että mikä on nykyään sellainen mt-ongelma millä pääsee osastolle kävelemällä?

Lähettävät kotiin. Kävin kerran ja hoitaja kysyi vahingoitatko itseäsi. Vastasin rehellisesti, että en tiedä. En päässyt edes lääkärille. Selvisin yöstä jotenkin tappamatta itseäni, mutta luotto meni. Ei sieltä apua saa.

Käskevät ottaa Burana-Panadolin ja käskevät kotiin.

Suosittelevat olemaan yhteydessä omaan terveyskeskukseen. 

Osastolle pääset vain jos olet akuutisti itsetuhoinen.