Mitä tapahtuu jos menee päivystykseen sanomaan että ahdistaa niin ettei halua elää mutta ei ole itsetuhoinen?

Sanovat että ei ole päivystysasia ja käskevät olemaan virka-aikana yhteydessä jonnekin. 

Saat varmaan jonkun mielenterveyshoitajan ajan kuuden kuukauden päähän ja sitten pääset kotiin ahdistavien ajatuksiesi kera. Ehkä muutaman pillerin laittavat matkaevääksi.

Saat lääkkeet ja pääset kotiin, arkipäivänä sitten yhteys terveysasemalle. 

Siis haluaisitko osastolle vai? Tuskin pääset jos sanot että et ole itsetuhoinen :/

Kokeile mielummin seuraavaa: Kävele päivystyksen ovista sisälle, älä seiso ihan kenenkään vieressä ja ala huutaa niin paljon kuin kurkusta lähtee. Ihan vaan suoraa huutoa, ei sanoja. Sitten kun et enää pysty, ole hiljaa. Älä sano mitään.

Myötätuntoisia ajatuksia täältä <3 Oon kokenut saman, kun olin masentunut. Elämänhalu meni hetkellisesti, mutta ei ollut aikomusta tehdä itselle mitään. Jos sun olo on niin sietämätön, niin mene päivystykseen. Siellä selviää, mitä sitten tapahtuu. <3

Nykyään ei tapahdu mitään. Sinut ohjataan nettiin tekemään ahdistuksen itsehoito-ohjelmaa.

Osastolle on tosi vaikea päästä, vaikka sanoisikin miettivänsä itsemurhaa. Mielenterveyspuolella on aika vähän hoitoresursseja.

Buddhalainen meditaatioperinne kertoo että halu kuolla on yksi kolmesta ihmisen LUONTAISESTA perushalusta. Se menee ohi. Harjoittele meditointia.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään ei tapahdu mitään. Sinut ohjataan nettiin tekemään ahdistuksen itsehoito-ohjelmaa.

Entä jos sanoo että on yrittänyt it..ria?

Ei osastolle välttämättä pääse vaikka yrittäisi oikeasti itsemurhaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään ei tapahdu mitään. Sinut ohjataan nettiin tekemään ahdistuksen itsehoito-ohjelmaa.

 

Entä jos sanoo että on yrittänyt it..ria?

Ei auta ellet tyyliin leikkaa omaa kättä irti päivystyksessä

Epäilen, että vastaukset ovat yleisluontoista spekulointia tai perustuu omaan kokemukseen. Ei jokaista sydänvikaakaan hoideta prikulleen samalla tavalla ja eri paikkojen välillä on eroja. Kauhean kannustavia ei nämä kommentit ole, vaikka ei todellakaan ole parempi vaihtoehto jäädä asian kanssa yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään ei tapahdu mitään. Sinut ohjataan nettiin tekemään ahdistuksen itsehoito-ohjelmaa.

 

Entä jos sanoo että on yrittänyt it..ria?

Ei auta ellet tyyliin leikkaa omaa kättä irti päivystyksessä

Itseltä, toiselta potilaalta vai ihan hoitajalta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään ei tapahdu mitään. Sinut ohjataan nettiin tekemään ahdistuksen itsehoito-ohjelmaa.

 

Entä jos sanoo että on yrittänyt it..ria?

Ei auta ellet tyyliin leikkaa omaa kättä irti päivystyksessä

 

Itseltä, toiselta potilaalta vai ihan hoitajalta?

Itseltä

Oman kokemuksen mukaan ahdistukseen ei saa apua. Mielenterveydessä väittivät että olen masentunut. Tavallinen lääkäri kuunteli asian mutta ei voinut auttaa mitenkään. 

Vierailija kirjoitti:

Buddhalainen meditaatioperinne kertoo että halu kuolla on yksi kolmesta ihmisen LUONTAISESTA perushalusta. Se menee ohi. Harjoittele meditointia.

Tarkennan sen verran että luontainen halu kuolla ylimääräiselle kärsimykselle. Oman kehon lopettaminen on brutaali keino ja se lopettaa varmasti kaikki kärsimykset siltä erää mutta lopettaa varmasti aivan kaikki mahdollisuudet tehdä koskaan mitään hyvää.

Ylimääräisen kärsimyksen märehtiminen loppuu kun tajuaa että kärsimystä tapahtuu ja että kuvitteleminen että se tapahtuu jollekin lisää kärsimystä ja että ylimääräisen kärsimyksen kärsijä tekee sen itse itselleen koska on unessa. Jotenkin näin, lyhyesti. Vain tarkastelemalla täysin puolueettomasti miten ylimääräinen kärsimys syntyy, sen voi sammuttaa. Itsetekoinen kärsimys on kuin itsensä päälle kusemista.

Pääset juttelemaan ja uuden ajan viikon päähän.

Vierailija kirjoitti:

Ei osastolle välttämättä pääse vaikka yrittäisi oikeasti itsemurhaa

Mitä? Minä pääsin heti. N58 Tampereella

Etköhän nyt vain soittaisi johonkin palvelevaan puhelimeen ja siellä avautuisit pahasta olostasi. Se kyllä helpottaa, jos saa keskustella vaikka tuntemattoman kanssa.

Inhottavaa on alkaa teeskennellä jotain sairautta, että pääsisi oikeasti apua tarvitsevien ohi päivystyksessä.

Nämä teeskentelevät  i madamet kehuvat oikein lehdissä  miten liioittelivat oireitaan päästääksen nopeasti hoitoon, eivätkä edes hävenneet yhtään.