Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Seksi
Mies ei halua erota, vaikka en halua seksiä enää koskaan
17.05.2025 |
Avautuminen. Laittaisin mielummin AV koska tämä puoli näyttää olevan vähän mitä on, mutta koska tässä on aiheena selkeästi seksi niin se varmaan vaan siirretäisiin tai poistettaisiin.
Meillä on siis tilanne, että en halua ainakaan oman mieheni kanssa seksiä ollenkaan. Tällä hetkellä tuntuu, etten ehkä oikeasti ikinä haluaisi enää seksiä. Ajatus että joku koskee minuun, herättää lähinnä raivoa, enkä välittäisi tyydyttää ketään muuta, varsinkaan miestäni.
Puhuttiin asiasta pidemmin viime viikonloppuna ja sanoin keskusteluihin väsyneenä etten ihan oikeasti halua seksiä enää ikinä ja tein sen hyvin selväksi. Ajattelin että seuraa ero, mikä ei ehkä myöskään haittaisi minua. Mutta mies vähän yllättäen sanoi ettei se mikään eron paikka ole. Hän haluaa ja rakastaa minua, en vain tunne samoin. Minulla on syyllinen olo jatkaa rakastuneen ja halukkaan miehen kanssa, kun en siedä edes nukkua samassa sängyssä, mutta kai tuo itse tietää mitä tekee.
Taustatietona kai ettei seksiä ole ollut kuukausiin eikä se ole ikinä ollut minulle hyvää silloinkaan kun sitä oli. On puhuttu, on oikein istuttu alas ja puhuttu tuntikausia mutta mies on huono sängyssä ja jotenkin tosi sosiaalisesti kömpelö ja nykyään en tunne häntä kohtaan enää mitään. Pienikin kosketus ärsyttää ja inhottaa. Saunotaan ja nukutaan erillään.
Vaikea uskoa, että tämä voisi pidemmän päälle toimia. Mutta miehen mielestä on 'hyvä kun kissa on pöydällä' ja että nyt se on sitten näin eikä mitään hätää. Tuntuu oudolta ja väärältä. Nyt on taas viikonloppu ja ollaan vaan kotona, mutta poikkeuksellisesti ei tapella seksistä. Outoa.
Kommentit (48)
Siis mitä, ei edes lapsia ja silti roikutte tuossa tilanteessa. Vaihtakaa parempiin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä, ei edes lapsia ja silti roikutte tuossa tilanteessa. Vaihtakaa parempiin!
Ei niitä parempia löydy joka oksalta.
Vierailija kirjoitti:
Haluatko olla viiden vuoden päästä samassa tilanteessa? Vai olisiko parempi olla viiden vuoden päästä saman miehen kanssa, mutta hyvissä seksiväleissä, vai erossa tai ihan jonkun muun miehen kanssa?
En oikeastaan tiedä. Tai. Jos pitäisi valita yksi vaihtoehto niin varmaan haluaisin olla viiden vuoden päästä yksin?
En oikeastaan tykkää olla parisuhteessa, mutta erityisen sietämätöntä siitä tekee tämä seksitilanne ja tietty henkisen yhteyden puute.
Toisaalta sitten kun mies on ollut kanssani samankaltainen eli aika räiskyvä ja tunteikas ja seksuaalinen niin on myös ollut paljon riitaa ja ylikuormitusta ja milloin mitäkin tunnesotkua. Tässä suhteessa on hyvää, että mies on ehdottoman sitoutunut, tasainen ja itsevarma. Että joo ei ymmärrä minua tai tunnepuolen asioita mutta seisoo toisaalta omilla jaloillaan eikä vaadi minulta mitään tukea tai lohtua tai sirkustemppuja. Pidän miestäni todella vahvana ja muissa yhteyksissä kuin seksi ja jotkin herkät tunnepuolen jutut niin oikeastaan pidänkin siitä että hän on niin 'tyly' ja vähäsanainen ja tylsä. Ei järjestä mitään kummallista sekoilua koskaan.
Toki olisi ihanaa jos asiat tästä saataisiin kuntoon, mutta tuntuu että koko viime syksy ja jonkin verran talveakin meni oikeasti pelkkään riitelyyn. Sitä en haluaisi ja tuntuu lisäksi tuskalliselta selittää kerta toisensa jälkeen mitä sängyssä toivoisi ja saada aina vaan vastaukseksi että ei siinä pitäisi olla mitään ongelmaa, mutta mikään ei muutu. Mies ei osaa olla spontaani, käyttää mielikuvitusta tai kokeilla oikein mitään edes ohjeistettuna. Joku sanoi kommenteissa että kuulostaa Aspergerilta ja niin onkin assi, diagnoosi juurikin se ja jo lapsena diagnosoitu. Nykyäänhän tuo ei kai edes ole diagnoosina virallisesti.
Siis sinä et halua seksiä ja mies sanoo, ettei se haittaa. Missä siis ongelma?
Aika moni nainen ois todella tyytyväinen ja kiitollinen tilanteestasi. Lapset tehty, voi keskittyä muihin asioihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä, ei edes lapsia ja silti roikutte tuossa tilanteessa. Vaihtakaa parempiin!
Molemmat jotain läheisriippuvaisia luusereita. No sitä saa mitä tilaakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluatko olla viiden vuoden päästä samassa tilanteessa? Vai olisiko parempi olla viiden vuoden päästä saman miehen kanssa, mutta hyvissä seksiväleissä, vai erossa tai ihan jonkun muun miehen kanssa?
En oikeastaan tiedä. Tai. Jos pitäisi valita yksi vaihtoehto niin varmaan haluaisin olla viiden vuoden päästä yksin?
En oikeastaan tykkää olla parisuhteessa, mutta erityisen sietämätöntä siitä tekee tämä seksitilanne ja tietty henkisen yhteyden puute.
Toisaalta sitten kun mies on ollut kanssani samankaltainen eli aika räiskyvä ja tunteikas ja seksuaalinen niin on myös ollut paljon riitaa ja ylikuormitusta ja milloin mitäkin tunnesotkua. Tässä suhteessa on hyvää, että mies on ehdottoman sitoutunut, tasainen ja itsevarma. Että joo ei ymmärrä minua tai tunnepuolen asioita mutta seisoo toisaalta omilla jaloillaan eikä vaadi minulta
Sun olis oikeasti hyvä mennä ammattiauttajalle ongelmasi kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika moni nainen ois todella tyytyväinen ja kiitollinen tilanteestasi. Lapset tehty, voi keskittyä muihin asioihin.
Niin mitkä lapset?
Miksi et eroa. En voisi kuvitellakaan jatkavani elämää miehen kanssa jota en halua.
Itse erosin, koska mies oli luokattoman huono sängyssä. Seksielämä ei parantunut, joten mies alkoi etoa minua. Eroa en ole hetkeäkään katunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen, ap, olet? Tiedäthän, että vaihdevuodet aiheuttavat haluttomuutta? Saattaa jopa tuntua, että vika on miehessä, jos hän on ainoa, jonka kanssa seksiä "pitäisi" ryhtyä harrastamaan, ja se tuntuu vastenmieliseltä. Mutta jos itsetyydytys tai mikään muukaan seksuaalinen ei kiinnosta, voi taustalla olla todellakin oma tilasi.
Olen 33-vuotias. Avasinkin tilannetta jonkun verran lisää toisessa kommentissa.
En nyt ehkä samalla vimmalla halua seksiä kuin parikymppisenä, mutta olen ainakin mitä läheisten ystävien libidosta tiedän niin ilmeisesti melko seksuaalinen nainen. Ja melko kinky, en tosin mikään kyltymätön seksiseikkailija, olen harrastanut seksiä vain parisuhteissa.
Tällä hetkellä ei tee mieli juurikaan itsetyydyttää, ehkä juuri ovulaation aikaan tai hetki ennen menkkoja. Estot siinäkin lähinnä henkisiä tai jotain stressi
Mars terapiaan. Aivan luonnotonta olla yhdessä ilman haluja ja ilman seksiä.
Vierailija kirjoitti:
Mä haaveilen joka päivä toisesta miehestä ja seksistä sen kanssa. Ja tyydytän itseäni. Sekin on nyt hiukan piristänyt fiilistä viime aikoina. Ei huvittais terapia, enkä osaa sanoa, että mitä viiden vuoden päästä. Ei tämä asia tai tietyt luonteenpiirteet häviä minnekään ajan tai terapian kanssa. Ei ole huono sängyssä, mutta määrää, milloin seksiä on. Mikä on kohtuullista? Kuukausi? Vuosi? Viisi tai kymmenen vuotta?
Eroa.
Ex sanoi minulle, että hänelle riittäisi vain pari kertaa vuodessa kun minä olisin halunnut monesti viikossa. Ex pystyi siihen vain selällään ja koko ajan lerpahteli ja piti keskeyttää runkkaamaan. Oli aivan hirveää sähellystä aina. Lopulta kesti kovana korkeintaan pari minuuttia. Juoksi suihkuun välittömästi, oli hänestä seksi varmaan niin kauheaa. Puistattaa ajatellakin.
Kannattaa erota jos ei olla yhteensopivia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko teillä siis aiemmin kuitenkin ennen tuota muutaman kuukauden taukoa seksiä? Kuinka usein? Ja se oli aina huonoa sinusta? Miksi menit yhteen miehen kanssa joka antaa huonoa seksiä? Kai alussa jotain hyvääkin oli? Menkää seksuaaliterapeutille
Meillä oli seksiä hyvin harvakseltaan ja se oli aina huonoa. Minulle huonoa siis, miehen sanojen mukaan tosi hyvää ja varmasti hänelle olikin. Alussa sitä oli enemmän vaikka ihan ensimmäisestä kerrasta lähtien jouduin kyllä keskeyttämään minuun kohdistuvaa toimintaa ja puhetta koska se oli vain niin tökeröä. Yhdyntää meillä ei ole lähes koskaan. Juurikin koska en halua sitä ja alkuhuuman jälkeen suututtaa niin että itkettää aina kun mies yrittää yhdyntää ilman mitään lämmittelyjä.
Hänellä on omat ongelmansa miksi toimii noin, mutta ei siis ole mitenkään ilkeä tai mitään. Ainoastaan huo
Elämäsi menee hukkaan. Eroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluatko olla viiden vuoden päästä samassa tilanteessa? Vai olisiko parempi olla viiden vuoden päästä saman miehen kanssa, mutta hyvissä seksiväleissä, vai erossa tai ihan jonkun muun miehen kanssa?
En oikeastaan tiedä. Tai. Jos pitäisi valita yksi vaihtoehto niin varmaan haluaisin olla viiden vuoden päästä yksin?
En oikeastaan tykkää olla parisuhteessa, mutta erityisen sietämätöntä siitä tekee tämä seksitilanne ja tietty henkisen yhteyden puute.
Toisaalta sitten kun mies on ollut kanssani samankaltainen eli aika räiskyvä ja tunteikas ja seksuaalinen niin on myös ollut paljon riitaa ja ylikuormitusta ja milloin mitäkin tunnesotkua. Tässä suhteessa on hyvää, että mies on ehdottoman sitoutunut, tasainen ja itsevarma. Että joo ei ymmärrä minua tai tunnepuolen asioita mutta seisoo toisaalta omilla jaloillaan eikä vaadi minulta
Taas esimerkki siitä, miten naiset käyvät tuulella ja ristiriitaisilla tunteilla, joita mies ei koskaan voi ymmärtää.
Miehenä olen kolmenkymmenen parisuhdevuoden aikana kuullut milloin mitäkin syitä käytökselle ja moitteita toimintaani kohtaan ja monesti vielä aivan äärimmäisiä vastakohtia. Liian sitä tai liian tätä. Aina tuota, eikä koskaan tätä. Nämä vielä jotenkin ymmärtää, koska naisetkin ovat erilaisia. Mutta ne naisen omaan itseen liittyvät jutut ovat sitten usein täydellinen mysteeri, koska niitä kaikkia ei pysty miehen aivoilla mitenkään ymmärtämään.
"Rakastat minua niin paljon, että hermostoni on jatkuvasti ylikierroksilla. Halusin parisuhteen, mutta se vie liiaksi voimiani."
"Olet liian kiltti ja hyvä minulle, mutta en pysty olemaan samanlaimen sinulle, enkä ansaitse sinua, vaan mieluummin olen yksin hukutan tuskani kaikenlaiseen suorittamiseen."
"Ahdistaa ajatus, että tarvitset minua. Kaikki ovat aina tarvinneet minua ja olen elänyt muiden tarpeita palvellen, omat tarpeeni laiminlyöden."
"Kukaan ei ole ikinä huomioinut minua, vaan ainoastaan tarvinnut minua johonkin. (Nyt kun olisi erilainen mies ja elämäntilanne,) En kykene ottamaan sitä apua ja annettua rakkautta vastaan, vaan käperryn kuoreeni ja pakenen omaan tilaani."
Ei siis ole aina ihan helppo rooli miehilläkään täyttää naisten odotukset tai ymmärtää, miksi toinen käyttäytyy kuten käyttäytyy. Kaikista vaikeinta on ottaa vastaan positiiviset haukut aiheesta tai käytöksestä, joka nyt esim sattuu vaan olemaan itselle luontaista ja normaalia. Vaikeinta on käsittää, että jos nainen ei ole tyytyväinen nykytilaan, eikä tilanteen muuttumine ole realistinen vaihtoehto, niin siltikään nainen ei vihellä peliä poikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainahan sinä voit erota, jos mies ei eroa. Niin minä tein, kun asunnossani asunut tolvana ei tajunnut lähteä.
Miksi et itse eroa? Miehesi haluaa jonkinlaisen sairaan riippuvuussuhteen, ja ilmeisesti itsekin haluat sellaisen. No jatkakaa sitten, kun kerran molemmat saatte mitä haluatte.
Ota ero. Pääsette toisistanne irti. Saat etsiä uuden kumppanin ja jos mies on kunnollinen niin hänen tarvitse kauan uutta naista etsiä.
Tässäkin tapauksessa taloudellisen näkökannat painaa eniten.
Nyt herää kysymys että mistä keskustelun avaaja on oppinut ylivertaiset sänkytaidot?
Syyllistät miestä ja eikö se niin mahtane olla että mies elättää maksaa hoivaa ja nyt haluat viedä rahat ja etsiä rakastajan joka kykenee tyydyttämään sinut täydellisesti?
Näitä naisia on ihan riittämiin tarjolla niin salaa kuin pakkoavattujen avioliittojen myötä tuolla ryhmäseksiorgioissa.
Size Queen
Vierailija kirjoitti:
Tämä on just sitä karmeeta; nainen ei saa koskaan hyvää seksiä eikä siis nautintoa. No ei sitä sitten halua, vaan alkaa inhota,
Miksei miehet opi.
Ap rakastui kuitenkin tähän mieheen. Miksi ihmeessä, kun nyt noin huonoksi kokee?
Alue: Seksi
Mä haaveilen joka päivä toisesta miehestä ja seksistä sen kanssa. Ja tyydytän itseäni. Sekin on nyt hiukan piristänyt fiilistä viime aikoina. Ei huvittais terapia, enkä osaa sanoa, että mitä viiden vuoden päästä. Ei tämä asia tai tietyt luonteenpiirteet häviä minnekään ajan tai terapian kanssa. Ei ole huono sängyssä, mutta määrää, milloin seksiä on. Mikä on kohtuullista? Kuukausi? Vuosi? Viisi tai kymmenen vuotta?