Miksi tahattomasti lapsettomiin suhtaudutaan usein niin ikävästi?

Mistä mä tiedän kuka on tahattomasti lapseton vai mainostaako ne sitä kokoajan?

Itsestäkin kiinni, miten paljon aikaa käyttää analysoimalla muiden kommentteja ja asenteita. 

Perheelliset ovat usein omassa kuplassaan, mutta niin ovat monet muutkin eri elämäntilanteissaan. Meidän tapakulttuuriin ei kuulu huomaavaisuus ja kohtelias kiinnostus muiden asioita kohtaan. Puhutaan suurella innolla vain omista asioista, jolloin tulee tunne kuin pitäisi olla samanlainen itsekin. Ei sellaisissa tilanteissa hirveästi kannata alkaa selittämään enempää tahattomasta lapsettomuudesta. Sää on hyvä ja neutraali aihe.

Vierailija kirjoitti:

Mistä mä tiedän kuka on tahattomasti lapseton vai mainostaako ne sitä kokoajan?

Eli  suhtaudut kaikkiin lapsettomiin tasapuolisen ikävästi? Ok.

Suhtaudun ihan normaalisti ja positiivisesti. Koska lapsiperheitä on niin paljon ja ei itselläkään lapsia. Riippuu enemmän minkälainen henkilö, osaan en kiinnitä huomiota paljoa jos ei ole mitään yhteistä.

Ei minulle ainakaan ole koskaan oltu ilkeitä. Yleensä pitää vaan jaksaa kuunnella kaikenlaisia hyviä vinkkejä ja adoptiokehotuksia, mutta ei niitä ilkeyttään sanota.

Kai vielä edelleenkin joillakin on se käsitys, että lapset jätetään hankkimatta vai itsekkäistä syistä eli halutaan vain lomailla ja elää mukavaa elämää ilman vastuuta lapsista. Vapaaehtoiseen lapsettomuuteen voi kuitenkin olla monia monia syitä, eikä mielestäni kenelläkään ole oikeutta arvostella muiden ratkaisuja.

En kiinnitä kenenkään lapsiin tai lapsettomuuteen mitään huomiota. En koskaan kysele henkilön lapsitilanteesta, kertokoon itse jos haluaa kertoa. Minua ei lapset kiinnosta, eikä ne kuulu mun puheenaiheisiin muutenkaan.

Turha loukkaantua jos muut ei tiedä sinun lapsettomuudesta.

Aina hiukan ihmetyttää nämä sukulaisten ja/tai tuttavien utelut että 'no jokos olette niitä lapsia ajatelleet hankkia' tai siihen malliin. Itseltä on kyselty, sukulaiset, tuttavat tai jopa ihan tuntemattomat kun olen asiakaspalvelutehtävissä heitä jos vuosia silloin tällöin palvellut.

Näissä tällaisissa yhteyksissä asia usein tulee esille ilman että tarvitsee mitenkään asiaa "mainostaa" ja silloinkin on varmaan kohteliaisuudesta hyvä jotain asiaan vastata. Jos ei halua vastata tai sanoo suoraan ettei halua puhua aiheesta, vastapuoli vielä loukkaantuu vaikka itse on toisen asioita uteleva osapuoli ;).

Vanhempaan suomalaiseen kulttuuriin kai jotenkin kuuluu tällainen uteliaisuus, ei sillä välttämättä pahaa tarkoitetakaan vaikka minusta asia ei oikeasti kuulu kenellekään enkä itse kysele ellei puhekumppani ota asiaa esille ensin. Ei tulisi itse asiassa mieleenkään sen verran on kuitenkin henkilökohtainen aihe.

Jos sitten kysyttäessä kertoo, ja vielä uskaltaa tunnustaa että ei edes aio hankkia lapsia, asiaa usein päivitellään ja ihmetellään (ikävän usein ikävän) kovasti, jos ei itselle niin ainakin sitten selän takana ;).

En tiedä miksi. Oliskohan se lapsien haluaminen se normi johon kuulumattomia kummastellaan. Toiset eivät osaa ajatella asioita muista kuin omista lähtökohdistaan ja toiset eivät muuten vain ymmärrä. Tylsää kuitenkin jos pitää aina "puolustella" omia näkökohtiaan tällaisessa asiassa.

Olen vela, enkä todellakaan tiedä kuka on omasta tahdostaan lapseton ja kuka ei. Ei meillä ole tapana mainostaa tällaisia asioita ja itse en kysele kun sattumalta mua ei nuo lapsiasiat kiinnosta. En edes tiedä läheskään kaikista työkavereista onko heillä lapsia vai ei. 

Jokaisen oma asia. Ei kiinnosta muiden lapsiasiat ollenkaan.

Eiköhän se "huono" suhtautuminen ole vaan täällä ja muutaman i*iootin toimesta. 

Vierailija kirjoitti:

Turha loukkaantua jos muut ei tiedä sinun lapsettomuudesta.

Mitä tää lause edes tarkoittaa?