Lue keskustelun säännöt.
seksin valtataistelu ja eritahtisuus parisuhteessa
11.05.2025 |
Tarkoitus herättää ajatuksia aiheesta.
Olimme 20% samnlaisia eli siis hyvin erilaisia tavatessamme. Nyt suhteen tasaantuessa ja ikääntyessä asioita on joutunut käymään läpi.
Se joka haluaa vähemmän, pitää valtaa Hänellä on resursseja. Enemmän haluavan on tyydyttävä vähempään joustettava siis. Enemmän haluava yleensä mies, kuten minä teen paljon aloitteita että noin kerta viikkoon toteutuisi yhdyntä. Juuri muuta läheisyyttä meillä ei viikossa ole muutamaa kosketusta ohimennen.
Miehenä tuo kerta viikkoon ottaa siis mieluummin seksin vaikka läheisyyttäkin kaipaisin Enemmän. Ongelmaksi näen myös sen että kun seksiä on harvoin on tosiaan hyväksyttävä aina toisen tarjous koska jos se menee ohi on tehtävä työtä taas seuraavien tilaisuuksien eteen.
Vaimo kuitenkin sanoo nauttivansa hetkistä ja se näkeekin.Ymmärrän myös osittain häntä että aina ei naista haluta. Vanhemmiten( yli 40v just molemmat) alkaa eroa tulla lisää eritahtisuuteen jos taustalla on stressin lisäksi persoonatekijöitä tai lukkoja tai adhd tai ties mitä käyttäytymiseen liittyviä ominaisuuksia. Silloin vain enemmän haluavan on joustettava ja sopeutettava suhde 'toisinajattelijan' mukaan.
Näin ollaan tilanteessa että lopulta joustava taitaa olla myös se enemmän haluava, minä mies eikä Ainostaan vaimoni jonka usein saan kuulla.
Olen kuullut /lukenut myös että miehet ärsyyntyvät kun eivät saa. Onko tämä sitten tietynlailla ajattelevien naisten lause, en tiedä. Meilläkin joka riita tai erimielisyystilanne nostetaan tuo kortti esiin. Olen yrittänyt selvittää että se ei ole taustalla vaan ettemme aina pääse kompromissiin keskusteluissa, läsnäolo, kommunikointi, keskustelun portaat...perustelut, tarkastelu eri kanteilta. Pakko kuitenkin myöntää että kun läheisyys on mitätöntä se vahvistaa tiettynä hetkinä ajatusta toisesta riittämättömänä.
Tämä sitten voi aiheuttaa miehessä asioiden pohtimisen uudelleen. Toiset harrastavat ensin jos edes juttelevat sitten.Nimittäin harrastaminen toisen naisen kanssa. Onko se helppoa vai ei. Lähtökohtaisesti en ole pettämisen kannalla. Onko vaihtoehtoja? Voiko Läheisyyden ja/tai seksin puutetta korvata rakentamisella, autojen laitolla , metsästyksellä, jollain muulla?
Kommentit (41)
Ap; n kannattaisi tehdä sellainen sopimus, että läheisyyttä, huomionesittämistä ja halauksia pitää sietää ja ymmärtää, että ei ole tarkoitus edetä seksiiin, jos ei itse halua. Läheisyydestä ei saa kieltäytyä. Koska ilman läheisyyttää ja toisen arvostusta ei ole seksiäkään. Itse en olisi suhteessa jossa en saisi osoittaa halujani ja läheisyyttä vaimolleni. Siksi meillä puhuttiin asiat selväksi jo 25v sitten, kun vaimo alkoi yhdistämään läheisyyden seksipakkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No olipas fiksua fundeerausta @ap. Ja tosiaan ihan puuta heinää se seuraaba kommentti, meillä on kaikkea tuota paljon: hoidan myös suurimman osa kaikista kotitöistä, metatyöstä, arjen pyörityksestä ja vaimon sanojen mukaan seksimme parasta ikinä, eikä kukaan mies olie ikinä ollut aidosti kinnostunut myös hänen orgasmeistaan ja toiveistaan. Silti intohimo ja seksi hänen toimestaan on viety myös minulta, sitä on ehkä 1-2 kertaa kuukaudessa, aiemman pari kertaa viikossa sijaan.
Mikään keskustelu ei johda yhtään mihinkän ja olen nyt tapaamassa ensi viikolla pari kandidaattia sivu/salasuhteeseen. Ei tämä ole mitään elämää, tunnen itseni petetyksi ja mitätöidyksi, omila tunteillani ja tarpeillani ei ole vaimolle mitään väliä. Kuitenkin hänen kaikki tunteensa ja tarpeensa täytyy tietty _aina_ huomioida!
Tämä on vienyt myös itseltäni ilon parisuhteen ja arjen pyörittämisestä, tuntuu ihan pakkopullalta. Aion ottaa selvästi etäisyyttä ja omaa aikaa enemmän.
Vierailija kirjoitti:
No olipas fiksua fundeerausta @ap. Ja tosiaan ihan puuta heinää se seuraaba kommentti, meillä on kaikkea tuota paljon: hoidan myös suurimman osa kaikista kotitöistä, metatyöstä, arjen pyörityksestä ja vaimon sanojen mukaan seksimme parasta ikinä, eikä kukaan mies olie ikinä ollut aidosti kinnostunut myös hänen orgasmeistaan ja toiveistaan. Silti intohimo ja seksi hänen toimestaan on viety myös minulta, sitä on ehkä 1-2 kertaa kuukaudessa, aiemman pari kertaa viikossa sijaan.
Mikään keskustelu ei johda yhtään mihinkän ja olen nyt tapaamassa ensi viikolla pari kandidaattia sivu/salasuhteeseen. Ei tämä ole mitään elämää, tunnen itseni petetyksi ja mitätöidyksi, omila tunteillani ja tarpeillani ei ole vaimolle mitään väliä. Kuitenkin hänen kaikki tunteensa ja tarpeensa täytyy tietty _aina_ huomioida!
Tämä on vienyt myös itseltäni ilon parisuhteen ja arjen pyörittämisestä, tuntuu ihan pakkopullalta. Aion ottaa selvä
Vaimosi ei arvosta sinua ja sinut tarpeitasi. Ei välitä. Oletko sanonut hänelle, että tarvitset seksiä ainakin kerran viikossa ja muutenkin hän voisi tarvittaessa ottaa suihin ja purkaa liiat paineet. Jos olet, muttei hän siltikään välitä, teidän parisuhde ei toimi ja se kannattaa hänelle myös kertoa. Itse kertoisin senkin, että hankin itselleni apuvaimon kun häntä ei selvästikään kiinnosta. Näin olisin myös tehnyt vastaavassa tilanteessa ja vaimoni on sen tiennyt ja olisi sen ymmärtänyt.
Vierailija kirjoitti:
Onko tullut mieleen, että nainen voisi kaivata läheisyyttä syttyäkseen useammin myös seksille?
Meillä oli joskus nelikymppisinä aika vastaava tilanne, jonka miehenä ratkaisin alkamalla antaa huomiota aiempaan verrattuna eri lailla.
Aloin suudella huomattavasti useammin, ilman edes mahkuja seksiin.
Aloin antaa huomiota pikku kosketuksin pitkin päivää, jättäen kuitenkin odotukset seksistä ilmaisematta.
Aloin ostaa kukkia aina kun oli aihetta muistaa ja välillä ihan muuten vaan.
Aloin ilmaista sanoin, kuinka suloinen hän on js vahvistin sanomaani halauksin, suukoin niskaan, pikku hyväilyin.
Aloin varmistaa, että joka seksikerta vaimoni päösee huipulle sormellani tai kielelläni.
Kas kummaa, näillä lopulta aika pienillä muutoksilla alle vuodessa oltiin muutettu seksin tiheys alkuperäisestä eroajatuksiini johtavasta "kerran viikossa tai parissa" suurin piirtein 4-10 kertaan viikossa riip
Kiva jos jokin on toiminut sinulle. Et ole niin ylimielinen, että suoraan sanoisit tietäväsi, mistä vieraalla ihmisellä kiikastaa, mutta näytät implikoivan sitä.
Korosta vain omaa kokemustasi, mutta älä oleta tietäväsi, mitä joku toinen on kokeillut tai ei. Lisäksi myös nainen voi tarjoilla pikkukosketuksia, kehua miehen suloisuutta ja ostella kukkia. Ei ole mitään näyttöä siitä, että Ap:n nainen olisi antanut jotain, mitä hän ei olisi saanut moninkertaisesti takaisin millään saralla.
Eli et voi tietää oliko teillä "vastaava tilanne". Vastaava ehkä siinä mielessä, että valta oli suhteessa naisella kuten melkein kaikissa suhteissa, joissa mies ei ole chad tai naisella on jo muut chadit mielessä, kun suhde on kestänyt vuosia ja nainen kyllästynyt.
Toki olen kertonut. Hän itse myös ehdotti avointa suhdetta, mutta kun sitten aidosti ryhdyin toimeen, hän alkoi keksiä niin paljon uusia ja uusia sääntöjä, että hommaa oli käytännössä mahdoton pyörittää. Ja jos ehdotan että hoidettaisiin pikaisesti ja leikillisesti vaikka käsipelillä tai suuseksillä minun tarpeeni, saan silmien pyörittelyä ja kylmää kylkeä: uhriutumista tyyllin "ai onks tää pelkkää seksiä".
Jos kuvio olisi toisinpäin, hoitelisin mielelläni vaimon vaikka nuolemalla joka ikinen ilta, vaikka itseä ei juuri nappaisi! Nämä ovat juuri niitä tärkeimipiä rakkaudentekoja ja -osoituksia mitä olla voi!
Tuntuukin, ettei vaimoa kyllä kiinnosta pätkääkään tehdä hommia suhteen eteen. :/
Ja tämä alkaa pahasti nakertaa omaa luottamustani vaimoon, se sitten säteilee kaikkeen muuhunkin ja huomaan, että alan itse etääntyä emotionaalisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toki olen kertonut. Hän itse myös ehdotti avointa suhdetta, mutta kun sitten aidosti ryhdyin toimeen, hän alkoi keksiä niin paljon uusia ja uusia sääntöjä, että hommaa oli käytännössä mahdoton pyörittää. Ja jos ehdotan että hoidettaisiin pikaisesti ja leikillisesti vaikka käsipelillä tai suuseksillä minun tarpeeni, saan silmien pyörittelyä ja kylmää kylkeä: uhriutumista tyyllin "ai onks tää pelkkää seksiä".
Jos kuvio olisi toisinpäin, hoitelisin mielelläni vaimon vaikka nuolemalla joka ikinen ilta, vaikka itseä ei juuri nappaisi! Nämä ovat juuri niitä tärkeimipiä rakkaudentekoja ja -osoituksia mitä olla voi!
Tuntuukin, ettei vaimoa kyllä kiinnosta pätkääkään tehdä hommia suhteen eteen. :/
Ja tämä alkaa pahasti nakertaa omaa luottamustani vaimoon, se sitten säteilee kaikkeen muuhunkin ja huomaan, että alan itse etääntyä emotionaalisesti.
Naiset oppivat jo teini-ikäisenä tämän pervottamistempun, jolla on tarkoitus aiheuttaa häpeää ja saada mies perääntymään: "ai sä ajattelet vain yhtä asiaa?"
Ymmärrän hyvin, että miehet jatkavat näissä suhteissa ,koska emme kaikki voi olla 199cm pornotähtiä tuuhealla tukalla ja alle 35 vuotiaan iholla. Kuitenkin Rollon lause tulee mieleen:
"naiset keksivät sääntöjä betoille ja rikkovat sääntöjä alfojen tapauksessa". Vähän vanhanaikaista 00-luvun puhetta tuo alfa- ja betajuttu, mutta muuten hyvin paikkansapitävää. Kun pituusjättiläinen komeine kasvoineen kävelee ovesta sisään, säännöt unohtuvat.
Ei näihin asioihin valitettavasti ole muuta ratkaisua kuin se, että ihmiset pariutuisivat samantahtisen kumppanin kanssa. Vaikka kuinka paljon jeesustellaan, syyllistetään ja psykologisoidaan, niin oikeasti jotkut ihmiset haluavat seksiä usein, jotkut harvoin, ja jotkut eivät ollenkaan. Missään näistä ei ole mitään vikaa, mutta on typerää pariutua yksiavioisesti sellaisen kanssa, jolla on ihan erilaiset halut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toki olen kertonut. Hän itse myös ehdotti avointa suhdetta, mutta kun sitten aidosti ryhdyin toimeen, hän alkoi keksiä niin paljon uusia ja uusia sääntöjä, että hommaa oli käytännössä mahdoton pyörittää. Ja jos ehdotan että hoidettaisiin pikaisesti ja leikillisesti vaikka käsipelillä tai suuseksillä minun tarpeeni, saan silmien pyörittelyä ja kylmää kylkeä: uhriutumista tyyllin "ai onks tää pelkkää seksiä".
Jos kuvio olisi toisinpäin, hoitelisin mielelläni vaimon vaikka nuolemalla joka ikinen ilta, vaikka itseä ei juuri nappaisi! Nämä ovat juuri niitä tärkeimipiä rakkaudentekoja ja -osoituksia mitä olla voi!
Tuntuukin, ettei vaimoa kyllä kiinnosta pätkääkään tehdä hommia suhteen eteen. :/
Ja tämä alkaa pahasti nakertaa omaa luottamustani vaimoon, se sitten säteilee kaikkeen muuhunkin ja huomaan, että alan itse etääntyä emotionaalisesti.
Itse menin nuorena naimisiin sillä mielellä, että parisuhde kestää juuri niin pitkään kuin vaimoni haluaa minua ja välittää. Eli olin päättänyt jo nuorena, että suhde loppuu jos vaimon rakkaus ja välittäminen loppuu. No yllätyksekseni ei ole loppunut vaan lisääntynyt vuosien vieriessä siksi jäin yhdennaisen mieheksi. Vaimoni on ymmrärtänyt tämän alusta lähtien.
Vierailija kirjoitti:
No olipas fiksua fundeerausta @ap. Ja tosiaan ihan puuta heinää se seuraaba kommentti, meillä on kaikkea tuota paljon: hoidan myös suurimman osa kaikista kotitöistä, metatyöstä, arjen pyörityksestä ja vaimon sanojen mukaan seksimme parasta ikinä, eikä kukaan mies olie ikinä ollut aidosti kinnostunut myös hänen orgasmeistaan ja toiveistaan. Silti intohimo ja seksi hänen toimestaan on viety myös minulta, sitä on ehkä 1-2 kertaa kuukaudessa, aiemman pari kertaa viikossa sijaan.
Mikään keskustelu ei johda yhtään mihinkän ja olen nyt tapaamassa ensi viikolla pari kandidaattia sivu/salasuhteeseen. Ei tämä ole mitään elämää, tunnen itseni petetyksi ja mitätöidyksi, omila tunteillani ja tarpeillani ei ole vaimolle mitään väliä. Kuitenkin hänen kaikki tunteensa ja tarpeensa täytyy tietty _aina_ huomioida!
Tämä on vienyt myös itseltäni ilon parisuhteen ja arjen pyörittämisestä, tuntuu ihan pakkopullalta. Aion ottaa selvä
Siis miksi vitussa sä olet tuollaisessa suhteessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä kun kommentit aiheuttaa tuollaisia tunnepuolelle osuvia vastareaktioita, siitä voi päätellä kommentoijan osuneen alueelle johon on pystytetty puolustusasetelmia. En tosiaankaan ole väittänyt saman reseptin toimivan kaikissa parisuhteissa, enkä varsinkaan ole olettanut ettei näitäkin keinoja olisi kokeiltu.
Mutta sen sanon, ettei kannata antaa periksi ja jäädä puolustusasetelmiin. Ellei mikään jo kokeiltu auta ja keinot alkaa loppua, kannattaa viimeistään ottaa asia puheeksi ja kertoa ettei nykyinen toimi, sanoittaa mitä toivoo itse parisuhteelta, kysellä toiselta mitä tämä toivoo ja näiden tuloksena yhdessä miettiä löytyisikö ratkaisuja joilla kumpikin voi jatkaa parisuhdetta yhdessä siihen tyytyväisenä.
Joskushan ratkaisu voi liittyä luvallisiin sivusuhteisiin, joissa molemmat voi saada kaipaamiaan asioita ja arki voi jatkua yhdessä jos se nähdään molemmin puolin sen arvoisena. Ei ole helppo tie se, mikäli toinen osapuoli on seksielämäänsä tyytyväinen.
Joskus nämä keskustelut voi johtaa toimivaan ratkaisuun, joskus myös eroon joka on sekin parempi ratkaisu kuin kärvistellä toimimattomassa parisuhteessa.
Raatorehellistä keskustelua pitää kyetä käymään silloin kun uhkana on vaikkapa alkaa pettämään toista, koska ei sellainen omaa parisuhdetta ainakaan paremmaksi voi tehdä vaikka itse helpotusta puutteeseensa hetkittäin voikin saada.
Noin isommassa kuvassa jännää, kuinka monet dissaa vaikkapa ns alkuhuumaa, joka on selvästi paras aika suhteissa, ja sitä vasta pitäisikin ruokkia ja ylläpitää eli tehdä niitä töitä: molempien pitää huolehtia omasta fyysisestä haluttavuudestaan ja haluamisestaan kaikin tavoin! Moni mies alkaa lapseksi ja juopotella ja lihoa, naiset sitten omalla tavallaan paskoo suhteen. Kyllä tästä meilläkin vielä ero tulee jossain vaiheessa, jos vaimo ei ala panostaa suhteeseen kunnolla.
Eli alussa on kaikki upeita asioita: hiukeaa kiimaa, luottamusta, hellyyttä jne jne ja sitten toinen kuvittelee voivansa yksipuolisella päätöksellä ottaa toiseltakin pois jonkun tärkeän asian ja sitten olettaa että hänen omien tarpeidensa tyydyttämisen täytyy kuitenkin jatkua muuttumattomina. :DDD Nykyajan minä MINÄ-kulttuuria parhaimmillaan!
Kuitenkin meillä pidetään usein suhteen hyvyyden mittarina suhteen pitkää kestoa, vaikka ne usein on ihan kärvistelyä ja sietämistä, tai ollaan jumissa sosioekonomisen statuksen ja elintason vuoksi "suhteessa on paljon muutakin" (ollut parikin juttua nyt lehdissä, kuinka ihmiset roikkuu huonoissa suhteissa rahan vuoksi...).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä ihmettelen, että miksette pysty jo alunperin sopimaan, että jos seksiä ei ole kohtuudella molemmille riittävästi, niin haette seksiä muualta tai eroatte. Silloin molemmille on alusta lähtien selvää, mitä tapahtuu jos itseltä loppuu halut tai alkaa pihtaamaan. Samoin ei tule koskaan ongelmaa tai valtataistelua seksistä, koska pihtaava häviää aina.
Oma vaimoni oli kaukaa viisas ja vannotti sopimaan naimisiin mennessä, ettei saa käydä vieraissa jos kotona on tarpeeksi seksiä. Tämä on myös pitänyt ja tehnyt vieraissakäynnit tai erojen miettimisen turhaksi.
Vierailija kirjoitti:
Ei näihin asioihin valitettavasti ole muuta ratkaisua kuin se, että ihmiset pariutuisivat samantahtisen kumppanin kanssa. Vaikka kuinka paljon jeesustellaan, syyllistetään ja psykologisoidaan, niin oikeasti jotkut ihmiset haluavat seksiä usein, jotkut harvoin, ja jotkut eivät ollenkaan. Missään näistä ei ole mitään vikaa, mutta on typerää pariutua yksiavioisesti sellaisen kanssa, jolla on ihan erilaiset halut.
Kannattaa huomioida, että suhteissa on alkuhuumansa ja sekin, että etenkin pidemmissä suhteissa tuo eriparisuus voi jopa vaihtua toisin päin. Ihmisten seksuaalisuus muuttuu pikkuhiljaa kun ikää ja elämänkokemusta kertyy lisää. Mistä sen parin-kolmenkympin välilläkään voi tietää millainen itse on neli-viiskymmpisenä, saatikka miten oman pitkäaikaisen kumppanin seksuaalisuus muokkautuu? Kerrohan tämä kun olet noin viisas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisikin kerta viikkoon seksiä, sillä voisi edes jotenkin tulla toimeen.
Mutta oma vaimo on kerran kahdessa kuukaudessa tyyppiä. Ja siksi käynkin maksullisissa säännöllisesti.
Mieluummin senkin rahan laittaisi johonkin muuhun.
Vierailija kirjoitti:
Olisikin kerta viikkoon seksiä, sillä voisi edes jotenkin tulla toimeen.
Mutta oma vaimo on kerran kahdessa kuukaudessa tyyppiä. Ja siksi käynkin maksullisissa säännöllisesti.
Mieluummin senkin rahan laittaisi johonkin muuhun.
Ja kerrot sen vaimolle avoimesti että käyt vieraissa? Jos et kerro, niin miksi. Itse kertoisin ja vaimo tietäsi muutekin että jos hän ei haluaisi seksiä niin hakisin sen muualta. Mutta aivan sama juttu meillä olisi toisinkin päin. Vaimokin ilmoittanut selkeästi, ettei hän ala elämään kaverisuhteessa ilman seksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei näihin asioihin valitettavasti ole muuta ratkaisua kuin se, että ihmiset pariutuisivat samantahtisen kumppanin kanssa. Vaikka kuinka paljon jeesustellaan, syyllistetään ja psykologisoidaan, niin oikeasti jotkut ihmiset haluavat seksiä usein, jotkut harvoin, ja jotkut eivät ollenkaan. Missään näistä ei ole mitään vikaa, mutta on typerää pariutua yksiavioisesti sellaisen kanssa, jolla on ihan erilaiset halut.
Kannattaa huomioida, että suhteissa on alkuhuumansa ja sekin, että etenkin pidemmissä suhteissa tuo eriparisuus voi jopa vaihtua toisin päin. Ihmisten seksuaalisuus muuttuu pikkuhiljaa kun ikää ja elämänkokemusta kertyy lisää. Mistä sen parin-kolmenkympin välilläkään voi tietää millainen itse on neli-viiskymmpisenä, saatikka miten oman pitkäaikaisen kumppanin seksuaalisuus muokkautuu? Kerrohan tämä kun olet noin viisas.
Silloin sitä kumppania voi vaihtaa, jos suhde ei enää miellytä. Niin viisas minä olen. Voit myös lopettaa tuon vähättelevän puhetavan, jos haluat asiallista keskustelua. Senkin minä tiedän, kun olen niin viisas.
Meillä minä olen se huomattavasti halukkaampi. Mies on neuropoikkeava ja aloitteisiin kykenemätön, sosiaalisesti itsekeskeinen (burgeritavalla, ei millään narsistitavalla) törppö. Seksissä häntä kiinnostaa tasan mikä omaa pippeliä täräyttää ja sekin ilmaistaan melko heikosti, suunnilleen esitetään käsky että nyt sitä minun lempitoimintaa.
Minä en saa *ikinä* mitään ellen pyydä. Ja jos pyydän, niin kaikki sukupuolesta riippumatta varmaan ymmärtävät mikä ero on intohimoisella, aloitteellisella toiminnalla. Ja pyynnöstä suoritettavalla mekaanisella toiminnalla jonka aikana mahdollisesti kysellään ohjeita.
Omat seksuaalikemiat ei enää kohdistu omaan mieheeni ja se halu tuskin enää ikinä palaa takaisin. Minä teen meillä kaikki kotityöt, eikä miehen työ ole stressaavaa, viriliteetissä ei vikaa. Meillä olisi pskaa seksiä varmaan noin nelisen kertaa viikossa jos kädestä pitäen talutan miehen makkariin ja teen aivan kaiken ja ohjeistan samalla. Miehen ehdottama seksi on sata kertaa sadasta suuhoito hänelle.
Ei liene yllätys ettei meillä ole ollut puoleen vuoteen mitään seksiä. Minulla on ollut pitkä suhde jossa pantiin vähän minun kierrosta riippuen joko pari kertaa päivässä tai ainakin nelisen kertaa viikossa. Seksiä oli myös menkkojen aikaan, se oli ihanaa, sain orgasmeja, juttu luisti, maattiin usein sängyssä tunteja aina välillä ottaen uusi kierros ja silloinkin kun seksiä ei ollut, juteltiin tuntikausia ja mies aina arjessa huomioi, halasi, suukotti, flirttaili.
Nykyinen mieheni on sen verran kunnollinen muuten, etten välttämättä vaihda, mutta en toisaalta osaa kuvitella etten enää ikinä harrasta hyvää seksiä. Ajatus on musertava ja täysin minun vastuullani tietenkin lähteä.
Niin ja minulla ainakin pätee että olen oikeasti ihan raivoissani seksinpuutteesta. En todellakaan halua mitään läheisyyttä enkä koe mitään yhteyttä miehen kanssa. 99% riidoista liittyy seksiin. Nyt toki harvemmin kun luovutin asian suhteen vuoden lopulla.
Vierailija kirjoitti:
Ei näihin asioihin valitettavasti ole muuta ratkaisua kuin se, että ihmiset pariutuisivat samantahtisen kumppanin kanssa. Vaikka kuinka paljon jeesustellaan, syyllistetään ja psykologisoidaan, niin oikeasti jotkut ihmiset haluavat seksiä usein, jotkut harvoin, ja jotkut eivät ollenkaan. Missään näistä ei ole mitään vikaa, mutta on typerää pariutua yksiavioisesti sellaisen kanssa, jolla on ihan erilaiset halut.
Meillä tästä ei olekaan kyse, monipuolinen, runsas, mielikuvituksellinen seksi upeine fantasioineen oli todella mahtavaa ja tärkein yksittäinen syy ryhtyä vakavampaan suhteeseen: sitten nainen on vaan yksipuolisesti päättänyt toisin. SE satuttaa ja loukkaa todella pahasti ja syö pohjan luottamukselta, jonka rakentuminen oli ison työn takana aiemmasta suhdehistoriasta johtuen.
Lisäksi juuri vaikkapa sääntöjen muutokset vauhdissa keskusteltaessa avoimesta suhteesta alkaa vaikuttaa jo suorastaan manipulatiiviselta. Itse en koe, että minun pitäisi myöskään enää olla "sitoutunut" yksiavioisuuteen.
On myös todella erikoista, että monet erityisesti naiset jopa vähättelevät seksin merkitystä tai dissaavat "tunteetonta seksiä", mutta kauhea show tulee, jos kumppani sitten sitä harrastaa jonkun muun kanssa. Sellaista kaksinaismoralismia!
Vierailija kirjoitti:
Ap; n kannattaisi tehdä sellainen sopimus, että läheisyyttä, huomionesittämistä ja halauksia pitää sietää ja ymmärtää, että ei ole tarkoitus edetä seksiiin, jos ei itse halua. Läheisyydestä ei saa kieltäytyä. Koska ilman läheisyyttää ja toisen arvostusta ei ole seksiäkään. Itse en olisi suhteessa jossa en saisi osoittaa halujani ja läheisyyttä vaimolleni. Siksi meillä puhuttiin asiat selväksi jo 25v sitten, kun vaimo alkoi yhdistämään läheisyyden seksipakkoon.
Juuri noin! Läheisyyttä pitää vaalia ja olla ihan ilman taka-ajatuksia. Tosin ihan vastaavalla tavalla täytyy olla rivakkaa ja mutkatonta seksiä vaikkapa arjen lomassa, aamuisin jne ilman sen kummempia vaatimuksia! <3
Kyllä sen suhteen saa mitätöityä puolin ja toisin.
Onko tullut mieleen, että nainen voisi kaivata läheisyyttä syttyäkseen useammin myös seksille?
Meillä oli joskus nelikymppisinä aika vastaava tilanne, jonka miehenä ratkaisin alkamalla antaa huomiota aiempaan verrattuna eri lailla.
Aloin suudella huomattavasti useammin, ilman edes mahkuja seksiin.
Aloin antaa huomiota pikku kosketuksin pitkin päivää, jättäen kuitenkin odotukset seksistä ilmaisematta.
Aloin ostaa kukkia aina kun oli aihetta muistaa ja välillä ihan muuten vaan.
Aloin ilmaista sanoin, kuinka suloinen hän on js vahvistin sanomaani halauksin, suukoin niskaan, pikku hyväilyin.
Aloin varmistaa, että joka seksikerta vaimoni päösee huipulle sormellani tai kielelläni.
Kas kummaa, näillä lopulta aika pienillä muutoksilla alle vuodessa oltiin muutettu seksin tiheys alkuperäisestä eroajatuksiini johtavasta "kerran viikossa tai parissa" suurin piirtein 4-10 kertaan viikossa riippuen kiertonsa vaiheesta.
Kannattaa miesten myös opetella seuraamaan naistensa kiertoa, koska laskemalla tietää tarkkaan milloin flaksi käy todennäköisimmin (yksilökohtaista kyllä, mutta kierron puolivälissä taitaa useimmilla olla halut tapissaan ja se on useita päiviä, silloin meillä pannaan aamuin-illoin).