Eikö teitä ällöttänyt ostaa vanha talo?

Ymmärrän pointin. Minulla on jäätölö toisessa kädessä, jatkan pian. 

Kyllä minua ällöttää, jos talo on ollut vuosikymmeniä jonkun muun ja siellä on ihan liikaa historiaa. Toisaalta sellainen ultramoderni häkkyrä olisi kauhistus myös. Talon ostan kodiksi, en instarekvisiitaksi. En pidä hypermodernia taloa kodikkaana. Joten ostaisin talon, jolla on mahdollisimman vähän historiaa ja remppaisin sen. Näin minulla olisi pinnat, joihin kukaan muu ei olisi jättänyt jälkiään, mutta kokonaisuus ei olisi liian tuliterä. 

Minä olen omistushaluinen. Ei tätä moni ymmärrä. Minä taas en ymmärrä miten joku ei voi ymmärtää. Haluan että autoni on ikiomani. Että minä yksin määrään siitä. Jos siihen tulee kolhu, en joudu vänkäämään siitä kenenkään kanssa, vaan käyn korjauttamassa ja jatkan elämääni. Haluan että taloni on omani. Haluan päättää täysin itsenäisesti mitä siellä teen. Edes vuokratonttia en hyväksyisi talolleni, vaikka sitä saakin kohdella kuin omaa. En vain pidä vuokraamisesta, lainaamisesta ja sen sellaisesta. En osaa sitä sen paremmin selittää. Siksi en haluaisi, että saman talon on niin sanotusti jakanut kanssani liian moni ventovieras. Haluan, että se on MINUN asumukseni eikä vähän kaikkien entinen talo.

Olen yrittänyt joskus päästä lainaamista kannattavien pään sisään, mutten vain pääse. Minä vain haluan omistaa, that's it. Ei edes johdu siitä, etten olisi koskaan mitään omistanut, päinvastoin. Minulla on ollut paljonkin kaikenlaista elämäni aikana, ihan omaa. 

Jo nyt oli taas aloitus.

Jos mielikuva pierutuhnusta on pahinta mitä voit kuvitella vanhasta talosta löytäväsi, niin parempi varmaan, ettet osta taloa. Tulee ikävänä yllätyksenä kosteusvauriot, homeitiöt, salaojaongelmat, valesokkelit, tuholaiset, katon vuotaminen, vajonneet perustukset jne jne. Että jatka vain tuhnujen kauhistelua ja mene uuteen vuokra-asuntoon.

Missä sinä nyt sitten asut?

Itse ostin vanhan ja remontoin sen kokonaan. Lähinnä siksi, että oli pakko koska idioottimainen edellinen omistaja oli remontoinut hyvää vanhaa ihan päin jotain, ei ilmeisesti ollut kuullut koskaan vatupassista ja "korjatuista" rakenteistakin löytyi niin vakavia puutteita, että ne oli pakko purkaa ja tehdä uudestaan. Ihastuin sijaintiin ja pihapiiriin, ei olisi haitannut, jos talossa olisi enemmän säilytetty sitä alkuperäistä vanhaa, osaan putsata pinnat.

Tosin oli varmaan lopulta melkein yhtä kallista, mitä uuden ostaminen olisi ollut.

Ostettiin vanha talo ja remontoitiin se kokonaan. Remonttiin meni 7 kuukautta. Tehtiin paljon itse remonttia ja maksoi jotain 100000 euroa. Mut on iso tontti eikä naapuria ihan lähellä joten oma rauha kuitenkin. Perunapelto on ihan vieressä. Talon sisältä rakenteista löytyi sanomalehtiä 1940 luvulta. Yksi paikallinen tuttu osti ne lehdet meiltä

Näin sitä ihminen peilaa kaikessa omaa ajatteluaan. Jos itse käyttäytyy kotonaan kuin sika, olettaa muidenkin tekevän niin 

Sissus kuulostat ihan hygieniakaveriltani joka ei siedä edes pientä ihmisen luomutuoksua. Kuolisit varmaan luonnossakin liikkuessa kun jossain puun juurella ketun torttu lemuaisi.

Aikamoista luonnonvarojen tuhlausta rakennuttaa turhanpäiten uutta tai uusia pintoja jollei niissä ole jotain perustavanlaatuista vikaa kuten hometta! Ihan vain perusteellisesti siivoamalla pitäisi saada "tuhnut" pois.