Miksi kerrostaloasunnossa sähkönkulutus on talvella isompaa kuin kesällä?

Vierailija kirjoitti:

Tämä on hyvä kysymys, jota olen itsekin ihmetellyt. Omistan asunnon, joka on ollut vuoden tyhjänä. Siis siellä ei ole mitään kulutusta paitsi ilmanvaihto ja kaukolämpö kuuluu vastikkeeseen (lattialämpö on pois myös). Talvella kuluu enemmän, ikään kuin kuitenkin koko talon kulutus vaikuttaisi asunnon sähkönkulutukseen.

Tai sitten se ilmanvaihto vie talvella merkittävästi enemmän sähköä kuin kesällä, vaikka en ymmärrä syytä.

Ilmanvaihtokoneessa on lämmityspatteri joka tyypillisesti on asuntokohtaisessa ilmanvaihtokoneessa sähköllä toimiva.

Vierailija kirjoitti:

Kai sä kultapieni ymmärrät että sähkö on talvisin kalliimpaa. Sullakin varmaan on jääkaapin johto seinässä ja käytät myös uunia.

Kai sä kultapieni ymmärrät, että AP kysyi syytä kulutuksen kasvulle, ei hinnanmuutokselle? 

Älä viisastele, kun et joko osaa lukea tai et ymmärrä lukemaasi.

Vierailija kirjoitti:

Eikös kylppärin sähkölämmityskustannukset ole leivottu hoitovastikkeeseen?

Ja toiseksi, miksi se pitää olla toisilla koko ajan päällä? Eikö se riittäisi kun suihkun jälkeen laittaa sen päälle siksi ajaksi kun lattia on kuiva. 

Vie enemmän sähköä tämmöinen päälle-pois-päälle pumppaaminen kuin tasainen jatkuva lämpö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on hyvä kysymys, jota olen itsekin ihmetellyt. Omistan asunnon, joka on ollut vuoden tyhjänä. Siis siellä ei ole mitään kulutusta paitsi ilmanvaihto ja kaukolämpö kuuluu vastikkeeseen (lattialämpö on pois myös). Talvella kuluu enemmän, ikään kuin kuitenkin koko talon kulutus vaikuttaisi asunnon sähkönkulutukseen.

Tai sitten se ilmanvaihto vie talvella merkittävästi enemmän sähköä kuin kesällä, vaikka en ymmärrä syytä.

Ilmanvaihtokoneessa on lämmityspatteri joka tyypillisesti on asuntokohtaisessa ilmanvaihtokoneessa sähköllä toimiva.

Ei tosiaankaan ole 

Siihen voi olla syynä vaikka se, että lämmityslinja kulkee siten, että se lämmittää jääkaappipakastimen taustaa. Tästä johtuen se vie enemmän virtaa, kun kompressori joutuu tekemään enemmän töitä.

Tai sitten ihan joku muu syy

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös kylppärin sähkölämmityskustannukset ole leivottu hoitovastikkeeseen?

Ja toiseksi, miksi se pitää olla toisilla koko ajan päällä? Eikö se riittäisi kun suihkun jälkeen laittaa sen päälle siksi ajaksi kun lattia on kuiva. 

Vie enemmän sähköä tämmöinen päälle-pois-päälle pumppaaminen kuin tasainen jatkuva lämpö.

Ja rakenteet ei tykkää lämmönvaihteluista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on hyvä kysymys, jota olen itsekin ihmetellyt. Omistan asunnon, joka on ollut vuoden tyhjänä. Siis siellä ei ole mitään kulutusta paitsi ilmanvaihto ja kaukolämpö kuuluu vastikkeeseen (lattialämpö on pois myös). Talvella kuluu enemmän, ikään kuin kuitenkin koko talon kulutus vaikuttaisi asunnon sähkönkulutukseen.

Tai sitten se ilmanvaihto vie talvella merkittävästi enemmän sähköä kuin kesällä, vaikka en ymmärrä syytä.

Ilmanvaihtokoneessa on lämmityspatteri joka tyypillisesti on asuntokohtaisessa ilmanvaihtokoneessa sähköllä toimiva.

 

Ei tosiaankaan ole 

Miksi jatkat inttämistä vaikka olet väärässä?

Talvella on pimeää, valot on päällä enemmän. Talvella ollaan enemmän sisällä, valot on päällä useammin, jääkaappia availlaan useammin, syödään enemmän, uunia käytetään enemmän, tiskikone päällä enemmän, katsotaan telkkaria enemmän, ollaan tietokoneella enemmän, pleikkari päällä enemmän.. talvella vaatteet likastuvat enemmän, pyykkikone ja kuivuri päällä enemmän...

Meillä ainakin on saunomisen vuoksi. Kesällä ei saunotaan kotona vaan mökillä. Talvella leivotaan ja tehdään uuniruokia, ollaan enemmän laitteiden ääressä jne. Lisäksi rättipatteri toimii sähköllä. Kun ollaan poissa, kytketään se pois päältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on hyvä kysymys, jota olen itsekin ihmetellyt. Omistan asunnon, joka on ollut vuoden tyhjänä. Siis siellä ei ole mitään kulutusta paitsi ilmanvaihto ja kaukolämpö kuuluu vastikkeeseen (lattialämpö on pois myös). Talvella kuluu enemmän, ikään kuin kuitenkin koko talon kulutus vaikuttaisi asunnon sähkönkulutukseen.

Tai sitten se ilmanvaihto vie talvella merkittävästi enemmän sähköä kuin kesällä, vaikka en ymmärrä syytä.

Ilmanvaihtokoneessa on lämmityspatteri joka tyypillisesti on asuntokohtaisessa ilmanvaihtokoneessa sähköllä toimiva.

 

Ei tosiaankaan ole 

Millä se tuloilmanlämmitys sitten tuloilmaa lämmittää, jos ei sähköllä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös kylppärin sähkölämmityskustannukset ole leivottu hoitovastikkeeseen?

Ja toiseksi, miksi se pitää olla toisilla koko ajan päällä? Eikö se riittäisi kun suihkun jälkeen laittaa sen päälle siksi ajaksi kun lattia on kuiva. 

Vie enemmän sähköä tämmöinen päälle-pois-päälle pumppaaminen kuin tasainen jatkuva lämpö.

Tämä on aina hyvin mielenkiintoinen väite. En tosin talotekniikan ammattilaisena pysty sitä allekrirjoittamaan. Toimiihan termostaattikin jo sillä periaatteella, että se pätkii lämmitysvastuksia pois ja päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on hyvä kysymys, jota olen itsekin ihmetellyt. Omistan asunnon, joka on ollut vuoden tyhjänä. Siis siellä ei ole mitään kulutusta paitsi ilmanvaihto ja kaukolämpö kuuluu vastikkeeseen (lattialämpö on pois myös). Talvella kuluu enemmän, ikään kuin kuitenkin koko talon kulutus vaikuttaisi asunnon sähkönkulutukseen.

Tai sitten se ilmanvaihto vie talvella merkittävästi enemmän sähköä kuin kesällä, vaikka en ymmärrä syytä.

Ilmanvaihtokoneessa on lämmityspatteri joka tyypillisesti on asuntokohtaisessa ilmanvaihtokoneessa sähköllä toimiva.

 

Ei tosiaankaan ole 

Millä se tuloilmanlämmitys sitten tuloilmaa lämmittää, jos ei sähköllä?

Voihan siinä olla vesipatterikin. On tosin harvinaista etenkin kerrostaloissa.

Koska kusetus. Samasta syystä kahvipaketit on kalliimpia kuin muualla euroopassa ja samasta syystä palkat on matalat, koska kusetus ja ihmiset suostuu ostamaan kallista ja tekemään halvalla.

Lakon paikka olisi. Työttömyys on tehokkain lakko ja perustulo, sano perustulo kun tahdot hyvää.

Kylppärin lattialämmitys ja meillä pitää olla myös olohuoneessa irtopatteri talvisin tai siellä jäätyy ( keskuslämmitys ei riitä).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös kylppärin sähkölämmityskustannukset ole leivottu hoitovastikkeeseen?

Ja toiseksi, miksi se pitää olla toisilla koko ajan päällä? Eikö se riittäisi kun suihkun jälkeen laittaa sen päälle siksi ajaksi kun lattia on kuiva. 

Vie enemmän sähköä tämmöinen päälle-pois-päälle pumppaaminen kuin tasainen jatkuva lämpö.

Mulla on uusi okt, siinä ei kylppärissä edes ole on-off tai mitään säätönappulaa lattialämmityksessä. Juurikin siitä syystä, ettei asukkaan tule siihen puuttua vaan automatiikka hoitaa. Yleisin virhe on se, että nuukuuksissaan se sammutetaan, ja ajatellaan että kaakeli kun on kuiva niin asia on kunnossa. Unohdetaan kaikki se kosteus mikä lattiarakenteisiin tiivistyy kun jatkuvasti lämpötila vaihtelee.

Ilmanvaihto (jos on tuloilman lämmitys sähköllä), sähköllä toimiva lattialämmitys, sauna, valot, enemmän kotona ja sisällä, mikä lisää kodinkoneiden käyttöä. Luulisi kyllä ettei erot kerrostalossa ole mitenkään erityisen merkittäviä.

Vierailija kirjoitti:

Kylppärin lattialämmitys ja meillä pitää olla myös olohuoneessa irtopatteri talvisin tai siellä jäätyy ( keskuslämmitys ei riitä).

Jos tosiaan sulla on kaukolämmitetyssä kerrostalossa tilanne, että olohuoneeseen joudut omaan piikkiin laittamaan sähkölämmittimen, niin ottaisin yhteyttä taloyhtiöön. Kyllä se patteri pitää saada kuntoon, voi olla ihan säädöistä kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös kylppärin sähkölämmityskustannukset ole leivottu hoitovastikkeeseen?

Ja toiseksi, miksi se pitää olla toisilla koko ajan päällä? Eikö se riittäisi kun suihkun jälkeen laittaa sen päälle siksi ajaksi kun lattia on kuiva. 

Vie enemmän sähköä tämmöinen päälle-pois-päälle pumppaaminen kuin tasainen jatkuva lämpö.

Tämä on aina hyvin mielenkiintoinen väite. En tosin talotekniikan ammattilaisena pysty sitä allekrirjoittamaan. Toimiihan termostaattikin jo sillä periaatteella, että se pätkii lämmitysvastuksia pois ja päälle.

Termostaatissa on asetettu ala ja yläraja lämmölle, esimerkiksi vaikka sammutus 20 astetta ja käynnistys 16 astetta.

Jos taas lattialämpö sammutetaan ja annetaan jäähtyä ihan kylmäksi ja sitten taas aloitetaan lämmitys kylmästä tavoite lämpöön, niin onhan se ihan eri asia kuin termostaatin käytön kanssa. Puhutaan ihan eri lämpötilaskaalasta.

Voin näin ihan postinjakajapohjalta opettaa sinulle lisää rakentamisesta, jos ymmärryksesi talotekniikan ihan perusasioista on näin heikko.

kylmälaitteet käyvät talvella useammin sekä lattialämpö päällä 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös kylppärin sähkölämmityskustannukset ole leivottu hoitovastikkeeseen?

Ja toiseksi, miksi se pitää olla toisilla koko ajan päällä? Eikö se riittäisi kun suihkun jälkeen laittaa sen päälle siksi ajaksi kun lattia on kuiva. 

Vie enemmän sähköä tämmöinen päälle-pois-päälle pumppaaminen kuin tasainen jatkuva lämpö.

Tämä on aina hyvin mielenkiintoinen väite. En tosin talotekniikan ammattilaisena pysty sitä allekrirjoittamaan. Toimiihan termostaattikin jo sillä periaatteella, että se pätkii lämmitysvastuksia pois ja päälle.

Termostaatissa on asetettu ala ja yläraja lämmölle, esimerkiksi vaikka sammutus 20 astetta ja käynnistys 16 astetta.

Jos taas lattialämpö sammutetaan ja annetaan jäähty

Skaala on toki eri, mutta ei se silti kulutusta isommaksi kasvata. Keskilämpötila jää alhaisemmaksi = kulutus jää pienemmäksi. Tämä on fakta, mitä ei mikään mutuilu muuta muuksi.

Tosin se, miten järkevää se muista syistä on, on ihan toinen tarina, mutta sähkön kulutusta se ei lisää. Jos ei välttämättä juuri säästäkään.