Onko enää ok olla vain ihan tavallinen perheenisä ilman erityistä intohimoa?
Musta tuntuu, että nykyään ei enää riitä, että käy töissä, on kotona lasten kanssa, eikä petä ketään. Jos ei ole joku himoharrastaja, tunteista puhuva, hyvin tienaava, superisä, niin heti leimataan passiiviseksi surkeaksi perheen pääksi.
Vaimoni sanoi mulle, että kaipaisi enemmän "läheisyyttä ja yhteistä aikaa". Meillä on kolme alle kouluikäistä lasta, työvuorot menee ristiin ja viikonloppuisin yritän vaan pysyä hereillä. Onko väärin, jos haluaa vaan olla perheensä kanssa ilman että kaiken pitää olla jotain muitten kadehtimaa täydellistä ihanaa perhe elämää josta voi postata instaan?
Tuntuu kuin tavallinen miehen rooli, eli rauhallinen, vähän hiljainen, vakaa, olisi nykyään vähintään epäilyttävää. Jos ei ole terapiasanastoa tai kasvutarinaa takataskussa, on jotenkin vajaa.
En ole katkera, en kaipaa hulluja bileitä tai hengailua moottoripyöräkerhossa. Mä vaan mietin: riittääkö vielä missään enää ihan tavallinen mies? Vai onko tämä maailma rakennettu uudestaan niin, että mun kaltainen on siinä vaan tilapäinen vierailija.
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Aloituksessa on kaksi täysin eri asiaa. Aloittajan kauhistelu nykyajan vaatimuksista ja valitus siitä että hän ei riitä. Ja vaimon ymmärrettävä pyyntö saada enemmän yhteistä aikaa. Nämä eivät liity ollenkaan toisiinsa, mutta ap on paketoinut ne yhteen jostain syystä.
Samaa mieltä olen. Ja sitten vielä kolmanneksi tuo otsikko: ilman intohimoa? Siis mihin, seksiin ja siihen vaimoon vai? Kyllä se sitten varmaan vähän haittaa, ainakin sitä parisuhdetta...
Sun vaimolla voi olla ihan samanlaisia riittämättömyyden tunteita ku sullakin.
Jos ei kelpaa niin mitä sitten? Ole kapinallinen ja naura niille seläntakana puhujille. Itse en ainakaan juorukerhon jutuista jaksa välittää.
Olet nyt sekoittanut sanat "laiska" ja "tavallinen" keskenään
Kysyt siis riittääkö nykyään laiska perheenisä ja vastaus on, että ei
"Vaimoni sanoi mulle, että kaipaisi enemmän "läheisyyttä ja yhteistä aikaa". Meillä on kolme alle kouluikäistä lasta, työvuorot menee ristiin ja viikonloppuisin yritän vaan pysyä hereillä. Onko väärin, jos haluaa vaan olla perheensä kanssa ilman että kaiken pitää olla jotain muitten kadehtimaa täydellistä ihanaa perhe elämää josta voi postata instaan?"
Jaksatko sä istua sohvalla käsi vaimon ympärillä? Kai se olisi läheisyyttä ja yhteistä aikaa.
Kun meillä oli lapset pieniä ja reissu- ja vuorotyöt haittana, niin käytiin treffeillä ihan vaan kotona. Kun lapset nukkui, tehtiin paremmat ruuat viineineen ja syötiin ja juteltiin rauhassa.
Joskus saatiin lapset mummolaan niin silloin ehkä yö hotellissa, elokuva, ravintola. Tai pitempi patikkareissu. Tai saunailta mökillä.
Pientä ja yksinkertaista joka ei vaadi hirveästi aikaa ja jaksamista.
Olet tosielämän supersankari, joka elää täyttä elämää. Tämä on nyt. Keskityt oikeisiin asioihion. Kaikkea muuta ehtii tehdä myöhemminkin.