Lue keskustelun säännöt.
Toivoton tilanne ja itse aiheutettu päihteillä
01.05.2025 |
Olen vasta 37 vuotias naishenkilö. Päihteet siis alkoholi ja rauhoittavat ovat kuuluneet elämääni jo kymmenen vuotta. Varsinkin alkoholista tuli minulle pakopaikka elämän synkkyydestä. Alkoholi on tuhonnut sekä maksaa että aivot. Yksinkertaisetkin asiat tuottavat vaikeuksia suorittaa kun keskittyminen ei riitä. Lisäksi kärsin kuumeesta ja hikoilusta ja kovasta sydämen sykkeestä. Johtuen maksastani/terveysestäni
Nyt olen siinä tilanteessa että minulla on todennäköisesti kirroosi ja siihen päälle vielä vakavia mt ongelmia masentuneisuutta ja paniikkihäiriötä. Sain potkut työ ja opiskelu paikalta, kun en enää niitä kyennyt suorittamaan. Olen siis yhteiskunnan pohjasakkaa ja fyysisten rajoitteiden myötä en pysty oikein mihinkään. Itsemurha pyörii mielessä päivittäin. Tekemää ei tekemättömäksi saa. En tiedä miten nousta tästä tilanteesta ja kenelläkään ei varmaan ole mitään kokemusta näin toivottomasta tilanteesta.
Saa vastailla mitä haluaa. Ehkä halusin vaan purkaa ajatuksiani johonkin.
Kommentit (10)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voimia sinulle. Voisitko hakeutua sairaseläkkeelle?
🇺🇦🇮🇱
Milloin lopetti päihteet? Jos käytit bentsoja 10 vuotta niin tuskaista oloa kestää kuukausia.
Kaksi kk sitten lopetin ja tuskainen olo on kyllä edelleen.
Ap
Tsemppiä sulle! Hyvä, että lopetit päihteet. Hae apua aktiivisesti terveyteen liittyviin asioihin. Hae vertaistukea. Aloita joku harrastus? Päivä kertallaan yritä nauttia pienistä asioista. Ja hae sairaseläkettä. Yksi stressi pois, kun ei tarvitse töitä miettiä. Auttaisiko ehkä myös uskoontulo?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arveletko että on maksakirroosi vai kertoiko verikokeet?
Hakeudu aa:n vertaistukiryhmiin.
Onko sinulla siis todettu kirroosia? Kirroottinenkin maksa voi vielä toipua toimintakuntoon; maksa on ihmeellisen uusiutuva elin, kunhan siinä on vielä toimivaa maksakudosta jäljellä.
Pystytkö kiskomaan itsesi irti alkoholista? Minä pystyin, 5-vuoden päivittäisen juomisen jälkeen. Lopetin seinään. Monta, monta yötä itkin ja valvoin, ja olin varma, että en pääse siitä koukusta irti. En koskaan kokenut olevani alkoholisti, koska juomiseni tavoite ei ollut humaltua, enkä vetänyt ns. per seitä olalle; halusin vain ahdistuksen ja paniikkikohtaukset aisoihin. Sammuttaa sen jatkuvan pelkotilan päästäni ja kehostani. Tein hidasta itsemurhaa, koska en nähnyt ulospääsyä.
Ja sitten yksi päivä, sain tarpeekseni. Ei pienintäkään mielitekoa, ei todellakaan. Se loppui nyt. Olo ja ahdistuneisuus on helpottanut huomattavasti, jo parissa viikossa, mutta ei se paniikkialttius tietenkään mihinkään ole kadonnut, mutta eipä se tosin sillä alkoholillakaan kadonnut. Voin vain fyysisestikin huonosti siihen päälle.
Tsemppiä, tuo kierre on katkistavissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kokemusta. Tilanne EI ole lopullinen vaikka siltä tuntuukin. Aivojen palautuminen voi olla hidasta mutta sitä tapahtuu koko ajan, tärkeintä olisi keskittyä siihen että nyt olet tehnyt hyvän päätöksen, ja vaikka mennyttä ei saa tekemättömäksi niin nyt on vain ja ainoastaan uusia huomisia. 37-vuotias ei todellakaan ole mikään ikäloppu, ehdit vielä nähdä erilaisia päiviä jos vain pysyt elämässä kiinni.
Se kaikkein raskain asia tulee olemaan asioiden juurisyiden kaivelu. Tässä maassa ei juurikaan saa apua tai terapiaa ellei ole kunnolla pätäkkää maksaa siitä, joten sen aloittaminen voi tuntua mahdottomalta. Se voi silti olla tärkeää siinä mielessä että pääsisit kiinni tähän uuteen sinään, siihen kuka hän on ja minne tästä voi vielä mennä. Sulla on aivan määrättömästi potentiaalia, se paistaa läpi kirjoituksestasi ja kyvystäsi ilmaista isoja ja rankkoja asioita muutamin lausein. Se työ ja opiskelu on ollutta ja mennyttä, nyt kannattaa ottaa askel kerrallaan. Onko palkkatukeen mahis? Sellaisessa työpaikassa voisi tulla ihmismäinen olo. Ei tartte olla Dubain kuningas heti huomenissa, tai ikinä. Sulla on kuitenkin aivan hyvä sinä jonka kanssa työskennellä.
Ja jos myrhäät itsesi, minä lätkäisen sinua. Muista se.
Se on ihan totta. Mitään en voi enää tehdä menneisyyden eteen. Rahaa on onneksi jonkin verran säästössä, niin pärjään toistaiseksi. Mitään tukia en tuon säästön takia saa. En esim asumistukea tai toimeentulotukea. Nää kaikki asiat pitäisi sossun kanssa selvittää. Tuntuu että elämässä on niin paljon selvitettäviä asioita ja nyt kun on luopunut alkoholista tuntuu ettei mikään ole enää helppoa/ratkottavissa. Täytyy tunnustaa että juovaan/terveen aikaan kaikki oli helpompaa. Vaikeuksia mistä aloittaa..
Ap
Ratkaisu on lopettaa päihteet, mutta sehän ei tietenkään sovi.