Eronnut nainen, jonka lapset jo yli 10-vuotiaita, ei yleensä halua uuden miehen kanssa lisää lapsia
koska tietää, mitä se äitiys on. Mutta n.k. toisella kierroksella oleva eronnut mies usein toivoo vielä tulevansa isäksi. No, jokaisella on omat haaveensa.
Mutta MITEN sinisilmäisiä ovat ne naiset, jotka eronneen isän kanssa lisääntyvät? Miksi heille ei alusta asti ole selvää, että puoliso huolehtii ensimmäisistä lapsistaan aina, kun heillä on isäviikonloppu, isäviikko (viikko-viikko-järjestelyllä) tai isäloma? Ja että silloin tämä nuori nainen on YKSINHUOLTAJAN asemassa pienen lapsensa (tai pienten lastensa) kanssa?
Ei, eivät tajua. Ja sitten valitetaan.
Kommentit (5)
Vierailija kirjoitti:
Minun veljelläni on lapsia kahden eri naisen kanssa. Hänelle ne ensimmäiset kaksi on selkeästi tärkeimpiä. Ehkä se johtuu siitä, että ekaa vaimoa hän rakasti, jälimmäistä ei.
Tyypillisempi kuvio menee toisin päin. Aiemmat lapset jäävät paitsioon kun uusi syntyy.
En minä ainakaan ole YH:n asemassa miehen lapsiviikoilla. Ihminen, myös mies, pystyy huolehtimaan oman osuutensa useammankin lapsen tarpeista kerralla. Jos ei pysty, niin sellaisen kanssa ei kannata lisääntyä.
No eihän ne huolehdi. Kun uutta vakoa on saatavalla niin kaikki entinen yleensä unohtuu. Ja sitten kun vielä se uusi vako on pikkusen mustasukkainen siitä edellisestä elämästä, niin sitä nopeammin ne lapsetkin muuttuu ex:iksi. Nimim: kokemusta on, eikä sen vaimon vaan sen lapsen kannalta
Meitä on moneen junaan. Itse otin vasektomian avioliiton aikana toisen lapsen jälkeen, joten ei tarvitse miettiä mitään uutta lapsikierrosta kenenkään uuden kanssa. Toki nyt jo ikääkin sen verran, että omassa ikäluokassa lapsitoiveet kaikilla mennyt aikaa.
Minun veljelläni on lapsia kahden eri naisen kanssa. Hänelle ne ensimmäiset kaksi on selkeästi tärkeimpiä. Ehkä se johtuu siitä, että ekaa vaimoa hän rakasti, jälimmäistä ei.