Nainen, olisiko turn off jos saisit tietää että tapailemasi 39-vuotias mies on muuttanut pois lapsuudenkodista vasta 30-vuotiaana
Olisi kuitenkin tapailunne aikana asunut jo 9 vuotta omillaan.
Mitä ajattelisit/tekisit?
Kommentit (57)
Jos hän olisi silloin maksanut asunnon takataskustaan, niin pitäisin rikosta vanhentuneena. Toisaalta olisiko meillä mitään yhteistä?
Vierailija kirjoitti:
Rahan puute, asuntojen hinnat ja saatavuus ja epävarma työtilanne on mielestäni normaaleja syitä. Myös vanhempien auttaminen.
Passiivinen passattuna eläminen sen sijaan ei.
Eipä sille mitään mahda jos on heikko ja ujo ihminen ja koti tuntuu turvalliselta ulkomaailmaan verrattuna. Naisilla tuollaiset tuntemukset on ihan sallittuja, mutta mies on luuseri ja hylkiö.
No katsoisin sitä millainen tyyppi on nyt. Jos passiivisuus saamattomuus jne. näkyisi edelleen, en kiinnostuisi
No hän olisi ilmeisesti fiksua seuraa jos on päätynyt toisille treffeille minun kanssani joten varmaan asialle olisi jokin fiksu selitys. Alkuun kuulostaisi tietysti epätavalliselta, mutta toisaalta elämä on liian lyhyt tuhlattavaksi siihen että ajattelisi asioista mustavalkosesti. Ei siis olisi suoralta kädeltä Turn Off, kaikesta voidaan keskustella 😊 N33
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuokin nähdään jotenkin huononpana asiana miehen kohdalla. Nainen saa asua koko elämänsä vanhempiensa luona eikä häntä pidetä minään peräkammarinpoikana.
Äärimmäisen harva nainen asuu.
Siis onko sulla tästä jotain tilastotietoa? Vai mutua vain? Itse tunnen vaikka kuinka monta naista, jotka ovat asuneet kolmikymppiseksi vanhempiensa luona. Tunnenpa muutaman, jotka ovat asuneet koko ikänsä vanhempuensa luona. Ihan ovat olleet työelämässä, mutta perhettä eivät ole perustaneet.
Vierailija kirjoitti:
No pitäisi tietää mikä on syy. Suurin osa muuttaa omilleen n. 20-vuotiaana.
Tämä. Itse muutin 16-vuotiaana kotoa ja sitä riemua, kun oli oma tupa ja oma lupa sekä oma rauha. Ai että.
Kyllä mä ihmettelisin, että mikä avuton mammanpoika asuu kolmekymppiseksi kotona. Onko ollut sinkkuna koko tuon ajan? Aika ällöttävä ajatus, että tuon ikäinen karvapalli paneskelisi jotain naisia "omassa huoneessa" kuten teinit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuokin nähdään jotenkin huononpana asiana miehen kohdalla. Nainen saa asua koko elämänsä vanhempiensa luona eikä häntä pidetä minään peräkammarinpoikana.
Äärimmäisen harva nainen asuu.
Siis onko sulla tästä jotain tilastotietoa? Vai mutua vain? Itse tunnen vaikka kuinka monta naista, jotka ovat asuneet kolmikymppiseksi vanhempiensa luona. Tunnenpa muutaman, jotka ovat asuneet koko ikänsä vanhempuensa luona. Ihan ovat olleet työelämässä, mutta perhettä eivät ole perustaneet.
No minä en tunne yhtäkään. Yhtä vahva argumentti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Suomessa nuoret naiset lähtevät lapsuudenkodistaan selvästi nuoria miehiä aikaisemmin, eikä sukupuolten välinen ero ole viime vuosina juuri pienentynyt."
"Vuonna 2019 miehistä joka toinen ja naisista noin joka kolmas 20-vuotias oli lapsen asemassa."
https://stat.fi/tietotrendit/blogit/2021/suomalaisnuoret-muuttavat-omil…
Ja hienosti unohtui taas oleellinen, sukupuolisyrjintä miehiä kohtaan:
"Nuorten miesten omilleen muuttamista viivästyttää osaltaan varusmies- tai siviilipalvelus. Nuoret naiset voivat sen sijaan jatkaa opintojaan heti koulun päätyttyä ja sen myötä muuttaa pois lapsuuden kodista"
(
Varusmiespalveluksella ei voi ratsastaa loputtomiin. Ei se 11 vuotta viivästytä sitä omilleen muuttoa.
Vierailija kirjoitti:
Veljeni oli tuollainen mies, asui isäni ja vaimonsa (ei äitimme) talossa kunnes muutti omilleen vasta 28v. Veljelläni oli hyvä työ ja omat rahat mutta kun siellä kotona toimi täyshoito ruoka, pyykit ja siivous niin eipä lähtenyt. Itse muutin pois omaan asuntoon jo 18v, naiset harvemmin jää vanhempien nurkkiin.
Minä en ymmärrä minkälainen urpo passaa tuon ikäistä aikuista miestä. Vanhemmat tekee tuossa pojalleen hirveän ison karhunpalveluksen, kun eivät vaadi osallistumista ja itsenäistymistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu syistä miksi on asunut vanhemmilla noin pitkään ja miten ne syyt elämään on vaikuttaneet ja yhä vaikuttaa. Haluaisin tietää lisää.
Entä jos syynä on äidin ruoat ja täyshoito. Pois joutui lähtemään kun vanhemmat potkivat pihalle.
No ei hyvä, mutta jos on sittemmin aikuistunut, niin mitä sitä vanhoissa liikaa roikkumaan. Kaikilla meillä on elämänpolkumme. Ehkä paremminkin ymmärtää, jos on henkinen kasvupyrähdys ollut sitäkin suurempi sitten aikuisena.
Parempihan se on säästää rahaa omaan asuntoon, jos ilman rahallista maksua tai pienellä maksulla voi kotona asua, kuin että maksaa Suomen tyypillisen kalliita vuokria ja kartuttaa jonkun sijoittajan ja/tai pankin taskuja. Toki oletan että on osallistunut kotitöihin ym. eikä vaan niin että vanhemmat passaa.
Sehän on vain viisasta näinä huonoina aikoina. Asua vanhemmilla jos se suinkin on mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu syistä miksi on asunut vanhemmilla noin pitkään ja miten ne syyt elämään on vaikuttaneet ja yhä vaikuttaa. Haluaisin tietää lisää.
Just näin. Mun kaveri muutti omilleen 17-vuotiaana, asui useita vuosia ulkomailla duunissa, muutti sitten takaisin syöpäsairaan äitinsä omaishoitajaksi tämän kotiin, eli asui "vanhemmillaan" yli kolmekymppiseksi, kunnes äiti kuoli.
Normaali 39 v. mies on jo vähintään n. ala-aste-ikäisten lasten isä ja ollut kauan parisuhteessa. Ei kiinnosta.
Rahan puute, asuntojen hinnat ja saatavuus ja epävarma työtilanne on mielestäni normaaleja syitä. Myös vanhempien auttaminen.
Passiivinen passattuna eläminen sen sijaan ei.