Apua! Kolmivuotias repii hermoni riekaleiksi.
Pakko päästä purkamaan jonnekin. Olen tulla hulluksi kolmivuotiaan poikamme kanssa. Hän on aivan mahdoton, kiukutteleva täystuho. Aina huonolla tuulella, aina vaatimassa jotain, tauotta äänessä. Hänen on saatava jakamaton huomio koko ajan, tai muuten alkaa häiriköinti. Piirtelee pöytiin, heittelee tavaroita, tönii pikkuveljeään... Käskemisellä tai kieltämisellä ei ole mitään vaikutusta, vaan vaatii jatkuvaa uhkailua ja raivoamista.
Joskus tuntuu, että kun vietän hänen kanssaan päivän kotona en enää saa henkeä ja vatsaa vääntää, kun ahditsun niin. Hetkeäkään en saa olla rauhassa, kun hän on koko ajan kimpussani. Olisi pakko hoitaa asioita ja kotitöitä ja huolehtia nuoremmastakin ja hetken hengähdystaukokin olisi joskus kiva saada. Mutta ehti kun istun tietokoneelle tai puhun puhelimessa tai luen lehteä, poika tulee roikkumaan ja vinkumaan: " Äiti ota syliin, äiti, äiti..." Talo on täynnä leluja, mutta niillä ei leikitä. Ainoa konsti saada hetken rauha on istuttaa tenava telkkarin ääreen.
Mitä ihmettä voisin tehdä, että jaksaisin? Tuntuu, että seinät kaatuvat päälle. Itkeskelin tänään, kun muistelin miten suloinen ja ihana hän oli vielä joskus 1-vuotiaana ennen kuin ilmeisesti loputon uhmaikä alkoi. Nyt välillä tunnen häntä kohtaan enemmän raivoa kuin rakkautta, enkä haluaisi tuntea tällä tavalla omasta lapsestani. Auttakaa!
Kommentit (4)
Kyllä poikasi rauhottuu, kun täyttää 4-vuotta. Hoe vain päässäsi, että tämä on väliaikaista, tämä on vain uhmaikää.
Sama poika siinä on, kuin 1-vuotiaanakin. Poikasi hakee rajoja. Anna ne rajat. Laita nyt joksikin aikaa muut asiat syrjään ja keskity poikaasi. Kyllä takuulla asiat lutviintuu, kun maltat vain mielesi! Voimia ja hymyä huuleen :)
siitä mitään apua, että et reagoi MITENKÄÄN kun lapsi huutamalla ja riehumalla vaatii huomiota? Siis pysyt täysin rauhallisena (vaatii paljon, tiedän), katsot ettei lapsi satuta itseään eikä muita. Kun tekee jotain älytöntä, menet rauhallisesti lapsen luo, laskeudut lapsen tasolle ja sanot " ei saa. noin ei saa tehdä." Pysyt vakavana ja rauhallisena. Vasta kun lapsi käyttäytyy kunnolla, väläytät hyväksyvan hymyn ja puhut ystävällisesti: " oletpa sinä fiksu poika...." jne.
Toinen hyvä keino on myötäillä lasta, siis pelkällä puheella silloin kun lapsi kovaan ääneen huutamalla vaattii jotain, vaikka karkkia tai mehua tai vääränlaisia vaatteita tai vaikka syliin. Esim lapsi karjuu KARKKIAAAAA! Itkee ja huutaa. Sinä menet taas lapsen tasolle, halaat jos antaa, sanot painokkaasti: " Niin, sinä haluat karkkia. Sinä haluat. Niin, äiti tietää, Mikko haluaa karkkia nyt, äiti tietää. Ei ole mitään hätää..." Tämä toimii meillä uskomattoman hyvin välillä sekopäisen kolme veen kanssa. Lapsi rauhoittuu eikä enää edes muista miksi raivosi.
Helpotti kummasti lukea vastauksianne. Toivottavasti tämä olisi tosiaan ohimenevää... Ja noista vinkeistä on varmaan apua.
Ap
Ap