♥♥♥ SYYS04 Wiikkis! ♥♥♥

http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=9847263&p=1&tmode=1&smode…

Lettubrunssia tekemään!



Iltapäiväksi vielä ohjelmaa :-)



Keilin

Me lähdetään perheenä katsomaan kanien SM-kisoja piikkiöön.Lehdestä bongasin ilmoituksen ja lapset innostui.

Myllyyn myllytykseen ajattelin kakrut kiskoa ja illalla on pikkupojilla sähly sählinki.

rilma,räntää sataa.Ei viitsi kotona istua voivottelemassa.

Ei tietoakaan synnytyksestä.No aikaa on,malttia ei!

Mukavaa viikkistä kaikille.

Toivon mukaan alkaa taudit perheistä väistymään,meillä ainakin näyttää jo paremmalta...



Leanna ja viisikko sekä rv 39+1(tai 39+4)

jos ei siis ole minnekään kiire. Minä en enää iltaisin oikein jaksa saunahommia lasten kanssa. Me ollaan oltu kotosalla rauhallisissa merkeissä. Minä tosin kävin kirppiksellä järkkäämässä ja kaupassa ja alkossa samalla. Illalla menen kaverin synttäreille, kun olen antanut lapsille iltapalan. Kaveri asuu lähellä, joten on helppo mennä.



Olen niin iloinen, kun olen myynyt 3 talvitakkia kirppiksellä! Vähänkö säästää tilaa, kun ei tarvi niitä säilöä enää. Halvalla meni, mutta menkööt. Muutenkin olen ollut iloisesti yllättynyt, kun on mennyt omia housuja ja hameitakin kaupaksi.



Sää on tympeä, odotin aurinkoista ulkoilua lasten kanssa iltapäivällä. Saattaa kyllä jäädä väliin. Mutta lumisateesta on se hyöty, että toivo elää Tahkon puolesta (siis, että siellä riittää vielä lunta viikon päästä).



Kevätpukuja pitäis hankkia lapsille, kun vaan sais aikaseksi. Harmittaa, kun Jonathanin olkainhousuja ei ole tarpeeksi isoja esikoiselle. Tietääkö kukaan millaiset housut on Sokoksen kantistarjous Remun 2-os. puvussa?



Viikonloppuja! Leanna, muista säännölliset ilmottautumiset:)



T: Ynis

Ja sen kyllä huomaa... Täällä on ollut kaksi lauantain lasta koko päivän ilman Miehen valvovaa silmää. Paljon ollaan touhuttu Nasun kanssa ja vielä enemmän saatu aikaan.



Yhdessä vaiheessa tuli tyhjä hetki, pää ei kertonut mitä kuuluisi tehdä, Nasukin tuijotti kaukaisuuteen liimapuikko kädessään (liekö sitten nuuhkaissut jo) muumileikekirja liimapuoli alaspäin olohuoneen matolla. Mörköooppera oli hetki sitten loppunut ja enää kuului vain jääkaapin hurina ja Nasun rohiseva hengitys. Yllättävän yhtenäinen äänimaailma.



Katsoin pojan sivuprofiilia ja huomasin otsatukassa törröttävän haivenen. Siinä hetkessä aika jatkoi kulkuaan, ryntäsin vessan peilikaapille, jossa säilytämme äitiyspakkauksen kynsisaksia ja kutsuin Nasun leikkiin mukaan. Pyysin poikaa istuutumaan vessan lattialle, harjasin otatukan suoraksi ja aloin. Klips, klips, oho, lovi. Päätin aloittaa toiselta ohimolta ja hieman ylempää, jotta saisin kurottua jo syntyneen tasoeron umpeen. Vannotin Nasua pysymään paikallaan keksipalkkion voimalla. Käsi jo hieman tärisi, kun pistin klipsutellen ja hyvähän siitä tuli.



Kunnes ahneus iski. Musitin äitini kysäisseen huolettomaan sävyyn viime leikkauksen jälkeen, että porrastinko otsatukkaa vai leikkasinko ihan vain tavallisesti. Ihan vain tavallisesti ei enää tälle äidille riittänyt, joten palasin kultaiselle 80-luvulle, jolloin otsatukkaani viimeksi kampaamotuolissa koskettiin. Yritin miettiä, kuinka se käytännössä tapahtui, suljin silmäni ja sisääni astui kampaamokoulun priimus, suvereeni saksija, jolle edessä nököttävä poikaparka oli vain välipala muiden haasteiden lomassa.



Enää ei käsi tärissyt, kun tartuin otsatukkaan ja nostin sen nippuna nyrkissäni ylös. Nips nips nips, klip klip, viuh siuh, vähän tuosta pyöristetään kulmia nips naps ja tuosta vähän rikon päällirakennetta nirskis narskis. Näin, valmista, voit avata silmäsi poika, täti vielä kampaa tukan ja suihkauttaa enkelin pissiä siihen. Odotapas... Edessäni istui kysyväkatseinen nuori Martti Luther, munkki Tuck tai kuka tahansa, jonka otsatukka kohoaa rosoisena holvina lähelle hiusrajaa. Ja vaikka kuinka kampasin, asettelin, yritin syljellä kiinnittää sivusuortuvia otsalle, Nasun muistutti enemmmän Pikku Apulaista kuin kaksivuotiasta ihmislasta, kiitos Äiti Pelottoman, joka ei ainakaan ruutia ole keksinyt.



Mies tulee kohta kotiin ja kaivoin jo kypärämyssyn kaapista pojan hipiän suojaksi. Korvatulehdushan voi sisäilmastoinnin vaikutuksesta pitkittyä, ellei korvia hyvin suojata. Suojausta suositellaan noin kuukauden ajalle tai kunnes ensimmäiset suortuvat pilkistävät jälleen kypärän alta.



Saatatte saada seuraavan viestini jostain hyvin kaukaa. Missä ei ole saksia, ei terävää reunaa, missä hiljaa helkkävät lauantain toivotut pehmustetusta radiosta. Hah.





Mukavaa viikonloppua kaikille syysläisille!! Taidan lähteä rauhoittumaan.

on taas mahtunut syysväen pinoihin: uuden elämän ihmettä, luopumisen tuskaa ja jäähyväisiä, sairastelua, väsymistä, haikeutta, mutta myös arkipäivän pieniä iloja. Näissä olen ollut hengessä mukana. En oo vain jaksanut ite kirjoittaa.



Ehkä päällimmäisenä on mielessä muutamat asiat

Enkelin uupumus, mutta myös pienet valon- ja toivonkipinät

Ankkiksen perheen suru

Tiiviin ja Tean kauniit kertomukset uusista pienistä ihmisistä ja perheistä



Ampille tekee mieli sanoa jotain. Kerroit siivouksesta. Kerroppa alkutilanne neljällä ja mieti, että sekamlskaa on myös selvittämässä neljä pientä " apulaista" ja siivottavia neliöitä piisaa. Eipä sillä, meillä esikoisesta on oikeasti jo paljon apua ja eilen sujui siivoukset muutenkin tosi hyvin ilman mun totaalista uupumusta (joka tuli vasta tänään, mutta nytkään en oo huutanu)

Ja hiukset onneksi kasvaa ja antaa uusia harjoittelumahdollisuuksia. Mä oon " vaatimattomasti" leikannu/ajanu miehen hiukset illalla ennen valokuvauspäivää (mutta hänellä on siilitukka) ja koko poppoon hiukset illalla ennen ulosveisuureissua. Mutta esikoisellakin on siis siilitukka ja Pekan tukan kanssa oli paljon tuuriakin matkassa. Neitillä taas on paksu etutukka, joka asettuu joka tapauksessa itsepäisesti miten huvittaa.



Meillä on ollut turhankin paljon menenmisiä viime viikolla ja yöllä oli rauhatonta, väki uneksui. Siksipä väsyttää lujasti. Illalla anopin ja miehen veljen synttärit. Sattuu vaan olemaan myös anopin äidin kuolinpäivä (3v sitten) ja anopin isä on ollu väilillä kovin huonossa kunnossa, että saapa nähdä, millä mielellä siellä ollaan.

Mutta kyllä tästä taas noustaan.



Voimia jokaiselle tarpeen mukaan!



T@hti

Minulle mies on sanonut:" et enää koske saksiin pojan pään lähellä!"

Nyt olemme siirtyneet vaiheeseen jossa poika itse tekee hiustaidetta-ei näytä hyvälle sekään :-/



Olo on väsy.Eilen oli kaveri kylässä,pätkiskakku maistui...nam ja kun lapset nukku avattiin viini.Yhen jälkeen menin nukkumaan mut aamuseskalta katos uni..Miksi??typyki nukku ysiin...



Nyt on poika uimista opimassa ja typy untenmailla.

Kaverit tulee,tehdään tortilloita ja syödään yhdessä :-) Pitäs alotella sitä ruokaa...



Ärsytystäkin ilmassa.Pyysin miestä imuroimaan-ei!Samoin viime vklna yritin vihjata et jos sinä välillä-mitään ei tapahtunu!Ja vasta parivkoa sitte sovittii et mies imuroi vklna koska mä aina viikolla imuroin sekä yksin teen vko siivouksen,pyyhin lattiat,pölyt,pesen vessat..PÖH!

Imuroin sitte ite,ei jaksa alkaa naputtaa ettei mee ilta pilalle...



Pitäs saada kaappiprojekti loppuun et sais vietyä pussit LKAlle.Meilläkin taitaa käyttämättömiä toppiksia seisoa kaapissa,jos heivais neki ni ei tarvis enää kellarii raahailla.



Ankkiks:olette ajatuksissa ja rukouksissa!Teillä on raskas viikonloppu-voimia siihen!



jatu

Sain makoiltua kiitettävästi, kun lapset ja mies katto Autot-elokuvaa (ylläri!). Mutta nyt alkaa päivä jo tuntua pitkältä, kun vaan kökitään sisällä. Lapset haluais ulos, mutta pieni ei tykkää yhtään lumisateessa olla, kun hiutaleet tulee naamalle. Eli vähän turha lähteä. Viikonloppuun haluttiin vähän rauhaa, joten ei ole muitakaan suunnitelmia eikä minnekään kylään tms. viitsi oikein lähteä. Mitähän ihmettä sitä keksisi?



T: Ynis

Ynis, itsepähän kysyit:



Piirtäkää (vaikka lasten jalankuvat talteen), muovailkaa, leipokaa, pitäkää lettukestit, laittakaa peuhaaminen pystyyn ( patja, tyynyjä) ja tehkää temppurataa, harjoitelkaa kuperkeikkoja, olkaa tyynysotasta. Tehkää palloharjoituksia, löytyykö ilmapalloja? Puhaltakaa saippuakuplia jos löytyy. Tehkää maja, olkaa piilosta.



Jne.



Keksikää muut lisää, mä niin tykkään kaikesta sellaisesta että ei tarvitse ajaa koko päivää pikkuautoilla;)



Aavis, joka sai armon lisätehtävän avulla jäädä kotiin ja Motti pipiliini vai ei, en tiedä

Viikkon on ollut niin kamala. Mulla toosi paljon töitä, mies työmatkalla ma-to ja lapset kipeänä. Onneksi on tukiverkko, mutten ei oltais selvitty. Nyt kaikki alamme olla terveitä. Tosin poika syö niin huonosti, että on aika poikki vielä. Näyttääkin ihan kuivan kesän oravalta. Punnittiin lapset isompi painaa 17 kg ja pienempi 12 kg.



Nautinmme siis viikonlopusta eikä tehdä mitään. Minä tosin kävin jumppaamassa. Oli sellainen tanssillinen tunti, Famen tahtiin mentiin ja meikäläinen palasi 90-luvulle. Oikeasti en ole ollut koreografisilla tunneilla vuosiin, ehkä viimeksi 90-luvulla. Mutta ai että oli kivaa, hiki tuli huomaamatta. Ensi viikolla menen uudestaan. Pukuhuoneesta tullessa oli ylläri vastassa, kengät oli kadonneet. Ei auttanut muu kuin jättää yhteistiedot ja toivoa, että joku on vanhingossa ottanut mun kengät. Kirosin, koska jalassani oli ollut mun ehdottomasti kalleimmat kengät, jotka ostin ajatuksella - näitä pidetään seuraavat 10v. VAikka vahvasti epäilin, puhelinsoitto tuli perään. Joku oli tosiaan vahingossa ottanut mun kengät. Hyllyssä olin kyllä samanmerkkiset, mutta pienemmät ja eriväriset :). Ei aika tohinassa on kyllä ottanut kengät. Mutta pääasia on että kengät tulee takas.



Ampin kuvaus pojan hiusten leikkauksesta oli ihana. Olen vain kerran leikannut pojan hiukset alle yksi vuotiaann. Lasten hiukset leikataan aina kampaajalla. Pojan hiuksissa menee kyllä sama aika kuin miesten tukan leikkauksessa. Viimeksi olisi halunnut siilin, kun isillä oja tarhaopellakin on. Onneksi kampaaja oli leikannut vain tosi lyhyen, mutta oikein kivan tukan. Poika itse oli onnellinen, koska " tukka ei ole niin punanen" :(. Hän ei selvästi kestä saamaansa postitiivista huomiota.



Työni puolesta mulla on maisteltavana kaikenlaisia elintarvikkeita. Piti oikein leipoa, kun piti maistella uusia pakastetaikinoita. Hyvää on :)



Tunnustan, ettei musta ole edelleenkään leikkiäksi. Aaviksen ehdotukset olivat hyviä. Mä saatan ehdottaa vaikka piirtämistä tai muovailua, mutta keskenään lapset sen toteuttaa. Onneksi mies on vähän parempi. Majoja saatetaan kyllä tehdä yhdessä ja sitten he leikkivät keskenään. Lapset osaavat kyllä leikkiä keskenään.



Meillä on muuten vauva. Valma haluaa tissiä :)!!! Vauvaleikki on melko yleistä.



Pilette

Tässä kävi niin, että lähdin koiran kanssa kävelylle (kun kunto viimein sallii sen!) räntäsateeseen ja lapset olikin piirtämässä, kun tulin takaisin. Meilläkin helposti käy niin, että lapset piirtää keskenään, mutta ei kai se niin haittaa. Pari kirjaakin luettiin.



Menoksi taas...



T: Ynis

Maito nousi. Huh. Kuppikoko kertarysäyksellä c:stä jonnekin f:n tienoille. Onneksi on rintapumppu. Muistatteko tämän räjähtävän tunteen?



Neljäs vuorokausi Pikkumyyn elämässä sujui nukkuen pitempiä pätkiä kuin siskonsa koskaan. Lisäksi tissiteltiin ja ihmeteltiin toisiamme. Pikkumyy sai isin ja äidin jakamattoma huomion, isosisko oli retkellä Hgissä kummitädin kanssa.



Mieli on virittynyt rauhallisille ja hiljaisille vauvataajuuksille. Kaksivuotiaan riehunta, kiljunta ja ihan tavalliset iloiset leikit tuntuvat nyt niin raskailta. On tässä sopeutumista niin vanhemmilla kuin Vennallakin.



Ei onnistu toiselta puolelta pumppaus tässä, menen etsimään mukavamman asennon ja sitten NUKKUMAAN. Univelkaa on paljon. Hemoglobiini kasvojen väristä päätellen jossain sadan tienoilla. Surkea näky. Mutta kuitenkin olen niin onnellinen tästä kaikesta.



- tea -

vielä ennen nukkumaan menoa muutama sananen:



Ampin hiustenleikkauskuvaus nauratti ihan ääneen :) Minäkin parturoin tänään. Hyödynsimme Väkkärän sikeäunisuutta (hänen hiuksiaan ei edes kammata/harjata jos ei herra ole tajuttomana): mies piteli sohvalla istuvillaan nukkuvan pojan päätä ja koppasi putoilevia hiuksia, minä leikkasin selkänojan yli... Takatukka jäi leikkaamatta. Tässä kohtaa olen ihan hyvilläni, että syyspoikasen hiusten määrä on vielä melko vähäinen. Pyörsky on varsin mustis kaikesta huomiosta, jota pikkuveli saa, joten hän halusi myös hiustenleikkuun.



Minulla on ollut ilo törmätä sattumalta tällä viikolla kahteen syysmammaan ihan sattumalta - terveisiä vaan, Ynis ja Keilin :)



Tepsun vauvan tuoksuisia juttuja on ihana lukea! En niinkään muista tuota maidonnousutunnetta, mutta muistan miten kaikki ei-vauvaan-liittyvä tuntui turhalta, ylimääräiseltä ja ärsyttävältä - äidin ja vauvan yhteys on ihmeellinen asia. Ehkä onneksi on pakko sietää muutakin, vaikka just perheen muita jäseniä :)



Nyt nukkumaan, hyvikset!



Mutta missä on Kukkuu?????

Ihanaa, et eilinen räntäsade on ohi. Mentiin eilen Nekun ja ystävien kans kaupungilla käymään, mukaan tarttui muutamia titi nalle-videoita ja valokuvakansioita. Sain nimittäin parin vuoden kuvat nyt teetettyä, huh! Meille tuli ystävä kylään viikonlopuksi ja Nea ei malttanut nukkua pväunia. Ei oo vielä koskaan ollut niin ärsyttävällä tuulella, koko illan teki vaan pahaa ja mitään ei uskonut. Ihan kamala ilta, kun yleensä Nean kanssa kuitenkin suht helppoa ja tottelee ok.. Ja yön heräili itkemään hysteerisesti pari kertaa, oli vähän menny pissaa housuun ja Mini ei nukahtanutkaan yöllä, vaan saatiin tanssahdella raivon vallassa, et nukahtais.. Ja seiskalta Nea heräs, tänään pväunet kiitos!! Ulos pitäs tytön kans mennä, mut nyt kattelee lastenohjelmia, ystävä yrittää torkkua sohvalla, mies ja Mini nukkuu.



Ankkis, olet ollut ajatuksissa. Teillä ollut raskas viikonloppu, halauksia koko perheelle. Rukoukset kantaa teitä!



Ampi, olet ihana! :) Hymyssä suin luin hiustenleikkaus episodia! Olen taannoin nyrhinyt samalla taktiikalla oman etutukan teininä, ei naurattanut..



Ynis ja Pile, mäkään en oo kova leikkimään, luen kyllä, piirrän ja muovaan, sekä välillä leikin barbeilla, poneilla tms. Mutta kivointa on kun Nea leikkii itekseen..



Tea, ihania hetkiä vauvan kanssa! Mulla on vieläkin paha mieli, et meidän ekat hetket meni siinä, kun Nea itki ja pelkäs ja kaikki oli kamalaa..



Mini heräs, aamupesulle vietävä pikkuinen. Mukavaa päivää kaikille!



Enkeli1 ja Nea+Mini

Kai sitä täytyy äänestämässä käydä.....Miehelle tuossa totesin, että panostan sitten ensi kerralla : ), jotenkin ei ole aika intressit riittäneet kovin syvälliseen pohdintaan, ai miksiköhän....



Tea, juu Avent on hintansa väärti!!! Vaikka käyttö onkin parin eka viikon jälkeen hiipunut ja pumppu lojuu nyt palasina tiskipöydällä. Pikku V:n aikana mulla oli sellanen Ainun ihan tosi huono pumppu ja tuohon satsaukseen olin kyllä tyytyväinen, juu...ja muistan tunteen...pakkasessa on nyt usemapi litra pumpattua maitoa eka viikoilta, vaikka pumppasin vaan ainoastaan kun oli pakko. Hei, käy lämpimässä suihkussa päivittäin, se auttaa (mä kävin saunassa päivittäin ja siellä aina maito lähti liikkeelle), sitten kuljin sellanen villashaali yläkropan ympärille tiukasti käärittynä ja pumppasin aina hiukan ennen imetystä niin vauva sai paremman otteen. siit huolimatta rinnapäät aukes, auts..



Tähän alkuaikaan liittyy sellanen outo haikeus, siis kun vauva kasvaa niiiin vauhdilla ja aika ja päivät hurahtaa...(siis kamalaahan olis jos Ei kasvais) mutta ymmärrättehän....koenko tätä aikaa enää koskaan...toistaiseksi en ainakaan lähivuosina. Erikoista, pieni vauva saa aikaan vauvakuumeen, ja kun raskausaikaa muistelen muistan miten mietin usein ahdistuneena sitä, etten tuolloin kokenut kovinkaan suurta yhteyttä maha-asukkaaseen, oli vaan niin raskasta ja olin ärtynyt ja väsynyt. Vaikka nytkin väsyttää on kuitenkin erilaista.....Muakin on taaperon touhut väliin väsyttäneet ja se kyllä harmittaa.... Onneksi on hetkiä molemien kanssa ihan kahden, sitten saa vauvallekin leperrellä ihan niin paljon vaan, kun pikku-V on päivunilla taikka kuten nyt isin kanssa puistossa.



Pikku-V kaipais kyllä seuraa jo kovasti, mietin rohkenisko sitä jo ensi viikolla lähtee perhekahvilaan tai srk:n kerhoon. Onkohan ne noro-virukset jo kiertäneet keski-suomen....itsekkin kaipaisin äitiseuraa...harmi että te kaikki olette niin kaukana.



onkos Tampereen treffejä suunnitteella???



tiivii, ja poikaset

Vihdoinkin levännyt olo :) Helsingin matkalla kertynyt univelka on saatu nukuttua pois, olen elossa taas.



Matka oli kiva, paljon ohjelmaa, paljon pakollista juhlimista ja aikaisia heräämisiä.



Ihania vauvantuoksuisia kuvia maalaili Tea ♥ Onnea vielä uudelleen toivotan ja ihania, tyttövauvantuoksuisia päiviä!



Juuri aamulla mies töihin lähtiessään haikaili, jotta vielä olisi yhden voinut tehdä (mutta sehän ei enää onnistu). Minä siihen (raukalle) tietenkin, että en enää missään nimessä olisi yhtään halunnut, tämä riittää *sormet ristissä pikkuisen*



Antsa on entistä suloisempi. Kolmen poissaolopäivän jälkeen taas hämmästelen pojan suloisuutta (kovasti hämmästelee muuten Kiinteistömaailman mainoksessa olevaa pupua " Pupu aittelee" > haistelee). Hyvin olivat täällä pärjäilleet, tietenkin. Ensin ei Antsa antanut edes katsoa itseensä päin, kun " Isi laittaa" " Isi antaa" " EI äiti, ISI!"



Isommat istuivat eilen kainalossa. esikoinen jutteli, miten hänen mielestään on aina niin mukava tulla kotiin, vaikka matkalla olisikin ollut tosi hauskaa. Poika on sellainen empaatikko ♥



Lounaan laittoon, morjens!



Saamuska,

matkalta palanneena, jo levänneenä

Tuo kansalaisvelvollisuus on täytetty jo aamulla. Silloin satoi vielä räntää mutta nyt paistaa aurinko. Aamu alkoi tänään taas liiiiiian aikaisin. Äh, ei hyvät päikytkään (eilen) taanneet pitkää yötä, kuten yleensä. Pari herätystä illalla ja nyt aamuyöstä sitten enemmän. Jo 5 aikaan Onni heräs huuteleen jotain ja sitten kun vihdoin olin nukahtamassa, pärähtää herätyskello soimaan ja kello on 6!!! Oli mennyt soittoasentoon kun mies oli nakannut mun vaatteita mun yöpöydälle. (SIis miehen vika, ei mun vaikka mun vaatteethan ne oli siellä lattialla eilen..)



Eilen sentäs Onni nukkui 8 asti mutta en saanut siltikään nukkua. Mies heräs 7 aikaan ja sillä oli sitten pakonomainen tarve herätellä minut ja vaalia parisuhdetta. Mokomakin.



Keväthaalarista. Eilen sitten mentiin sitä metsästämään. Haalari oli aikeissa ostaa ja Jonahtanin vielä. Käytiin kuiteski katsomassa Remun haalareita mutta oli vaan 2-osaisia pukuja. Joten suunnattiin naapurikuntaan ostaan Jonathania. Ja sittenkin päädyttiin 2-osaiseen! Kun kuitenkin olis pitänyt ostaa myös kevättakki niin nyt sitten ei tarvi erikseen ostaa. Ja kun sai vielä ostaa eri kokoiset housut kuin takin, niin mikäs siinä. Takki 92cm ja housut 98cm. Housut on pitkät mutta eihän se haittaa kun ei ne lahkeet roiku maassa. Menee housut varmaan vielä ens keväänäkin. Takkia ei olis voinut isompaa ostaa. Tykkäsin väristä, vaaleanvihreää ja ruskeaa.



Kohta tämä mamma pääsee taas omaa aikaa viettämään;) Menen Onnin kummin kanssa kaverin luo meikki-iltaan kolmeksi. Kivaa. Eilenkin pääsin salille ja mieskin sai käytyä kaupungilla.



Aamusauna, jota Ynis perheineen harrastelee, olis kyllä oiva juttu meillekin. Onni pääsee niin harvoin saunaan kotona kun illat menee niin äkkiä (meidän vanhempien harrastukset...) ettei kovin myöhään sitten viitsi saunoa. No toki Onni melkein kerran viikossa pääsee saunaan, ainakin nyt uimahallissa. Mutta viikonloppuisin tai miksei arkenakin vois kyllä saunoa aamusta. Ainakin jos on kurja keli eikä ulos viitsi mennä, vois arkena saunoa Onnin kanssa.



Tässähän tätä taas oli.



T-P

Eilen molemmat miehen kanssa näimme ja pappakin tänään. Ehkä meillä on kävelijä hyvinkin pian... (vaan onhan tuo jo 8kk vanhakin :) )



Tavarat jo melko hyvässä järjestyksessä tosin jotain vielä vanhalla asunnollakin.



Nyt ollaan mun vanhemmilla syömässä (ja netissä, sähköpostia olikin hurjasti) Ee lähti papan kanssa ottamaan hevosilta keppiä pois, mistä lie löytäneet, mutta huomasin ikkunasta että sellaisella leikkivät.



Ee nukkui ekan yön omassa huoneessa sikeästi, Aasta ei voi sanoa samaa.



Vain omaa (.)



Mari ja pojat

Marin pikkuiselle onnittelut ensiaskelista!!



Pirjoleena, kysyinkin jo aikaisemmin mutta taisi mennä sinulta ohi, mutta siis...mitä mieltä oot Alpro soija maitojuomasta, pikku-V tykkäis kovasti(itse juon) mut pakkauksessa sanotaan ettei vitamiinilisäysten takia suositella alle 3 v. Toisinaan oon antanut vähän lantrattuna tavallisella maidolla.



Nyt on ehdokas päätetty, kohta lähetään äänestän ja sitten vaalivalvojaisia täytyy toki seurata ilta.



rauha talossa, mies kaupassa, molemmat pikkuiset uinailee!



tiivii, tyytyväisenä

En ole vielä käynyt äänestämässä, myöhemmin sitten.



Tea, kirjoitat niin ihanasti vauva-ajasta että mulle tulee ihan haikeus. Olisi niiin ihanaa päästä pitämään sylissä pientä nyyttiä, ei omaa kuitenkaan.



Voi että mitä tukanleikkuu operaatioita ampilla ja ayapilla :))



Mä olen joskus teininä leikannu mun serkun otsatukkaa (itse pyysi), lopputulos oli: Serkku itki kun ei ollut otsatukkaa enää ollenkaan, se leikkaus meni vinoon koko ajan, yritin sitä korjata niin meni otsis lyhemmäks ja lyhemmäksi . Serkku oli vielä seuraavana päivänä lähdössä perheensä kanssa lomalle Italiaan, vanhemmat kiittelivät kovasti tätä meidän älynväläystä.

Sen jälkeen en ole pahemmin saksiin koskenut.



Täällä on yksi laiska leikkijä, lapsetkin tietää sen ja yleensä mua ei edes pyydetä leikkimään.



Hilu