Hautajaisiin pukeutuminen

Eräässä kastejuhlassa, jotka järjestettiin seurakunnan tiloissa (olin cateringyrityksessä töissä) niin osalla vieraista oli kulahtaneet farkut, harmaa tai ruskea yhtä kulahtanut poolo villapaita ja kampaamattomat hiukset. Selkeästi olivat samasta perheestä. Aikuisia toki kaikki. Jäänyt etiketti opetus pois siinä talossa.

Mulla on vammainen jalka, ja joudun käyttämään aika tukevia kenkiä. Viimeksi hautajaisissa olin ainut, jonka hienot kengät ei siihen haudan ympärillä olleeseen mutaan uponneet. Voi tietysti olla ihan kuivaakin.

Kyllä sen suvusta tietää, millaiset hautajaiset on. Korona-aikana itse kaivettiin ukin haudan viereen tila mummon uurnalle  ja sinne laskettiin. Ja lapioitiin mullat päälle ja aseteltiin kukkaset. Vähissä oli saattajat, kun kaikki muut sukulaiset olivat sairastuneet.

Kirkossa oli jo pidetty uskonnolliset menot aikaisemmin, ja siellä tauti levisi moniin.

Puolison mummon hautajaiset oli hienot ja koko suku paikalla. Siellä meni koko päivä.

Minä jouduin muutama vuosi sitten ostamaan uudet vaatteet tätini hautajaisiin, kun hän oli tehnyt tarkat toiveet miten haluaa viimeiselle matkalleen lähteä: punainen arkku, punaisia ruusuja yksi/henkilö, ei surullisia muistopuheita vaan naurua ja iloa siitä, että hän oli elänyt pitkän (98v) ja  hyvän elämän. Saattoväelle oli toiveena mahdollisimman paljon punaista päälle :) Punainen oli tätini lempiväri, ja  se näkyi hänen elämässään vahvasti. Itselläni ei tietenkään ollut mitään sopivaa (mustaa olisi öytynyt), mutta koska halusin kunnioittaa vainajan toiveita, ei kun kirpparikierroksille.

Tämä vain esimerkkinä että aina ei hautajasissakaan olla niin muodollisia ja mustissa. 

Vierailija kirjoitti:

Minä jouduin muutama vuosi sitten ostamaan uudet vaatteet tätini hautajaisiin, kun hän oli tehnyt tarkat toiveet miten haluaa viimeiselle matkalleen lähteä: punainen arkku, punaisia ruusuja yksi/henkilö, ei surullisia muistopuheita vaan naurua ja iloa siitä, että hän oli elänyt pitkän (98v) ja  hyvän elämän. Saattoväelle oli toiveena mahdollisimman paljon punaista päälle :) Punainen oli tätini lempiväri, ja  se näkyi hänen elämässään vahvasti. Itselläni ei tietenkään ollut mitään sopivaa (mustaa olisi öytynyt), mutta koska halusin kunnioittaa vainajan toiveita, ei kun kirpparikierroksille.

Tämä vain esimerkkinä että aina ei hautajasissakaan olla niin muodollisia ja mustissa. 

Minä olen laatinut alustavasti hautaustestamenttini jossa toivon, että kaikki laittavat pinkkiä ja jotakin kimaltavaa päälleen. Tai vähintään jotain pastellinväristä. En tykkää yhtään mustasta enkä ole missään tapauksessa millään tasolla hillitty. Lisäksi haluan, että tuhkani ripotellaan veden äärelle ja että paikalle istutettaisiin kirsikkapuu. 

Vierailija kirjoitti:

Minä jouduin muutama vuosi sitten ostamaan uudet vaatteet tätini hautajaisiin, kun hän oli tehnyt tarkat toiveet miten haluaa viimeiselle matkalleen lähteä: punainen arkku, punaisia ruusuja yksi/henkilö, ei surullisia muistopuheita vaan naurua ja iloa siitä, että hän oli elänyt pitkän (98v) ja  hyvän elämän. Saattoväelle oli toiveena mahdollisimman paljon punaista päälle :) Punainen oli tätini lempiväri, ja  se näkyi hänen elämässään vahvasti. Itselläni ei tietenkään ollut mitään sopivaa (mustaa olisi öytynyt), mutta koska halusin kunnioittaa vainajan toiveita, ei kun kirpparikierroksille.

Tämä vain esimerkkinä että aina ei hautajasissakaan olla niin muodollisia ja mustissa. 

Toteutuiko tädin toive punaisesta arkusta? Mistä löytyi vai tekikö/tuunasiko joku itse sellaisen? 

Vierailija kirjoitti:

Jos asia häiritsee sinua, niin voithan tehdä jonkun kirpparikierroksen esim. Ehkä löytyisi käytetyt kengät hautajaisia varten. 

Käytetyt kengät! Ei ikinä! Entisen käyttäjän mahdollinen virheasento jalassa, jalkasieni yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä jouduin muutama vuosi sitten ostamaan uudet vaatteet tätini hautajaisiin, kun hän oli tehnyt tarkat toiveet miten haluaa viimeiselle matkalleen lähteä: punainen arkku, punaisia ruusuja yksi/henkilö, ei surullisia muistopuheita vaan naurua ja iloa siitä, että hän oli elänyt pitkän (98v) ja  hyvän elämän. Saattoväelle oli toiveena mahdollisimman paljon punaista päälle :) Punainen oli tätini lempiväri, ja  se näkyi hänen elämässään vahvasti. Itselläni ei tietenkään ollut mitään sopivaa (mustaa olisi öytynyt), mutta koska halusin kunnioittaa vainajan toiveita, ei kun kirpparikierroksille.

Tämä vain esimerkkinä että aina ei hautajasissakaan olla niin muodollisia ja mustissa. 

 

Toteutuiko tädin toive punaisesta arkusta? Mistä löytyi vai tekikö/tuunasiko joku itse sellaisen? 

Arkun valmisti puuseppä, joka oli ennenkin tehnyt mittatilausarkkuja ja uurnia

Itse kierrän aina katsomassa lahjoituskirppisten (esim. Spr) kenkähyllyt. Siellä on monesti laadukkaita, kotimaisia nahkakenkiä, joissa ei edes käytönjälkiä. Juhlakengillä ei välttämättä ole kovinkaan paljon käyttökertoja. 

Mieluusti ostan laadukkaat nahkakengät muutamalla eurolla ja näen vähän vaivaa siitä, että pakastan ja puhdistan ne ennen käyttöä.

Ei kaikki käytetyt kengät ole linttaan astuttuja rähjiä. 

Ei ole pakko olla mustaa

Itsellä on sukulaisen hautajaiset edessä parin viikon päästä ja suoraan sanoen en ole vielä miettinyt koko vaateasiaa. Todennäköisesti laitan mitä kaapista löytyy, tumman hameen ja jonkun paidan, ei niin väliä vaikka ei olisi mustakaan. Mustat juhlakengät lainaan toiselta. Mustat sukkahousut pitää varmaan hankkia.

naisilla musta iiiso lierinen hattusuunnattu silmillepäin, mustat satiini tai pitsikäsineet aina musta housu-tai jakkupuku. mustat kengät, siro nilkkuri,ei ulkoilunilkkuria,esim mokkaa. ministi koruja ja pientä, koruissa niukkaa. helmikorut tyypillisiä surukoruja. kaunis meikki,meikkiä åitää olla kuitenkin. tyylikkäät aurinkolasit,ei pilotteja.