Ongelma! Häiriköintiä..

Elämme uusioperheessä. On omia ja yhteisiä lapsia, tulossa.. Elämä tuntuu ihanalta! Ainoa ongelma on mieheni ex-vaimo, joka terrorisoi parhaansa mukaan elämäämme, tai ainakin yrittää.. Mieheni lapset tulevat joka toinen viikonloppu meille, aivan ihania ja herttaisia lapsia, jotka ottaisin koska vaan asumaan kanssamme, tilaa on.

Lapset tulevat aina vain ne vaatteet mukana, jotka heillä on päällään. Olemme ostaneet heille kaikki omat vaatteet sitä aikaa varten, jotka he viettävät täällä. Kerran mm. tytöltä oli hukassa villasukka kun hän palasikin kottin äidin luokse. tyttö soittaa itkien meille, onko sukka täällä, äiti huutaa hulluna tytön vieressä, " missä sukka on, sukka on saatava tänne" ..

Jos kaikki ei mene juuri tämän ihmisin pillin mukaan, hän terrorisoi meitä tekstiviesteillä, jossa haukkuu minua ja lapsiani.. Olen muija ja lapseni äpäriä.. Tekisipä tuostakin pitää hänelle luento, mitä kyseinen sana tarkoittaa.. Lapsillani on isä.. Jonka luona he viettävätkin aikaansa joka toinen viikonloppu ja hänen kanssaan tulemme hyvin toimeen..

Tämä ihminen myös kertoo lapsilleen, kuinka heidän isänsä on paska isä, eikä rakasta heitä.. Kuinka säälittävää..

Viimeisimmässä viestissä nainen uhkasi muuttaa niin kauas lasten kanssa, ettei mieheni tule enää näkemään heitä. Heillä on kuitenkin yhteishuoltajuus.

Kaikki elatusmaksut myöskin olemme maksaneet ajallaan, mutta nainen vain vaatii, että pitäisi enemmän osallistua lasten hankintoihin.. Ostamme jo heille tänne kaikki luistimia myöten..

Naisella on ilmeisen " tuhlaileva" elämäntyyli, auto pitää olla aina viimeisimmän vuoden mallia ja kylpylämatkoja lomilla, kultaa pitää roikkua kaulassa reilusti.. yms.

Tämä on vain pieni osa kaikesta mitä joudumme kokemaan.. Sen tiedän, että hänellä on ollut jonkin asteisia mielenterveys ongelmia, jotka nyt taas korostuvat kevään tullen.. Vanhin lapsista kysyi, saisiko hän muuttaa kanssamme asumaan.. Perusteita siihen, että lapset otettaisiin häneltä pois ei ole ja olen aivan voimaton asian kanssa.. Täytyy olla vahva näyttö, jotta näin voisi käydä ja kymmenen vuoden ikäisenä lapsella ei juuri päätös valtaa ole..

Kiitos asiallisista vastauksista..

Nyt en kaipaa kritiikkiä siitä, kuinka uusioperhe muka ei voisikaan toimia yms. vaan vinkkejä miten asian kanssa edetä..