Sulhasen korvike

Tässä ihan tositapahtuma, jonkun vuoden takaa. Minun senkertaisessa maaseutuhotellissa eräänä maaliskuun lauantaina sattui olemaan hääpari. Ravintolassa oli yksityistilaisuus, hotellin asiakkaat saivat juoman aulabaariin. Aulabaarissa kävi illan mittaan häävieraita "nopeilla" ja hääparikin pyörähti tiskille juuri kun olin itsekin siinä. Onnittelin avioliiton satamasta ja muuta normaalia.

Siinä jutellessamme sulhaselle maistui juomat liiankin hyvin ja tutustuin morsiameen. Lopulta sulhasen veli ja minä kannoimme sulhasen häävuoteeseen nukkumaan yläkertaan. Kävin morsiamen kanssa tanssimassa pari tanssia salin puolella ja sitten vain nyökkäsimme toisillemme, puolilta öin...

Morsian hyvästeli vieraita jotka alkoivat lähteä, pahoitteli että sulhasta väsytti jo niin kovasti. Minä kolmas jalka kovana odottelin baaritiskillä karhu-tuopin läpi maailmaa katsoen. Lopulta siellä oli vain lähipiiri ja pari häävierasta, jotka jatkoivat iltaa. Kello läheni puolta yötä ja ravintola avaa silloin ovensa ulkopuolisille. Morsian toivoitti vieraille hyvää yötä. Hän lausahti vielä silmää yleisölle vinkaten että jospa hän saisi vielä yhden toiveen täyttämään tänä yönä.

Yleisön nauraessa ja taputtaessa morsian poistui hotellin puolelle. Minä join hitaasti oluttani loppuun ja sitten menin huoneeseeni. Ehdin riisua takin ja housut, kun oveen koputettiin. Morsian siellä, ilman huntua ja asua, tuli sisään ja kapsahti kaulaan, Meillä on koko yö aikaa...