Voiko työahdistukseen kuolla?

Vierailija kirjoitti:

Hei ihanan aurinkoista tiistaita sinulle <3 Valitettavasti kyllä voi, lisäksi työstressi vanhentaa ihoa ja ulkonäköä. En lähde aikuista ihmistä neuvomaan, mutta sanotaan näin, että itse nautin elämästä ja vapaudesta. Toki jos elämänsä haluaa viettää ahdistuksessa, niin sitten viettää.

Jees, tänks sulle vinkistä. Oikeassa olet.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuskin siihen kuolee. Minun tapauksessani olin koko ajan myös vapaalla ahdistunut, muistini heikkeni, tein enemmän virheitä, enkä saanut nukuttua.

Kun työkuorma ei puheista huolimatta vähentynyt, hakeuduin työterveyteen ja jäin sairaslomalle. Olen jo ollut kuukauden ja tämä jatkuu vielä ainakin pari kuukautta. Lisäksi sain lääkkeitä ja terapiaa. 

Epäilen, ettei pomo enää uskalla täyttää kalenteriani entiseen malliin tai sama kierre jatkuu.

Muistin heikentyminen kuulostaa tutulta ja ennen siinä ei ollut mitään vikaa. Samoin nukkuminen heikentynyt viime aikoina, mut luulen että se on vaan tilapäistä, toivottavasti. Mut pahinta on kuitenkin nää itsesyytökset että miksei ole vieläkin parempi töissä jne. Kuulostaa ihan hlvetin epäterveeltä vaikka ainoa sairas asia tässä on tää työympäristö. 

-ap

Varaat ajan työterveyteen, valitat fyysisiä oireita ja kerrot miten et saa unta työstressin takia. Pelaat luuserin peliä ja häviäjänä olet sinä itse jos et mene lääkärille. Ilaminen sairasloma odottaa, se raha on ilmaista ja saat levätä. 

Miksi ajat itsesi loppuun? Pidä itsestäsi parempaa huolta. Olet tärkeä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ajat itsesi loppuun? Pidä itsestäsi parempaa huolta. Olet tärkeä.

Raha talolle on tärkeämpää.

-pomosi

Kuule, valitettavasti sinua ei jää kaipaamaan kukaan vaan tilalle tulee uusi loppuun poltettava. 2kk on liian pitkä aika hell evetissä. Joten ota saikkua. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi ajat itsesi loppuun? Pidä itsestäsi parempaa huolta. Olet tärkeä.

Ja joskus sitä vaan hämmästelee miten tuntemattomilta voi tulla näinkin ihania ja rakentavia kommentteja mitä tässä keskustelussa on ollut jo useita. Ette tiedäkään kuinka nää auttaa, kiitos näistä kaikille yhteisesti. 

-ap

Vierailija kirjoitti:

Kuule, valitettavasti sinua ei jää kaipaamaan kukaan vaan tilalle tulee uusi loppuun poltettava. 2kk on liian pitkä aika hell evetissä. Joten ota saikkua. 

Ai mikä 2 kk? :D Tarkalleen ottaen 4,5 kk vielä.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuule, valitettavasti sinua ei jää kaipaamaan kukaan vaan tilalle tulee uusi loppuun poltettava. 2kk on liian pitkä aika hell evetissä. Joten ota saikkua. 

Ai mikä 2 kk? :D Tarkalleen ottaen 4,5 kk vielä.

-ap

Ota saikkua. Kun saikku loppuu, ota lisää saikkua kunnes määräaikainen loppuu lopullisesti. Sinulle kerrotaan mutta et kuuntele.

Ota sitä saikkua menemällä lääkäriin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuule, valitettavasti sinua ei jää kaipaamaan kukaan vaan tilalle tulee uusi loppuun poltettava. 2kk on liian pitkä aika hell evetissä. Joten ota saikkua. 

Ai mikä 2 kk? :D Tarkalleen ottaen 4,5 kk vielä.

-ap

No sitä suuremmalla syyllä. Nyt saikulle niin ehdit toipua ennen seuraavaa työpaikkaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuskin siihen kuolee. Minun tapauksessani olin koko ajan myös vapaalla ahdistunut, muistini heikkeni, tein enemmän virheitä, enkä saanut nukuttua.

Kun työkuorma ei puheista huolimatta vähentynyt, hakeuduin työterveyteen ja jäin sairaslomalle. Olen jo ollut kuukauden ja tämä jatkuu vielä ainakin pari kuukautta. Lisäksi sain lääkkeitä ja terapiaa. 

Epäilen, ettei pomo enää uskalla täyttää kalenteriani entiseen malliin tai sama kierre jatkuu.

Muistin heikentyminen kuulostaa tutulta ja ennen siinä ei ollut mitään vikaa. Samoin nukkuminen heikentynyt viime aikoina, mut luulen että se on vaan tilapäistä, toivottavasti. Mut pahinta on kuitenkin nää itsesyytökset että miksei ole vieläkin parempi töissä jne. Kuulostaa ihan hlvetin epäterveeltä vaikka ainoa sairas asia tässä on tää työympäristö.&nbs

minä itse sain saikkua suoraan kaksi viikkoa ja sen aikana en nukkunut yhtään sen paremmin. Menin hermorauniona takaisin lääkäriin ja kaksi viikkoa lisää sain kun lääkäri näki kalpean naamani. Olen siis se joka ei koskaan palannut työhön vaan aikoo elää loppuelämänsä tt-tukien varassa koska elimistöni ei enää kestä mitään stressiä. Vatsavaivat tulevat ensimmäisenä jos yritän mitään liikaa yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joissakin työpaikoissa työntekijä joutuu tekemään 2:n ihmisen työt. Lopputulos on että palaa loppuun. 

Ai joissain :D Tällä hetkellä kirjaimellisesti teen 2 ihmisen töitä kun tuuraan toista. Ja tänään kysyttiin tuuraamaan kolmannen tyypin töitä samaan aikaan...

-ap

Jos kysyttiin (ei määrätty), niin toivottavasti sanoit ei.

Saikku ei välttämättä ole välttämätöntä, mutta asennemuutos ehdottomasti on. Täytyy oppia tekemään vain tärkeimmät, sutaisemaan, delegoimaan, antamaan olla. Ei kahden (tai kolmen) ihmisen töitä muuten tehdä niin, että pysytään järjissään. Tsemppiä!

Itse ainakin voin. Sairastan epilepsiaa ja stressi on laukaiseva tekijä, siitä pitkäkestoinen kohtaus ja henki voi olla pois. Toisaalta moni sairastamatonkin voi saada yksittäisen kohtauksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joissakin työpaikoissa työntekijä joutuu tekemään 2:n ihmisen työt. Lopputulos on että palaa loppuun. 

Ai joissain :D Tällä hetkellä kirjaimellisesti teen 2 ihmisen töitä kun tuuraan toista. Ja tänään kysyttiin tuuraamaan kolmannen tyypin töitä samaan aikaan...

-ap

 

Jos kysyttiin (ei määrätty), niin toivottavasti sanoit ei.

Saikku ei välttämättä ole välttämätöntä, mutta asennemuutos ehdottomasti on. Täytyy oppia tekemään vain tärkeimmät, sutaisemaan, delegoimaan, antamaan olla. Ei kahden (tai kolmen) ihmisen töitä muuten tehdä niin, että pysytään järjissään. Tsemppiä!

Selviytymistaktiikkasi altistaa kanssatyöntekijäsi työstressille minkä pitäisi olla omaasi. Olet osa ongelmaa kun pakotat työstressisi muille, ymmärrätkö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joissakin työpaikoissa työntekijä joutuu tekemään 2:n ihmisen työt. Lopputulos on että palaa loppuun. 

Ai joissain :D Tällä hetkellä kirjaimellisesti teen 2 ihmisen töitä kun tuuraan toista. Ja tänään kysyttiin tuuraamaan kolmannen tyypin töitä samaan aikaan...

-ap

 

Jos kysyttiin (ei määrätty), niin toivottavasti sanoit ei.

Saikku ei välttämättä ole välttämätöntä, mutta asennemuutos ehdottomasti on. Täytyy oppia tekemään vain tärkeimmät, sutaisemaan, delegoimaan, antamaan olla. Ei kahden (tai kolmen) ihmisen töitä muuten tehdä niin, että pysytään järjissään. Tsemppiä!

Selviytymistaktiikkasi altistaa kanssatyöntekijäsi työstressille minkä pitäisi olla omaasi. Olet osa

Koska monen kuukauden sairauslomanihan ei vaikuta työyhteisöön mitenkään. Kukaan ei hyödy siitä mitään, jos hion jonninjoutavaa raporttia viisi tuntia, sen sijaan että kasaan sen tunnissa ja siirryn eteenpäin.

Työahdistukseen voi kuolla, uskoisin. Minä en halua enkä aio kuolla. Sanoin tänään työnantajalleni, että jollei jaksamistani ja hyvinvointiani edistäviin ehtoihini suostuta, he saavat etsiä tilalleni toisen asiantuntijan. Näin tulee myös tapahtumaan: ehtoihini ei ko. firmassa nimittäin suostuta. Kyse ei ole rahasta vaan pikkuisten pomojen ylpeydestä.

Minulla on kuitenkin vain yksi elämä, ja olen yli 20 vuotta vanhempi kuin ap. En aio antaa yhdenkään työnantajan enää kiduttaa minua. Olen valmis tinkimään elintasostani, radikaalistikin. Mielenrauha ja itsekunnioitus ovat tärkeämpiä kuin hieno auto, asunto ja vaatteet. 

Työnantajani edustaja (kitkerä, ihmisiä mielellään kiusaava hr-nainen) tuntui yllättyvän kovasti, kun sanoin rauhallisesti, etten aio enää suvaita näin suurimuotoista toksisuutta. Moni pikkupomo kuvittelee, ettei ankeina aikoina työntekijöitä tarvitse kuunnella ja että me pelokkaat naiset suostumme työpaikoilla ihan mihin vain perseilyyn. Juu ei.

Työahdistukseen voi loppujen lopuksi kuolla. Minä en kuitenkaan aio kuolla tai muutenkaan uhrata itseäni. Elämä on lyhyt, ja oikeastaan ihminen tulee toimeen vähällä. 

 

Voimia, ap! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joissakin työpaikoissa työntekijä joutuu tekemään 2:n ihmisen työt. Lopputulos on että palaa loppuun. 

Ai joissain :D Tällä hetkellä kirjaimellisesti teen 2 ihmisen töitä kun tuuraan toista. Ja tänään kysyttiin tuuraamaan kolmannen tyypin töitä samaan aikaan...

-ap

 

Jos kysyttiin (ei määrätty), niin toivottavasti sanoit ei.

Saikku ei välttämättä ole välttämätöntä, mutta asennemuutos ehdottomasti on. Täytyy oppia tekemään vain tärkeimmät, sutaisemaan, delegoimaan, antamaan olla. Ei kahden (tai kolmen) ihmisen töitä muuten tehdä niin, että pysytään järjissään. Tsemppiä!

Selviytymistaktiikkasi altistaa kanssatyöntekijäsi t

Miksi olet töissä jos pidät työtäsi jonninjoutavana

Vierailija kirjoitti:

Työahdistukseen voi kuolla, uskoisin. Minä en halua enkä aio kuolla. Sanoin tänään työnantajalleni, että jollei jaksamistani ja hyvinvointiani edistäviin ehtoihini suostuta, he saavat etsiä tilalleni toisen asiantuntijan. Näin tulee myös tapahtumaan: ehtoihini ei ko. firmassa nimittäin suostuta. Kyse ei ole rahasta vaan pikkuisten pomojen ylpeydestä.

Minulla on kuitenkin vain yksi elämä, ja olen yli 20 vuotta vanhempi kuin ap. En aio antaa yhdenkään työnantajan enää kiduttaa minua. Olen valmis tinkimään elintasostani, radikaalistikin. Mielenrauha ja itsekunnioitus ovat tärkeämpiä kuin hieno auto, asunto ja vaatteet. 

Työnantajani edustaja (kitkerä, ihmisiä mielellään kiusaava hr-nainen) tuntui yllättyvän kovasti, kun sanoin rauhallisesti, etten aio enää suvaita näin suurimuotoista toksisuutta. Moni pikkupomo kuvittelee, ettei ankeina aikoina työntekijöitä tarvitse kuunnella ja että me pelokkaat naiset suostumme työpai

Asiaa! Jokainen ihmissekunti elämää on korvaamaton lahja. Sitä ei pidä myydä apinoille pilkkahinnalla apinoinnin takia tai vaikka apinoinnista saisi helyjä ja kimaltelevia asioita.

Kyllä, meinasin kuolla. Ajattelin meneväni metron alle. Minulle iski mania, eli sairastuin kaksisuuntaiseen ja sitä ei millään meinattu saada hallintaan. Meni monta vuotta toipumiseen.

Joten kannattaa harkita onko sen arvoista 

Ei voi, TA pistää sut sairaslomalle ennen.

Ahdistut, koska et osaa, tiedä tai ehdi tarpeeksi. Et opettele asioita kunnolla tai työhönopastus on ollut tavanomaisen olematonta. Olet laiska tai saamaton, et osaa jäsennellä kokonaisuuksia, palastellla töitäsi hallittaviksi paloiksi. Et osaa delegoida etkä sanoa ei. Et saa suutasi auki pyytääksesi apua.

No can do.

Alkaa olla kansantauti jo. Muistakaahan sitten, että teidän lähtönne (vapaaehtoisen tai ei...) jälkeen kukaan ei muistele teitä kiitollisuudella, vaan tilallenne otetaan uusi tyyppi loppuunpoltettavaksi.