Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Isä kieltää lasta matkustamasta Suomesta...

15.03.2007 |

Heips kaikille, mulla on ikävä tilanne. Olen puoliksi ulkomaalainen parikymppinen nainen. Olen kuitenkin Suomessa syntynyt ja kasvanut, koska äitini on suomalainen. Äitini kuoli kun olin itse pieni lapsi.. Joten mitään sukulaisia Suomessa ei asu. Isäni ja isän suku (joka on todella suuri) asuvat siis ulkomailla, jonne matkustelen muutaman kerran vuodessa viettämään aikaa sukuni kanssa.

Avomieheni kanssa suhde päättyi vuosi sitten, josta meillä 2vuotias poika. Mies on ihan hyvä isä, ollut eron jälkeen, tapaa lasta säännöllisesti ja viettää mielellään aikaa hänen kanssaan. Meillä on yhteishuoltajuus. Mies kuitenkin on lääkkeiden väärinkäyttäjä ja taustalla on myöskin huumeiden käyttöä joten poikaa kokonaan hän ei varmasti itselleen saisi vaikka yrittäisikin, tai minä saisin ehkä helposti yksinhuoltajuuden?

No kuitenkin tilanne on nyt tämä että rakastuin isäni kotimaassa siellä asuvaan mieheen, joka haluaisi kanssani perheen ja meidän muuttavan sinne tai asuvan edes puolet vuodesta siellä/puolet Suomessa.

Lapsen isä ei anna lapsen edes matkustaa mukanani sinne, kuin korkeintaan pariksi viikoksi. En voi suunnitella elämääni entisen mieheni perusteella. En halua rikkoa hänen ja lapsen välejä tai viedä häneltä lasta, mutten myöskään voi uhrata koko tulevaisuuttani hänen vuokseen ja unohtaa nyt tätä rakastamaani miestä.

En haluaisi olla ilkeä, mutta lapsi on onnellinen jos äiti on onnellinen. Joten olen itse sitä mieltä että lapsen paikka on minun luonani ja minun mukanani, ja koska isä ei ole edes kykeneväinen hänestä yksin huolehtimaan (en tosin antaisikaan mutta on mielestäni lieventävä asianhaara)

Mitä siis teen? Elänkö loppuelämäni täällä Suomessa kaksin lapseni kanssa, ja heitän koko tulevaisuuden hukkaan tämän uuden miehen kanssa pelkästään sen vuoksi että eksäni ei anna lasta ulkomaille

Vai taistelenko ja vien lapsen sinne?



Kertokaa mielipiteitä,kritiikkiäkin saa kirjoittaa.



Kiitos

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
16.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ota yhteyttä paikalliseen Oikeusaputoimistoon ja ala selvittämään mahdollisuutta yksinhuoltajuuteen ja matkustamiseen ulkomaille lapsesi kanssa. Oikeusavustaja pystyy auttamaan sinua. (itse sain purettua avioeron yhteydessä yhteishuollon yksinhuolloksi, joten ei ole mahdotonta Suomessa). Lapsen tullaan painottamaan. Onnea matkaan!

Vierailija
2/2 |
16.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

sinänsä lapsesi isällä on sanansa sanottavana ihan oikeudellisestikin siihen, missä lapsi asuu ja varsinkin jos hän on muuttamassa ulkomaille. Nyt en kylläkään ole varma siitä, voiko hän muuton sinulta ja lapselta kieltää, mutta hän voi kyllä hankaloittaa asioita huomattavasti tapaamisjärjestelyjen osalta jne. Jos vain pystyt, yritä välttää oikeuteen menemistä asioiden kanssa, se on kallista, rasittavaa, vie paljon aikaa eikä yleensä johda kuin pettymyksiin kaikille osapuolille.



Sinuna ottaisin ihan ensimmäisenä yhteyttä lastenvalvojaan (tai kuten edellinen ehdotti, oikeusaputoimistoon tai asianajajaan), joka tietää tai ainakin osaa neuvoa eteenpäin, että miten nämä asiat virallisesti ja lain mukaan menevät, ja sitten sen pohjalta yrittäisin neuvotella jotain kompromissia ex-miehen kanssa. Voihan isän ja lapsen suhteelle tehdä ihan hyvääkin, että näkevät harvemmin ja pidempiä jaksoja, jos se isän töiden puolesta on mahdollista, heille ehtii muodostua arkipäivä ja läheisempi suhde toisiinsa (tietenkin vain mikäli isän lääkkeiden ja viinan käyttö pysyy sen aikaa aisoissa..).



Ymmärrän kyllä myös isää tosi hyvin, eihän se todellakaan ole mukava ajatus, että lapsi muuttaa ulkomaille toiseksi puoleksi vuotta. Häntä varmaan myös pelottaa, miten heidän tapaamisensa järjestyvät ja kasvavatko esim. tapaamisten kustannukset lentomatkojen tmv. vuoksi ihan valtaviksi. Tähän auttaa se, että puhut hänelle rehellisesti suunnitelmistasi ja pohtikaa jos mahdollista yhdessä, kuinka käytännön asiat järjestyisivät. Tämä kaikki on tietty hyvin paljon helpompaa siinä vaiheessa kun molemmat ovat tietoisia lainsäädännön asettamista rajoista ja omista, toisen vanhemman ja lapsen oikeuksista asiassa..



Käytännössä lapsen koulunkäynnin tai päiväkodin aloittaminen mutkistaa asioita tietty myös paljon, silloin ei niin vaan häivytä viikoiksi kerrallaan toiseen maahan tai asuta 1/2v siellä ja 1/2 v täällä.. Mutta nämä ovat kaikki käytännön asioita ja ne pitää vain jotenkin ratkaista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla