Lue keskustelun säännöt.
Voi jehna mun äitiä ja anoppia. Marisevat meidän päättämisä nimistä. OV
14.03.2007 |
Olemme miehen kanssa päättäneet, että meidän kaksosista tulee Elina Anna Inkeri ja Senni Alva Katariina.
Vaarit ovat ihan tyytyväisiä nimiin ja ovat ihastelleet noita nimiä. Mutta mummot puolestaan marisevat noista nimistä. Anoppini mielestä Sennistä pitäisi tehdä Sanni tai jopa Sanna, koska Senni ei ole mikään nimi. Ja Elinasta pitäisi tehdä mieheni mummon mukaan Emilia.
Äitini puolestaan päätti, että hän ei suostu kutsumaan Elinaa Elinaksi vaan tytöstä tulee Ellu tai sitten Anna ja Inkeri on joku ryssänimi (=Inkerinsuomalaiset). Ja Senni pitäisi olla Sanni.
Isompien lasten nimistä ei tullut samanlaista kitinää (isommat lapset ovat Väinö ja Leo), johtuu varmaankin siitä, että poikien nimet kulkevat meidän molempien suvussa.
Kommentit (8)
ei kyl sinällään ehkä kannata paljastaa nimiä etukäteen...
mun mummikin oli kuulemma aikanaan kauhistellu mun nimeä " eihän se oo mikään oikea nimi" (en paljasta sitä tässä nimen harvinaisuuden vuoksi) mutta kun mummin tuttavat kuulivat nimeni ja ihastelivat että onpa ihana niin senpä jälkeen muorikka ei ois antanu kenenkään käyttää musta mitään lempinimiä kun mulla on NIIN IHANA nimi... tuulella käypiä ovat vanhat muorit!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä miehen täti oli sitä mieltä, että meidän tytöllä on niin nätti toinen nimi, että siitä olisi pitänyt tulla se kutsumanimi. Me tätä tätiä nähtiin aika harvoin, mutta miehen sisko, joka näki useammin, muisti aina mainita mitä mieltä täti asiasta oli. Tosi rasittavaa!
Mikä oikeus kenelläkään on arvostella teidän valitsemia nimiä?! Vaikka olis heidän mielestään maailman rumin nimi niin pitäisivät suunsa kiinni. (ap, nuo nimet ovat tosi kauniit)
Elina ja Senni - riittävän erilaiset, riittävän samanlaiset. Ainahan nuo sukulaiset moittivat nimiä. Itsekin olen siihen syyllistynyt, ja omasta mielestäni hyvästä syystäkin ;) Älkää välittäkö.
Onneksi puolen vuoden jälkeen kyllästyi, kun 2. nimi oli kutsumanimenä vakiintunut kaikkien muiden suuhun.
Te annatte juuri haluamanne nimet. Äiti ja anoppi ovat aikanaan nimivalintansa tehneet ja voihan niistäkin (teidän nimistä) joku olla toista mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta nuo jaksavat jauhaa samasta asiasta joka kerta, kun tavataan. Ja ristiäiset ovat tänä viikonloppuna.
ap
Nimimutinat loppuvat kuitenkin jo alkumetreillä, eikä varmaan enää edes muista hölmöjä höpinöitään.
Meilläkin kuultiin kommentteja " ei tarpeeksi hieno sukunimeen" , " ihan koiran nimi" , " en opi ikinä kutsumaan lasta tuolla nimellä, joudun käyttämään lempinimeä" jne. Anoppi jopa väläytti, että " eihän sitä tarvitse tulla ristiäisiin jos ei nimi miellytä" . No ei niin, omapahan on vahinkonsa. Vielä kastepäivinäkin joku ääliö yritti tyrkyttää OMAA suosikkivaihtoehtoaan.
Kun lapsi oli saanut nimensä, poru viimein laantui ja kaikki oppivat kutsumaan häntä ihan oikealla nimellään.
Kyllähän vanhemmat valitsevat lapselleen sen nimen, joka heistä on kaunein ja sopivin. Mielipiteensä voi tietysti ilmaista, mutta tuputtaminen ja nimivalinnan suoranainen haukkuminen on moukkamaista!!!
Eli anna typerien kommenttien olla ja anna pölyn laskeutua. Älä ainakaan rupea perumaan valintojanne, kannat siitä kaunaa sukulaisille myöhemmin.