En ole ikinä ollut köyhä, miltä se oikeen tuntuu?
Jo nuoresta lähtien olen ollut ahkera ja tehnyt töitä. Rahaa aina riittänyt yli tarpeiden.
Säälin todella köyhiä.
Kommentit (12)
Vierailija kirjoitti:
Voin opettaa. Anna vaan sun rahat mulle.
Just näin, käsi aina töisen taskulla VITUNPUMMI!!!!!!!
Kirjoitanpa vaikka nyt näin: ap tietää, minkälaista on olla henkisesti köyhä.
Eipä se usein tunnu miltään. Minäkin olen nuoresta asti tehnyt paljon töitä, mutta valinnut vähäosaisten auttamisen ja sehän ei tuota, joten siitä ei tietenkään myös makseta.
Sääli on sairautta, opetti meidän ope aikoinaan ja samaan syssyyn lisäsi, että myötätunto on avain eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin opettaa. Anna vaan sun rahat mulle.
Just näin, käsi aina töisen taskulla VITUNPUMMI!!!!!!!
Mä yritän vaan AUTTAA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Kuin eläisi veitsen terällä yllättäviä menoja peläten... Toisaalta siihen myös turtuu, ettei mitään ole, sen kun hengittelee ja jos kuolee niin mitäpä väliä silläkään on.
Aika hankalaa. Koska pelkää miten raha riittää, kaikki hajoaa lopulta. Ja pelkää miten selviää jos asuntoja ei ole saatavilla ja viimeinen omainen kuolee. Ja vaatteet hajoavat, hampaatkin. Ja lisäksi sairastaessa ei aina ole ketään avuksi vaikka kauppaan tai apteekkiin, ellei ole tuuri. Jokainen leikkaus tukeen ahdistaa. Miettii mitä saa syödä vai onko ollenkaan. Talvet ovat pitkiä ja kylmiä, joillakin vaivoja ja pitkät välimatkat.
Ai niin. Ja terveysasema ei hoida usein asioita tai hammashoito kunnalla, pitäisi olla yksityiseen varaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin opettaa. Anna vaan sun rahat mulle.
Just näin, käsi aina töisen taskulla VITUNPUMMI!!!!!!!
Mä yritän vaan AUTTAA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Help me to help you, man!
Olin köyhä sanotaan nyt 37 vuotta. Lapsena oltiin köyhiä ja ruokaa varastin kaupasta koska äiti ryyppäsi rahansa. 38 vuotiaana kävi tuuri ja voitin lotosssa 1.6 miljoonaa. Siitä on nyt lähes 12 vuotta. Ostin veljelleni asunnon ja annoin enolleni rahaa koska auttanut aina ja toi ruokaa kun äitini jätti meidät viikoksi ilman ruokaa. En silti kulje puku päällä tuolla ja esitä rikasta vaan esitän ihan tavallista.
Voin opettaa. Anna vaan sun rahat mulle.