Jos pettäisit niin...
Kertoisitko siitä puolisollesi ja miksi/miksi et kertoisi?
Itse petin ja kerroin vaikka ei sitä mistään olisi koskaan saanut selville koska mun mielestä puolisolla oli oikeus tietää jotta voi päättää haluaako jatkaa kanssani ja toisaalta kun näin puolison tuskan niin ei tulisi enää koskaan mieleen tehdä mitään niin tyhmää. Mä todella kaduin tekoani.
Kommentit (4)
niin älkää kertoko!
Siitä ei seuraa mitään hyvää puolisollenne. Se on vain oman mielen huojentamista
Nimim. kokemusta on kummastakin tavasta
Jos sopimus on tehty yhdessä sitä tulee noudattaa tai selkeästi sanoutua irti sopimuksesta. Viheliäistä olisi luottaa sopimuksen olemassa oloon ja toinen vaivihkaa olisikin luopunut yhteisestä periaatteista vähin äänin.
Parisuhteet rakentuvat erilaisin arvoin. Meillä se on rehellisyys, siitäkin huolimatta että se tekisi kipeää.
En käsitä, miten oma mieleni huojentuu siitä, että asetan itseni tietoisesti siihen asemaan, että mieheni haluaa kenties minusta eron. Ainakin omasta kokemuksesta voin sanoa, ettei päällimmäisin tunne suinkaan ollut huojennus vaan kauhu, pelko, epävarmuus, nöyryys ja syyllisyys. Huojennus tuli vasta vuosia vuosia anteeksi saamisen jälkeen.
Vihaan yli kaiken erilaisia kulisseja. Jos en tule rakastetuksi epätäydellisenä ja virheitä tekevänä niin sitten ei voi mitään. Olen sitä siitä huolimatta vaikka esittäisin muuta.
Myös mieheni on saanut uskottomuutensa anteeksi. Emmekä ole kertaakaan päätyneet harkitsemaan avioeroa ratkaisuna tekemiimme virheisiin. Olemme katsoneet, että virhettä ei korjaa vielä suuremman virheen tekeminen.
Vierailija:
niin älkää kertoko!
Siitä ei seuraa mitään hyvää puolisollenne. Se on vain oman mielen huojentamista
Kaduin sitä todella paljon ja kärsin sitä omantunnontuskaa vuosia. Toivoin että olisin saanut tehdyn tekemättömäksi, mutta koska se ei ollut mahdollista niin en kertonut.
Tiedän että " se ei merkinnyt mitään" oikeasti voi pitää paikkansa.
Jos miehelle käy samanlainen lipsahdus, niin toivon ettei kerro siitä minulle.