Osaatko jo aavistaa,minkä ikäisenä kuolet?

Vierailija kirjoitti:

Viimeistään 42-vuotiaana, nyt 38.

Mikä diagnoosi sulla on? 

Mietin tätä juuri tänään iltapäivällä. Isäni kuoli 60-vuotiaana, sisareni 44-vuotiaana. Isovanhemmat ovat pitkäikäisempiä, jotakuinkin 8-kymppisiksi elivät kukin. Olen itse nyt saman ikäinen kuin sisareni kuollessaan, aika kuumottava ajatus. Tosin tunnen kyllä oloni terveeksi.

Vierailija kirjoitti:

Isäni kuoli 82 vuotiaana. Sukunsa vanhimmaksi ehti elää, äidin suvussa satasen täyttäminen ei ole mitenkään harvinaista, joten mitä luultavimmin jonnekin 82-100 välille joudun elämään. Ellei tämä hallitus päätä, että kaikki yli 70 vuotiaille määrätään eutanasia osana leikkauskuuria, joita pitää tehdä seuraavat vuosikymmenet.

Ei tämä hallitus, mutta mahdollisesti seuraava viherhallitus. Vihreät vihaa vanhuksia.

83. Olen selvännäkijä. Itselleni ennustan tämän, en koskaan kuolemaan viittaavaa muille.

Joo, täytän kesällä 80 ja olen varma, että kuolen tällä vuosikymmenellä eli en vietä koskaan 90 v. päivää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viimeistään 42-vuotiaana, nyt 38.

Mikä diagnoosi sulla on? 

Ei mitään kun en mene lääkäriin, mutta niin huonot elintavat ja sellaisia oireita, että vaikea nähdä selviytyväni tuon pidempään.

22.12.2031 klo 00:45,09 kesken panojen toisen päälle romahtaen

-winner-

Varmaan yli 90 v. Minulla on terveelliset elintavat ja hyvät veriarvot. Ei korkeaa verenpainetta, kolesterolia, diabetesta, liikun, olen hoikka, vietän aikaa muiden kanssa ja opiskelen uutta. Suvussa ei ole mitään rintasyöpää tms. Ellei sitten joku onnettomuus vie, tai vielä tuntematon virus.

No tunne on että en pitkään aikaan kun en tiedä elämäni tarkoitusta, sitku sen tiiän ni pari vuotta menee. 

En jaksa ap kaltaisiasia ihmisiä. Ex mies hoki tuota 30 vuotiaasta asti, että tuntee kuolevansa kohta. Mielenvikainen ihminen se oli. En jaksanut sitä itsesääliä kun ihminen oli kuitenkin perusterve, ilman lääkitystä. Jätin äijän kitisimeen kuolemaansa 10 vuotta  sitten. Nyt on lähemmäs 70 v ja elää vieläkin. 

Vierailija kirjoitti:

100v

 

Omalla kohdalla veikkaan samaa, 100 v.

Toivottavasti viimeistään 70-vuotiaana, mieluummin alle sen. Ei ole mitään motiivia elää enempää. Olen pian eläkeiässä, joten pari vuotta voin sitä olotilaa ihmetellä, sitten lusikka nurkkaan.

Toivottavasti lähiaikoina. En enää jaksa tätä elämääni.

Mummoni sanoi 81-vuotiaana, että jos "yhden kauniin" kesän vielä näis 

Mummo kuoli ollessaan 96. Moni sanoi, että eli pitkään, kun jumala ei huoli ja piru tietää saavansa. Olen aika samanlainen kuin hän nuorempana. Ehkä elän yhtä pitkään.

En yhtään osaa aavistaa. Tuntuu ihan absurdilta että minäkin jonain päivänä kuolen.

Ehkä realistisimmalta tuntuu ajatus että kuolen korkeassa iässä, mutta eihän omilla tunteilla ja aavistuksilla ole tässä merkitystä.

Tiesin lapsena jo että saan kaksoset (ei suvussa kellään) ja tiesin että 39v tapahtuu käänne. Tuli avioero. Yhden ystävän kuoleman näin ennalta unessa. Nyt olen 50 ja tiedän kuolevani 52v. Nyt elän jokaisen päivän nauttien elosta.

68 sopisi minulle, ennen kuin perinnölliset dementiat ja muut sukurasitteet ehtii iskeä.