Lue keskustelun säännöt.
Kaverivanhemmat ja rajaton lapsi
03.04.2025 |
Pahoittelut etukäteen pitkästä avautumisesta. Meillä on jatkuvia haasteita koulukaverin ja tämän perheen kanssa. Lapseni ja hän ovat olleet kavereita pidemmän aikaa, mutta haasteeksi on tullut kaverin tapa määräillä ja hermostua/itkeä jos hänen tahtoonsa ei suostuta. Lapset ovat alakouluikäisiä.
Lapsen vanhemmat vaikuttavat kaverivanhemmilta, eivätkä ainakaan minun paikalla ollessani tunnu pitävän rajoja lapselle. Välillä minun tekisi mieli puuttua tilanteisiin ja komentaa lasta kun käytös ei ole sopivaa, ja vanhemmat eivät sano mitään, tai ohjaavat lasta korkeintaan kysymyksen muodossa.
Lapseni ihmettelee kuinka kaveri saa arkenakin jäätelöä ja karkkia ja kuinka heidän kotonaan ei ole rajoja. Välillä kyseisen perheen on tuntunut olevan vaikea ymmärtää minun lapselleni asettamia rajoja; esim. en päästä lasta ostoskeskukseen kaverin kanssa koska vain, vaan harvakseltaan voidaan harkinnan mukaan sopia tällaisesta esim viikonloppuna toteutettavaksi. Jos pelisääntöjä ei noudateta, peruuntuu myös ylimääräinen kiva. Lapset ovat sen ikäisiä ettei hengailu ostoskeskuksissa ylipäätään ole mielestäni ajankohtaista. Tästä on heidän suunnalta tullut ihmettelyä; tarjoutuvat kerran jopa maksamaan lapseni osuuden mikäli tästä oli kyse, vaikka kyse oli vain meidän perheen säännöstä.
Kommentit (9)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoisin niille vanhemmille että lasten täytyy saada itse valita kaverinsa. Ei kai kouluikäiset nyt vanhempiensa kautta kavereita enää valitse? Ja sanot että teidän lapsella nyt on sellainen kasvatus että hän ei ole aina käytettävissä heidän lastensa seuraksi koska hänellä on kotona laitettu tietyt säännöt.
Jos alkavat syyttelemään kiusaamisesta niin mitä sitten? Mitä pahaa siitä voi teille seurata? Luulisi että koulussakin jo tietävät että kyseinen lapsi on sosiaalisesti vähän "haastava". Oma kokemukseni on että kyllä yleensä se kiusaamisesta syyttävä joutuu (joskus jos aiheesta, niin valitettavasti) todistuskannalle, ei se kiusaajaksi väitetty.
Olet ehkä itse vähän rajaton tai siis huono asettamaan rajoja tuolle perheelle. He on varmaan saaneetkin aina löydettyä teidänkaltaisia tuttavia lapselleen. Jos he syyttää lastasi kiusaamisesta niin mitä sitten?
Olet ärsyttävä vaikkakin ajattelevainen. Kaikklla on oma kasvatustyyli.
Vierailija kirjoitti:
Olet ärsyttävä vaikkakin ajattelevainen. Kaikklla on oma kasvatustyyli.
Tässä ei kyselty sinun keittiöpsykologianalyysiäsi. Kommenttisi perusteella sinun ainakaan ei pitäisi koskaan kasvattaa ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kylläpäs lapsesi on täydellinen ja sinä olet todella hyvin hänet kasvattanut. Tämänkö halusit kuulla?
1. Hanki parisuhde.
2. Draamaa.
3. Kirjoita draamasta vauva-palstalle.
4. Tee lapsi.
5. Ala draamaamaan lapsella.
6. Kirjoita nyt lapsen draamoista vauva-palstalle.
7. Ketään ei kiinnosta itseaiheutetut ongelmanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
8. Opettele tiivistämään.
9. Lakkaa tuhlaamasta muiden aikaa.
Jatkuu
Lapsen vanhemmat tuntuvan herkästi antavan luvan lähes kaikkeen , ja lapsi toimii usein omatoimisesti vanhemmiltaan kysymättä; ja vanhemmat ovat syyttäneet minun lastani mm. ohareista useampaan kertaan. Vaikuttaa siltä, että minun kiellettyä omaa lastani myös kaveri pettyy ja kokee että hänelle on tehty väärin, ja vanhemmat ovat surullisia lapsensa puolesta.
Toinen syy taitaa olla on se, ettei lapseni aiemmin tuntunut uskaltavat suoraan ilmaista itseään kaverin suuttumuksen pelossa, ja lupasi asioita joita ei voinut pitää (esim. Tapaamisiin liittyen). Kehotin lastani kertomaan asioista suoraan jatkossa, mutta tästä on nyt syntynyt riitoja. Kaveri voi esim kysyä sopisiko nähdä tiettynä päivänä, johon lapseni vastaa ettei kyseinen päivä käy, jolloin alkaa raivoaminen ja uhkaukset ettei enää nähdä ollenkaan. Lapseni on näistä provosoitunut ja sanonut tyhmästi takaisin suuttuessaan. Olen useaan otteeseen kuullut mustasukkaista puhetta kyseiseltä kaverilta koskien lapseni muita kavereita ja heidän kanssa vietettyä aikaa. Lapseni on sosiaalinen, hänellä on paljon kavereita eri luokilta, harrastuksista ym, bestikset ja kuviot tuntuvat vaihtelevan kuten tyypillistä tässä iässä, mutta kenenkään muun kanssa ei ole ollut ongelmia tai kummempia riitoja.
Lapseni on nyt ystävystynyt toisen samalla luokalla olevan kaverin kanssa paremmin, eikä kolmisin tunnu asiat sujuvan. Oman lapseni mukaan pääsyy on tuo määräily.Kyseinen lapsi osaa olla myös tosi hyvä ja lämmin ystävä -silloin kun lapset ovat kahden.
Kolmikolla oli taannoin iso riita, jonka myötä lapseni ja uusi kaveri ovat ottaneet etäisyyttä ja haluaisivat olla kaksin. Nyt vanhemmat syyttävät heitä ulkopuolelle jättämisestä ja olivat ilkeästi kommentoineet tästä lapselleni. Pelkään että kohta syytetään jo kiusaamisesta, vaikka lapsen omalla käytöksellä on iso vaikutus tilanteisiin.
Ymmärrän että kaikki täytyy ottaa mukaan leikkeihin varsinkin koulussa ja kyseessä on pitkäaikainen ystävä joka on lapsellenikin tärkeä, mutta kuinka kuvion saa toimimaan kun kyseinen lapsi on rajaton eikä kykene toimimaan reilusti (tekemään kompromissia, odottamaan omaa vuoroa ym.) ja vanhemmat pyrkivät välttämään pettymyksiä kotona? Lapseni kuvaa kaveria myös hyvin kateelliseksi, ja mustasukkaista käytöstä olen todistanut itsekin usein.
Lapsen vanhemmat pyrkivät kovasti tukemaan lapsensa kaverisuhteita, erityisesti minun lapseni kanssa; ilmoittavat lasta samoihin harrastuksiin, järjestävät näkemisiä ym, muistuttavat ottamaan lapsensa mukaan kun lapsrllani on suunnitelmia toisen kaverin kanssa. itse koen että kasvatustyyli ja näkemyserot aiheuttavat turhan paljon haasteita, enkä halua lapselleni opettaa, että huonoa käytöstä pitää hyväksyä. Vinkkejä tilanteeseen??