Onko kukaan toinen menettänyt ystäviä siksi että käyttää vähemmän sovelluksia/kännykkää?
Näin käynyt itselle. Halusin jokin aika sitten alkaa elää elämää että käytän huomattavasti vähemmän kännykkää ja teen niin sanotusti oikeita asioita: harrastuksia, menoja, tapaan ihmisiä kasvokkain. Osa ihmisistä katosi kuin tuhka tuuleen.
Kommentit (19)
Eiväthän nettikaverit mitään kavereita ole.
Silloin kun ei ole nettiä, ei ole nettikavereita ja niitä tyyppejä, joihin pitää yhteyttä netin kautta. Ne häviää 100%.
Mä poistin sometilit ja pikaviestimet ja samalla häipyi myös suurin osa "kavereista". Tuolla tavalla saa kyllä hyvin selville, että kuka oikeasti haluaa olla kanssasi tekemisissä.
Iso osa sosiaalisesta elämästä loppui kun lähdin pois facebookista. Olen kyllä muualla somessa aktiivinen mutta en enää siellä. Varmaan puoli tusinaa kaveria jäi sille tielleen, kukaan ei ole muuta kautta ollut enää yhteydessä, joukossa mm entisiä koulukavereita joiden kanssa oli aiemmin paljonkin keskustelua.
Varmasti. Osa luulee että muiden pitäisi olla somessa fb tai sukujuhlissa, että sitten voi pitää yhteyttä. Muuten eivät muista tai välitä. No antaa olla?
Ihmettelen miten joku pitää whatsappissa sukua. Jos koko ajan puhelin piipittää turhanpäiväisiä "huomenta", hyvää yötä ja päivitysjuttuja. Hohhoijaa. Joku järki kommunikointiin.
No jonkin verran jäi ihmissuhteita pois siinä vaiheessa kun kaikki muut siirtyi Facebookiin yms. Joihin en koskaan ole itse liittynyt. Ne harvat joita tapasin sitten kasvokkain ja soittamalla on edelleen 10v myöhemmin mukana jollain tapaa elämässäni. Itsellä kiireistä suurperheen arkea ilman somea.
Vierailija kirjoitti:
Iso osa sosiaalisesta elämästä loppui kun lähdin pois facebookista. Olen kyllä muualla somessa aktiivinen mutta en enää siellä. Varmaan puoli tusinaa kaveria jäi sille tielleen, kukaan ei ole muuta kautta ollut enää yhteydessä, joukossa mm entisiä koulukavereita joiden kanssa oli aiemmin paljonkin keskustelua.
Tuohan on ihan normaalia. En minä ainakaan oleta että jos facesta poistun niin kaikki siellä olevat kaverit alkaisi soitella mulle tai muuten pitämään yhteyttä. Ja oletko itse ollut yhteydessä koulukavereihisi?
Vierailija kirjoitti:
Mä poistin sometilit ja pikaviestimet ja samalla häipyi myös suurin osa "kavereista". Tuolla tavalla saa kyllä hyvin selville, että kuka oikeasti haluaa olla kanssasi tekemisissä.
Joo tosiaan poistin naamatilin vuonna 2011, kun se some oli tosi suosittu ja ne juoruämmät hävisi elämästä ihan täysin. Tarkoitan tyyppejä, jotka stalkkasi sitä somea, jotta sai baaripöytään keskusteltavaa.
Vierailija kirjoitti:
Iso osa sosiaalisesta elämästä loppui kun lähdin pois facebookista. Olen kyllä muualla somessa aktiivinen mutta en enää siellä. Varmaan puoli tusinaa kaveria jäi sille tielleen, kukaan ei ole muuta kautta ollut enää yhteydessä, joukossa mm entisiä koulukavereita joiden kanssa oli aiemmin paljonkin keskustelua.
No heillä ei välttämättä ole sinun yhteystietojasi, jos ei ilmoita mistä on myöhemmin tavoitettavissa. Ei minulla ainakaan ole enää vanhojen koulukavereiden numeroita tallessa enkä seuraa heitä muualla somessa, joten jos häippäisen tai he häippäisevät facesta niin yhteys katkeaa kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iso osa sosiaalisesta elämästä loppui kun lähdin pois facebookista. Olen kyllä muualla somessa aktiivinen mutta en enää siellä. Varmaan puoli tusinaa kaveria jäi sille tielleen, kukaan ei ole muuta kautta ollut enää yhteydessä, joukossa mm entisiä koulukavereita joiden kanssa oli aiemmin paljonkin keskustelua.
No heillä ei välttämättä ole sinun yhteystietojasi, jos ei ilmoita mistä on myöhemmin tavoitettavissa. Ei minulla ainakaan ole enää vanhojen koulukavereiden numeroita tallessa enkä seuraa heitä muualla somessa, joten jos häippäisen tai he häippäisevät facesta niin yhteys katkeaa kokonaan.
On heillä yhteystiedot, ja tiesivät myös mistä muualta somesta löytää jos kiinnostaa. Olin sairaana, joten en siksi itse ottanut yhteyttä ihmisiin. Kukaan ei kysellyt perään sen jälkeen kun hävisin joten oletin ettei heitä kiinnosta.
Kännykkää on vaikea näpyttää, koska pieni ruutu ja liian kirkas näyttö. Joten tekstari ei ole paras vaihtoehto aina. Ja että joutuisi siinä roikkumaan koko ajan. Tai luurissa jaarittelu korva kuumentuen. Ei. Nuorena moni tekee sen virheen kontakteissa. Livenä tautien tarttuvuus taas tiettyinä aikoina.
Jos ei livenä siedä tai jaksa, ei verkossa muutu sen paremmaksi. Osa suhteista kuitenkaan katkeaa myöhemmin ja huomaa ikävät puolet paremmin jälkikäteen, joita toisessa oli. Some voi tietysti olla helppo, jos ei ole tiettyä aikaa viestille, joku tietysti voi odottaa nopeampaa vastausta. Sähköposti?
Käyt kuitenkin vauvapalstalla, eli sometuksesi ei ole aivan nollissa :)
Harmi jos olet menettänyt ystäviäsi.
Itse poistin Facebookin kun arvasin että sen jälkeen saan olla rauhassa tietyiltä ihmisiltä ja vieraiden ihmisten (lähinnä miesten )ärsyttäviltä viesteiltä. Oli tietyt ihmiset jotka olivat yhteydessä vaan messengerin kautta vaikka muitakin viestintäväyliä oli. Näistä ei ole kuulunut mitään. Kaipa ihminen lakkaa olemasta olemassa kun sinistä palleroa ei näy naamakirjan laidalla. 😄 ja tympi just se että kun sinne kirjautui niin heti alkoi tulla niitä viestejä kun näkivät että olen linjoilla. Ahdistavaa kyttäämistä.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen miten joku pitää whatsappissa sukua. Jos koko ajan puhelin piipittää turhanpäiväisiä "huomenta", hyvää yötä ja päivitysjuttuja. Hohhoijaa. Joku järki kommunikointiin.
Ryhmän saa halutessaan mykistettyä.
Olen 35v ja elänyt koko ikäni ilman älypuhelinta, viestisovelluksia ja sosiaalista mediaa. Ystäviä on silti, mutta tuttavapiiri on kuitenkin tiivis. Se sopii minulle oikein hyvin. Elämä sujuu hyvin ilman näitä juttujakin, mutta sopeutumista se vaatii jos niihin on tottunut. Työ- ja harrasteporukat ovat monesti jossain ryhmissään, mutta harvoin niissä mitään oikeasti merkityksellistä sosiaalista kanssakäymistä on. Lähes kaikki mykistävät nuo ryhmät muutenkin ja toivovat ettei niitä olisi.
Riippuu ap mitä tarkoitat. On tottakai ok käyttää vähemmän kännykkää, mutta jos teet kanssasi viestimisen hankalaksi, ymmärrän jollain tasolla ystävien häipymisen.
Jos olet porukassa se ainoa, joka ei käytä whatsappia, unohdut helposti siinä vaiheessa kun yhteisiä menoja sovitaan.
Olin jossain vaiheessa ilman someja ja pikaviestimiä jonkun aikaa. Oli hämmentävää huomata että ei mulle tosiaan kukaan soittele äitini lisäksi.
Kolmannen viikon kohdalla tais tulla kaverilta tekstiviesti että missäs oot kun kaipas seuraa.
Ja mulla tosiaan on wassa kavereita joiden kanssa jutellaan tiiviisti mutta ei hitto, ei kukaan mulle jaksanut sitä oikeaa viestiä, saati soittoa laittaa. Ja kukaan ei vastaa soittoihin nykyään, eikä soita vaikka lupaa. Jos joku vastaa heti viestiin niin se on iso yllätys.
Silloin alkoi surettamaan näiden suhteiden pinnallisuus. Ja näissäkin ihmisiä jotka sanoo että "aina saa soittaa". Ja vtuut. Tai no tottakai saa soittaa vaikka ruotsin prinssille mutta ei kukaan vastaa.
Saisin aika monta viikkoa lojua kämpässäni kuolleena ilman että kukaan kaipailee kun mutsi.
Eipä ole kokemusta. Kyllä mulla ystävät on säilyneet vaikka mulla on muutakin elämää kuin kännykkä. Ja mitä sä tarkoitat kännykän käytöllä, soittamista, viestittelyä, somea? Mihin ja miten sun kaverit katosi?