Miltä tuntui saada lapsenlapsi ekaa kertaa syliin?

Uskomaton tunne jokaisen kohdalla! Ja miten avuton sitä oli vaikka oki kasvattanut 4 omaa. Mutta yhtäkkiä tuntui hurjalta se vastuu toisen lapsesta. 

Olen kuitenkin saanut hoitaa kaikkia viikoittan ihan pariviikkoisesta lähtien ja pystynyt luomaan hyvän suhteen

Paholainen käsivarsilla?

Kertokaas, itkuiset, katkerat vela-akat!

Omat geenit ei riitä saamaan naisia eli en voi tuollaista kokemusta vanhemmilleni tarjota🤷

Sen pää retkahti oudosti ja sitten se oli ihan hiljaa. 

Vierailija kirjoitti:

Kertokaas, itkuiset, katkerat vela-akat!

No niin. Kissani ensimmäinen pentu käsissä, itkin kuin vesiputous. Olin niin onnellinen.

Vitut..tti. Taas tämä alkaa. En ajatellut hoitaa koko elämääni mankuvia lapsia. 

Koiranpentu kokemus ihmeellinen. Koiravauva opettelee sisäsiistiksi. 

No näytä nyt vielä sen kuvaa kaikille. Ilman lupaa.

Ärsytti että narsisti ja kaksisuuntainen exä sai vielä lisää jatkeita. Hänen geenit pitäisi olla kiellettyjä. Lapsiparka. Kumpa tytär olisi ymmärtänyt asian vakavuuden. Toivottavasti poika on sentään viisaampi. 

Mutta kummilasten kanssa on ollut iloa ! 

Äidit ja isät käy vankiloissa katsomassa isoja vauvojaan . 

Teki mieli heittää ikkunasta ulos.

Tiputin sen päälleen 😂

Olen yrittänyt kaikin keinoin vältellä. Onneksi asun 400 km päässä. 

Vierailija kirjoitti:

Kertokaas, itkuiset, katkerat vela-akat!

Tuntemani vapaaehtoisesti lapsettomat ihmiset ovat hyvinkin tyytyväisiä valintaansa, eivätkä he ole katkeria tai itkuisia. He eivät myöskään kaipaa käsivarsilleen lapsenlapsia, koska eiväthän he halua edes omia lapsia. Olen onnekas, että lähipiirissäni on tasapainoisia ihmisiä, niin lapsellisia kuin lapsettomia. Kukaan heistä ei ole katkera - toisin kuin sinä, joka kirjoitit katkerista vela-akoista. Oletko itse katkera omasta valinnastasi tehdä lapsia, koska joku ulkopuolinen painosti, etkä uskaltanut olla painostuksen alla vapaaehtoisesti lapseton?