Vinkkejä isojen ikäerojen välisiin tilanteisiin lapsilla

Oma huone on oma huone. Tuskin säkään haluaisit omaan kotiisi ei-toivottuja vieraita.

Vierailija kirjoitti:

Oma huone on oma huone. Tuskin säkään haluaisit omaan kotiisi ei-toivottuja vieraita.

Niin, mutta jatkuvaa tappelua on kamalaa kuunnella

Maksat isosiskolle pikkusiskon hoidosta. Raadollista mutta toimii kun lapsilla on iso ikäero.

Voisitteko sen 10v kanssa sopia jonkun 1h pari kertaa viikkoon, että leikkii pikkusiskonsa kanssa siellä omassa huoneessaan? Ja sit jonkun kerran leikkivät pikkusiskon huoneessa? Vähän niin kuin kotityö tälle isommalle? 10v varmaan ymmärtää jo mistä on kyse. Ja kun pienemmälle sitten tehdään selväksi, että tänään ei leikiä isosiskon huoneessa, mutta huomenna sitten taas, se parkuminen ja huutaminen saattaa ainakin vähentyä? 

Isosiskon ei tarvitse päästää pikkusiskoa huoneeseensa eikä leikkiä hänen kanssaan. Jos et halua kuunnella tappelua, huolehdit että pienempi ei häiritse isompaa. 

Se on normaalia. Isomman omaa tilaa ja toiveita kunnioitetaan, rauhan kaipuuta. Lapsi voi olla liian raskas isolle hoidettavaksi ja se on aikuisen tehtävä katsoa leikit kuntoon erikseen. Ja sisarus sitten rauhallisilla hetkillä ehkä tervehtii pientä. Pieni sisarus voi olla raskas isommille meluineen ja huomion vaatimuksineen. Talossa pitäisi olla rauhaa muille. Vaikka pieni taas yrittää kommunikoida ja leikkiä. 

Vierailija kirjoitti:

Isosiskon ei tarvitse päästää pikkusiskoa huoneeseensa eikä leikkiä hänen kanssaan. Jos et halua kuunnella tappelua, huolehdit että pienempi ei häiritse isompaa. 

Tämä on kyllä ihan mahdoton tehtävä. En voi kokoajan itse pitää kädestä pienempää. Koitan ottaa arkipuuhiin mukaan mutta haluaa vaan siskon huoneeseen. Huoh, no ei kai tähän ole olemassa mitään temppua. Pakko vaan jaksaa.

Lapsenne ovat aivan eri kehitysvaiheessa, ja heidän ikäeronsa tasoittuu vasta sitten kun he ovat aikuisia.

Mieti mikä tilanne on parin kolmen vuoden kuluttua, kun esikoinen on teini ja kuopus leikki-ikäinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isosiskon ei tarvitse päästää pikkusiskoa huoneeseensa eikä leikkiä hänen kanssaan. Jos et halua kuunnella tappelua, huolehdit että pienempi ei häiritse isompaa. 

Tämä on kyllä ihan mahdoton tehtävä. En voi kokoajan itse pitää kädestä pienempää. Koitan ottaa arkipuuhiin mukaan mutta haluaa vaan siskon huoneeseen. Huoh, no ei kai tähän ole olemassa mitään temppua. Pakko vaan jaksaa.

Miten sinä voit olla vanhempana noin avuton ja ajattelematon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma huone on oma huone. Tuskin säkään haluaisit omaan kotiisi ei-toivottuja vieraita.

Niin, mutta jatkuvaa tappelua on kamalaa kuunnella

Tuskin isosiskokaan haluaa tapella. Sulla on tähän ihan selvä ratkaisu.

Tietenkin sisaruksen kanssa pitää välillä leikkiä. Ei koko aikaa, eikä aina, mutta välillä. Leikkikää myös kaikki yhdessä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isosiskon ei tarvitse päästää pikkusiskoa huoneeseensa eikä leikkiä hänen kanssaan. Jos et halua kuunnella tappelua, huolehdit että pienempi ei häiritse isompaa. 

Tämä on kyllä ihan mahdoton tehtävä. En voi kokoajan itse pitää kädestä pienempää. Koitan ottaa arkipuuhiin mukaan mutta haluaa vaan siskon huoneeseen. Huoh, no ei kai tähän ole olemassa mitään temppua. Pakko vaan jaksaa.

Miten sinä voit olla vanhempana noin avuton ja ajattelematon?

Mistä päättelet? Ajattelin vaan kysyä neuvoa, eikö niin saa tehdä? Kaipasin neuvoja tilanteeseeni jossa olen. Lähinnä henkilöiltä jotka omaavat saman ikäeron. Miten on menetelty? Jos toinen kokoajan pyrkii huoneeseen ja toinen huutaa ja haluaa pois huoneestaan. Toki seuraan tilannetta itse ja puutun asioihin. Mutta, pitääkö lukko hommata oveen ettei pienempi sinne mene? Jatkuvaa 10x tunnissa hakemista pois sieltä. Illat aika raskaita.

Vierailija kirjoitti:

Voisitteko sen 10v kanssa sopia jonkun 1h pari kertaa viikkoon, että leikkii pikkusiskonsa kanssa siellä omassa huoneessaan? Ja sit jonkun kerran leikkivät pikkusiskon huoneessa? Vähän niin kuin kotityö tälle isommalle? 10v varmaan ymmärtää jo mistä on kyse. Ja kun pienemmälle sitten tehdään selväksi, että tänään ei leikiä isosiskon huoneessa, mutta huomenna sitten taas, se parkuminen ja huutaminen saattaa ainakin vähentyä? 

Sait alapeukkuja, mutta näinhän se toimii.

Omien poikieni ikäero on 12 vuotta, ja vanhempi olisi vetäytynyt kokonaan omaan maailmaansa jos se olisi ollut mahdollista. Mutta ei ollut, kun kerran minun leipääni syö. Nyt kun pojat ovat 21 ja 9 vuotta, ei enää tarvitse komennella antamaan nuoremmalle aikaa ja seuraa, vaan vanhempi on tajunnut että hänen taitojaan ihaileva pikkuveli on sitten kuitenkin ihan jees. Mutta aikaa siinä meni.

Vierailija kirjoitti:

Isosiskon ei tarvitse päästää pikkusiskoa huoneeseensa eikä leikkiä hänen kanssaan. Jos et halua kuunnella tappelua, huolehdit että pienempi ei häiritse isompaa. 

Olet saanut yläpeukkuja, mutta tosiasia on se, että tuollainen sosiaalisen kanssakäymisen estäminen tai sen estämisen mahdollistaminen ei tuota terveita lapsia. Vaan juuri niitä ahdistuneita nuoria, jotka eivät uskalla edes kaupassa käydä, kun se on sosiaalisesti liian rasittavaa. Kyllä erilaisuutta ja sisaruksia on jonkun verran siedettävä, vaikka ei tarvitsisikaan koko ajan olla yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Se on normaalia. Isomman omaa tilaa ja toiveita kunnioitetaan, rauhan kaipuuta. Lapsi voi olla liian raskas isolle hoidettavaksi ja se on aikuisen tehtävä katsoa leikit kuntoon erikseen. Ja sisarus sitten rauhallisilla hetkillä ehkä tervehtii pientä. Pieni sisarus voi olla raskas isommille meluineen ja huomion vaatimuksineen. Talossa pitäisi olla rauhaa muille. Vaikka pieni taas yrittää kommunikoida ja leikkiä. 

Kyllä. Pienen lapset kommunikointiyritykset kannattaa torpata, että oppii mahdollisimman pian istumaan omassa huoneessaa mustan (tai joskus valkoisen) taikasuorakaiteen äärellä. Sitten voi myöhemmällä iällä ihmetellä, että mistä ne lasten ahdistuskohtaukset tulevat ihan tavallisissa arkisissa tilanteissa, joissa pitäisi osata tehdä mitä tahansa toisten ihmisten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Lapsenne ovat aivan eri kehitysvaiheessa, ja heidän ikäeronsa tasoittuu vasta sitten kun he ovat aikuisia.

Mieti mikä tilanne on parin kolmen vuoden kuluttua, kun esikoinen on teini ja kuopus leikki-ikäinen.

Siihen aikaan minä hoidin 14 vuotta nuorempaa pikkuveljeäni, koska vanhemmistani ei aikuisen mallia antamaan ollut. Halusin pelastaa hänet omalta lapsuudeltani. Ja niin teinkin.

Teinille tekee hyvää leikkiä vähän aikaa legoraketti- tai prinsessaleikkiä pikkusisaruksen kanssa; siinä saa hetkeksi unohtaa olevansa iso ja kova teini.

- M56

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin sisaruksen kanssa pitää välillä leikkiä. Ei koko aikaa, eikä aina, mutta välillä. Leikkikää myös kaikki yhdessä. 

No tulihan täällä lopultakin vastaan yksi järkeväkin kommentti.

Perhe-elämä on yhdessä elämistä, ja aivan kuten roskia pitää viedä ja tiskikonetta täyttää ja tyhjätä, myös yhteistä aikaa pitää olla. Muuten ei ole kyseessä perhe.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isosiskon ei tarvitse päästää pikkusiskoa huoneeseensa eikä leikkiä hänen kanssaan. Jos et halua kuunnella tappelua, huolehdit että pienempi ei häiritse isompaa. 

Olet saanut yläpeukkuja, mutta tosiasia on se, että tuollainen sosiaalisen kanssakäymisen estäminen tai sen estämisen mahdollistaminen ei tuota terveita lapsia. Vaan juuri niitä ahdistuneita nuoria, jotka eivät uskalla edes kaupassa käydä, kun se on sosiaalisesti liian rasittavaa. Kyllä erilaisuutta ja sisaruksia on jonkun verran siedettävä, vaikka ei tarvitsisikaan koko ajan olla yhdessä.

Koulussa saa ihan tarpeeksi sietää erilaisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä. Jokaisella pitäisi olla kotona oikeus olla rauhassa. Tuossa nimittäin alkaa pian käymään niin, että isosisko rupeaa viettämään illat ja viikonloput muualla kuin kotona, jos siellä ei saa olla rauhassa.

eri

Vanhempi keksii leikin, jossa molemmat lapset voivat leikkiä yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isosiskon ei tarvitse päästää pikkusiskoa huoneeseensa eikä leikkiä hänen kanssaan. Jos et halua kuunnella tappelua, huolehdit että pienempi ei häiritse isompaa. 

Tämä on kyllä ihan mahdoton tehtävä. En voi kokoajan itse pitää kädestä pienempää. Koitan ottaa arkipuuhiin mukaan mutta haluaa vaan siskon huoneeseen. Huoh, no ei kai tähän ole olemassa mitään temppua. Pakko vaan jaksaa.

Miten sinä voit olla vanhempana noin avuton ja ajattelematon?

Mistä päättelet? Ajattelin vaan kysyä neuvoa, eikö niin saa tehdä? Kaipasin neuvoja tilanteeseeni jossa olen. Lähinnä henkilöiltä jotka omaavat saman ikäeron. Miten on menetelty? Jos toinen kokoajan pyrkii huoneeseen ja toinen huutaa ja haluaa pois huoneestaan. Toki seuraan tilannetta itse ja puutun asioihin. Mutta, pitääkö lukko hommata oveen ettei pienempi sinne mene? Jatkuvaa 10x tunnissa hakemista pois sieltä. Illat aika raskaita.

Tässä sinulle käytännön ohje:

Joka ilta isosisko antaa yhden tai kaksi tuntia pikkusiskolleen. Tekevät jotain yhdessä: käyvät ulkona, leikkivät jossain huoneessa, sinänsä sama mitä se on. Aika on sovittu, eikä siitä tingitä. Jos tulee kitinää, joku muu kiva asia menee isosisarukselta pois. Ja sitten taas jos yhteinen aika on vietetty kunnolla, sinä puolestasi valvot, että huone saa loppuajan olla rauhassa.

Olen siis sama jo ylempänä kirjoittanut isä, jolla on pojat 12 vuotta ikäerolla.