Lue keskustelun säännöt.
Olen vuosien ajan kokenut tietyt sos.tilanteet todella vaikeiksi (sos. tilanteiden pelko)
26.03.2025 |
Olen ajatellut, että olen vain ujo, mutta kyse taitaakin olla sosiaalisten tilanteiden pelosta.
Esim. uuden pyörän/läppärin ostaminen on kamalaa, kun pitää kommunikoida myyjän kanssa. Tänään piti käydä ostamassa uusi läppäri ja tuo oli valtavan suuri ponnistus. Pyörää ostaessa tuntui, että otan vain "jonkun", että pääsen pois tilanteesta. Jälkeenpäin ajattelin, että olisi voinut valita paremman pyörän.
Tai auton vieminen huoltoon/katsastukseen tms. Nämä tilanteet ovat jotenkin pahempia, kun asiakaspalvelija on mies (olen itse nainen).
Joskus haen työpaikkaruokalasta take away-ruokaa ja tämä on todella suuri ponnistus. Käteni tärisevät ym.
Kaupan kassalla pelkään usein, että tunnusluku unohtuu ja kädet voivat myös täristä.
Menen myös tulipunaiseksi usein, jos minuun kiinnitetään huomiota (esim. työpaikan kahvipöydässä). Pahiten punastun miespuolisten seurassa, mikä on rasittavaa, koska en halua, että minut tulkitaan niin, että olen ihastunut tms.
Myös oman miesystäväni seurassa punastun, mikä on käsittämätöntä, koska olemme olleet yhdessä yli 10 v. Punastun jopa oman perheeni seurassa.
Kuulostaako tutulta, te kenellä on diagnosoitu sosiaalisten tilanteiden pelko? Kohtalotovereita? :(
Kommentit (9)
Kuulostaa tutulta vaikkakin itseltäni tuollainen katosi ikävuosien myötä. Otin nuorempana pahimpiin tilanteisiin Propralia, joka kyllä auttoi mutta aiheutti samalla ohimenevää masennusta. Aika lohduttavaa oli edesmenneen Raisa Gorbatsovan eli Neuvostoliiton presidentin puolison sanat lounaspöydässä Suomen vierailullaan, kun opiskelijanainen sanoi jännittävänsä näin tärkeää tilaisuutta, niin Gorbatsova sanoi myös edelleen jännittävänsä kaikkia julkisia tilaisuuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tutulta vaikkakin itseltäni tuollainen katosi ikävuosien myötä. Otin nuorempana pahimpiin tilanteisiin Propralia, joka kyllä auttoi mutta aiheutti samalla ohimenevää masennusta. Aika lohduttavaa oli edesmenneen Raisa Gorbatsovan eli Neuvostoliiton presidentin puolison sanat lounaspöydässä Suomen vierailullaan, kun opiskelijanainen sanoi jännittävänsä näin tärkeää tilaisuutta, niin Gorbatsova sanoi myös edelleen jännittävänsä kaikkia julkisia tilaisuuksia.
Itselläni on myös Propralia. Se auttaa kyllä käsien tärinään, mutta punasteluun ei auta ainakaan 20 mg annos.
Olen myös ajatellut aiemmin, että olen vain jännittäjäluonne, mutta sosiaalisten tilanteiden pelko taitaakin olla jännityksen aiheuttaja.
Ap
Suurin muutos parempaan tuli kun tajusin, että ketään ei oikeasti kiinnosta minun hermoilut ja oireilut, vaikka ne itselle tuntuivat olevan maailman suurin asia. Myös hypnoosi/itsesuggestio auttoi kovasti, vaikka aluksi epäilin. Löytyy mm. youtubesta jopa suomeksi.
Vierailija kirjoitti:
Suurin muutos parempaan tuli kun tajusin, että ketään ei oikeasti kiinnosta minun hermoilut ja oireilut, vaikka ne itselle tuntuivat olevan maailman suurin asia. Myös hypnoosi/itsesuggestio auttoi kovasti, vaikka aluksi epäilin. Löytyy mm. youtubesta jopa suomeksi.
Kiitos neuvoista <3
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tutulta vaikkakin itseltäni tuollainen katosi ikävuosien myötä. Otin nuorempana pahimpiin tilanteisiin Propralia, joka kyllä auttoi mutta aiheutti samalla ohimenevää masennusta. Aika lohduttavaa oli edesmenneen Raisa Gorbatsovan eli Neuvostoliiton presidentin puolison sanat lounaspöydässä Suomen vierailullaan, kun opiskelijanainen sanoi jännittävänsä näin tärkeää tilaisuutta, niin Gorbatsova sanoi myös edelleen jännittävänsä kaikkia julkisia tilaisuuksia.
Miten propral aiheuttaa masennusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurin muutos parempaan tuli kun tajusin, että ketään ei oikeasti kiinnosta minun hermoilut ja oireilut, vaikka ne itselle tuntuivat olevan maailman suurin asia. Myös hypnoosi/itsesuggestio auttoi kovasti, vaikka aluksi epäilin. Löytyy mm. youtubesta jopa suomeksi.
Kannattaa muistaa, että yleensä ihmiset ovat kaikista kiinnostuneimpia itsestään.
Kuulostaa tutulta. Iän myötä on hieman helpottanut. Edelleenkin jännitän virallisia tilaisuuksia, joista en pääse poistumaan väkijoukosta kesken paniikkikohtauksen.
Esim. hautajaistilaisuudet ovat tällaisia. Samoin konfirmaatiotilaisuudet ja häät kirkossa. En pystynyt toimimaan siunaavana kummina kirkossa kummilapseni konfirmaatiotilaisuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurin muutos parempaan tuli kun tajusin, että ketään ei oikeasti kiinnosta minun hermoilut ja oireilut, vaikka ne itselle tuntuivat olevan maailman suurin asia. Myös hypnoosi/itsesuggestio auttoi kovasti, vaikka aluksi epäilin. Löytyy mm. youtubesta jopa suomeksi.
Minua on ainakin tuijoteltu ja toljotettu. Leima tuli otsaan.
Nosto