Lue keskustelun säännöt.
Kannattaako vanhoja traumoja käsitellä psykoterapiassa
23.03.2025 |
Minun piti aloittaa psykoterapia vuonna 2019. Silloin oli kulunut aikaa 5 vuotta vaikeasta traumaattisesta erosta, jossa minua mm seurattiin. Yritin etsiä psykoterapeuttia koko loppuvuoden 2019 ja alkuvuoden 2020. Aina sama vastaus: ei voida ottaa uusia potilaita. Sitten tulikin korona ja asia jäi jumiin. Olen pärjännyt ihan hyvin sen jälkeen, mutta ajoittain tuo ero tulee mieleeni. Mietin kuitenkin, olisiko asia hyvä laittaa uudelleen vireille. Tällä hetkellä olen onnellisesti parisuhteessa, mutta joskus ex tulee ikävästi mieleeni
Kommentit (12)
Traumat piti sanoa, ei traumasoituneita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terapiaan tarvitaan oma motivaatio työstää asioita. Onko sinulla sellaista? Kun ihmisillä on hyvä vaihe elämässä, kiinnostus ongelmien työstämiseen vähenee.
En olisi mennyt terapiaan, jos olisin pystynyt elämään ilman unien häiriintymistä. Kun en enää saanut unta tai heräilin useita kertoja painajaisiin, ei jäänyt enää vaihtoehtoja kuin käydä käsittelemässä asiat.
Kannattaa yrittää, jos tapahtumat vaivaa
En tiedä terapiasta mitään, mutta jostain luin, että vanhojen tarkoituksellinen kaivaminen ei välttämättä ole aina fiksua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos osaa ajatella sen menneenä elämänä niin en tiedä tarvitseeko.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä terapiasta mitään, mutta jostain luin, että vanhojen tarkoituksellinen kaivaminen ei välttämättä ole aina fiksua.
Hyvä terapeutti tuntee rajat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä terapiasta mitään, mutta jostain luin, että vanhojen tarkoituksellinen kaivaminen ei välttämättä ole aina fiksua.
Hyvä terapeutti tuntee rajat.
Mulle on sanottu, että jossain kohtaa terapiassa käyminen voi alkaa tuntua ahdistavalta
Kiinnitä huomiota terapeutin kanssa oleviin kemioihin, älä valitse terapeuttia siksi, että sattuu olemaan vapaana. Kokemuksen syvällä rintaäänellä sanon tämän.
On kiinni hyvin paljon itsestä ja terapeutista, että mitä asioita siellä kannattaa käsitellä. Jos tuntuu, että terapiassa ne asiat eivät etene, vaan esille tulee jotain lisää koko ajan eikä mikään tule käsitellyksi, niin kannattaa miettiä, onko terapeutti sinulle oikea. Ihmisiä nekin on, eikä kaikki työskentelytavat toimi hyvin.
Vanhojen traumojen käsittely on myös raskasta, mutta jos ne vaivaa, niin parempi ne on käsitellä kuin yrittää haudata, koska se ei toimi. Terapia vaatii aina sekä taloudellisia että henkisiä resursseja, vaikka siellä ei käsiteltäisi mitään järkyttävän traumaattista, se on silti kuluttavaa.
Lompakkoa se varsinkin kuluttaa, Kelan korvauksista huolimatta.
Ehkä paras ensin mennä käymään vaikka lyhytterapeutin vastaanotolla kartoittamassa, että mitkä asiat painaa ja mitä niille haluaa tehdä? Iso osa terapiasta on susta itsestä kiinni. Sinä ne asiat joudut kuitenkin työstämään ja käsittelemään.
Joskus voi riittää joku toisenlainenkin muoto kuin puhuminen, vaikka joku kehollinen terapia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä terapiasta mitään, mutta jostain luin, että vanhojen tarkoituksellinen kaivaminen ei välttämättä ole aina fiksua.
Jos traumat häiritsevät jokapäiväistä elämää niin täytyyhän ne hoitaa. Nuo vanhojen kaivelu-pelot on jotain vanhan kansan huuhaa-juttuja.
Mikä järki, jos olet jo yli siitä?
Kannattaa ehdottomasti. Terapia auttaa ymmärtämään itseään ja toimintatapojaan, lisää itsetuntemusta. Traumatisoituneita koteloituu kehoon, on hyvä käsitellä ne pois. Tuollainen seuraaminen on kamalaa ja vaikuttaa ihmisen psyykeen monella tasolla.