Eikö miehet viihdy kotona? Miksi?

Nuorena sitä kävi tietenkin yökerhoissa viikonloppuisin mutta lopetin ne jutut joskus 21 vuotiaana. Sen jälkeen hengaillut kotona, salilla jne. Tuleehan sitä välillä käytyä jossain kahvilla, kaupoissa ja elokuvissa mut ei enää kovin usein. 

Vierailija kirjoitti:

Kun mies menee, tekee ja harrastaa, seurauksena on hirveää valitusta. Kun mies on kotona sohvalla ja relaa, on seurauksena kauheaa valitusta sohvalla olemisesta. Kyllä jumalauta on vaikeaa.

Eikä ole. Miehen pitää olla kotona ja tehdä kotitöitä. Koko ajan.  Helppoa. 

Vierailija kirjoitti:

Tämmöisen miehen minäkin haluan! Jolle se kotona oleminen ei ole issue vaan ihan perus asia. Ja sieltä voi toki käydä sit vaikka lenkillä, töissä, harrastuksessa jne. Mut et koti on ns base camp. Paikka jossa oleminen on se pohjakin suhteelle eikä niin et pitää keksimällä keksiä jotain spesiaalia jotta viihtyisi siellä. Tai et just ei yhtään osaa viihdyttää itseään jos naisellaan esim on jotain mihin hän keskittyy siellä kotona. Ap

Vaan miten kaltaisemme löytävät toisensa? Tämä kysymys minut on oikeastaan tänne palstalle tuonutkin. Olen halunnut lukea naisten ajatuksia aihepiirin ympäriltä. Koulut on käyty ja työpaikallakin lähinnä miehiä, niin varsin pieneltä tuntuu mahdollisuudet tutustua oman kaltaisiin ihmisiin.Ujoksi en itseäni missään nimessä kutsuisi. Introvertti vain.

Kiitos miehisestä näkökulmastasi! Sinun tyyppisesti mies varmasti sopisi minullekin, jostain syystä on haaviin jäänyt nyt pari erilaista vekkulia kaveria. Minusta ihan parasta parisuhteessa ollessakin on että on niitä omia mielenkiinnon kohteita mitä kotona voi yhdessä ja erikseen keksiä touhuta. Omatkin mielenkiinnon kohteet voi olla esim yhtäkkinen hurahtaminen puutarha hommiin ja uppoutuminen opiskelemaan aiheesta kaikki mahdollinen. Kumppanit eivät ole jakaneet samaa kiinnostuksen kohdetta mutta se ei haitannut minua. Ihanne kumppanilla piisaa omasta takaa omia kiinnostuksen kohteita ja niistä voi sit vaikka tulla keskustelua keskenään et mitä jännää toinen on kuullut, lukenut, nähnyt jne. 

Mukavaa et on myös miehiä joilla on kiinnostuksen kohteita jotka ei aina ja ikuisesti liity kodin ulkopuolelle johonkin loputtomiin kavereihin ja baareihin jne. Itse en tykkää käydä baarissa kuin hyvästä syystä, joku live keikka esim. Pahinta on jos ukko haluu olla baarissa ennemmin kuin kotona

Miten niin ei viihdy? Moni viihtyy. Se että sinä et ole sellaista miestä tavannut ei tarkoita sitä ettei sellaisia miehiä ole. 

Esimerkiksi minä olen sellainen. Käyn töissä mutta muuten olen vain kotona koska kotona viihdyn parhaiten.

Vierailija kirjoitti:

Miten niin ei viihdy? Moni viihtyy. Se että sinä et ole sellaista miestä tavannut ei tarkoita sitä ettei sellaisia miehiä ole. 

Esimerkiksi minä olen sellainen. Käyn töissä mutta muuten olen vain kotona koska kotona viihdyn parhaiten.

Lisään että olen sinkku ja sinkkuna pysyn eli en huoli ketään naista elämääni. Haluan katsella leffoja ja pelailla tietokone ja konsolipelejä niin ei ole aikaa naisille .

Minun mieheni viihtyy kotona, ei käy missään muualla kuin muutamissa luottamustoimien vaatimissa kokouksissa. Katsomme yhdessä leffoja, olemme yhdessä verstaalla jossa hän nikkaroi ja minä teen jotain muuta pientä hommaa. Käymme yhdessä ostoksilla ym. Baareissa emme käy ollenkaan, emmekä edes käytä alkoholia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin ei viihdy? Moni viihtyy. Se että sinä et ole sellaista miestä tavannut ei tarkoita sitä ettei sellaisia miehiä ole. 

Esimerkiksi minä olen sellainen. Käyn töissä mutta muuten olen vain kotona koska kotona viihdyn parhaiten.

Lisään että olen sinkku ja sinkkuna pysyn eli en huoli ketään naista elämääni. Haluan katsella leffoja ja pelailla tietokone ja konsolipelejä niin ei ole aikaa naisille .

Enkä myöskään katso urheilua yhtään koska ei kiinnosta enkä juo alkoholia ja tämän sanoin siksi koska tuntuu olevan joku yleistys  sekin että kaikki miehet katsoo urheilua ja juo alkoholia. 

Kuulostaa freshiltä. Niin, ne juoksut on juostu jo nuorena, yökerhot, bileet, jatkot ja muu häsellys. Kylläpä on kiva kuulla että sellaisiakin miehiä on jotka ei laita noita jatkuvia menoja etusijalle

Vierailija kirjoitti:

Kun mies menee, tekee ja harrastaa, seurauksena on hirveää valitusta. Kun mies on kotona sohvalla ja relaa, on seurauksena kauheaa valitusta sohvalla olemisesta. Kyllä jumalauta on vaikeaa.

No voisiko mahdollisesti löytyä mitään välimuotoa sinne tänne säntäilevän duracell-pupun ja lamaantuneen sohvaperunan väliltä? 

Mutta onko sit niin et vaan huonoina päivinä on kotona... ei sekään parisuhteen kannalta kuulosta puolison kannaltakaan kivalta

Ainakin minä viihdyn. Jos ei ole kaupassa käyntiä, niin harvoin liikun minnekään varsinkaan talvella. Kaiken hereilläoloajan vie syöminen, netti, lukeminen, musiikin kuuntelu, tv:n katselu.

Mun mies tykkää laittaa ruokaa, lisäksi se korjailee ja nikkaroi kaikenlaista, tekee pihahommia, siivoilee, soittaa kitaraa, pelaa pleikkaa, sitoo perhoja, puuhailee koiran kanssa ja tietysti kun on lapsia niin tekee heidän kanssa juttuja, pelaa pleikkaa tai lautapelejä, opettaa soittamista, nikkaroivat yhdessä, ulkoilee jne. 

Me ollaan molemmat miehen kanssa aika aktiivisia, koko ajan joku projekti menossa ja mielenkiinnonkohteita enemmän kuin aikaa. Se kyllä sitten näkyykin kotona, ei ole siistiä ja seesteistä vaan aina joku projekti jossain kesken. Meillä on olohuoneessa iso ruokapöytä jonka ääressä ei juuri koskaan syödä, vaan se toimii harrastepöytänä ja aina siinä on joku ompelukone, maalausvälineet, juotoskolvi, palapeli, lautapeli tms menoillaan, tai vähintäänkin joku lasten askartelu-, lego- tai tutkimusprojekti. 

Että semmoisia meillä tehdään perus kotitöiden, pihahommien ja lapsiperhearjen lisäksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämmöisen miehen minäkin haluan! Jolle se kotona oleminen ei ole issue vaan ihan perus asia. Ja sieltä voi toki käydä sit vaikka lenkillä, töissä, harrastuksessa jne. Mut et koti on ns base camp. Paikka jossa oleminen on se pohjakin suhteelle eikä niin et pitää keksimällä keksiä jotain spesiaalia jotta viihtyisi siellä. Tai et just ei yhtään osaa viihdyttää itseään jos naisellaan esim on jotain mihin hän keskittyy siellä kotona. Ap

Vaan miten kaltaisemme löytävät toisensa? Tämä kysymys minut on oikeastaan tänne palstalle tuonutkin. Olen halunnut lukea naisten ajatuksia aihepiirin ympäriltä. Koulut on käyty ja työpaikallakin lähinnä miehiä, niin varsin pieneltä tuntuu mahdollisuudet tutustua oman kaltaisiin ihmisiin.Ujoksi en itseäni missään nimessä kutsuisi. Introvertti vain.

Kai ne on jotkut deittisovellukset sitten tms. Missä kohdata. Baarista ei löydy kotona viihtyvää miestä, sen olen kantapään kautta oppinut. Yritetty on... ja sit taas se kotona viihtyväkin mies voi ollakin ahdistava jos ei hänellä ole muuta ajatusta kuin katsella yhdessä netflixiä. Sellainen deitti oli kerran ja kertakaikkiaan ahdistuin kun en minä jaksa istua vieretysten sohvalla joka ilta. Haluan voida toteuttaa omia intohimojani, oliko vaikka se viimeisin hurahdus puutarha hommiin ja viljelyyn. Tai mikä ikinä.  Se suhde oli pakko lopettaa koska hän oli painostava ja jopa mun etätyöprojektista oli ikäänkuin mustasukkainen että pitäisi laittaa työt sivuun ja katsella jotain hänestä mielenkiintoista juttua. Ja mul oli silloin iso työprojekti joka vaati kunnolla eforttia ja oli myös uran kannalta iso harppaus eteenpäin. Ei siinä netflix kiinnostanut ja tämän miehen laitoin takaisin kiertoon jotta saan olla kotona rauhassa 

Vierailija kirjoitti:

Mun mies tykkää laittaa ruokaa, lisäksi se korjailee ja nikkaroi kaikenlaista, tekee pihahommia, siivoilee, soittaa kitaraa, pelaa pleikkaa, sitoo perhoja, puuhailee koiran kanssa ja tietysti kun on lapsia niin tekee heidän kanssa juttuja, pelaa pleikkaa tai lautapelejä, opettaa soittamista, nikkaroivat yhdessä, ulkoilee jne. 

Ihana mies! pidä hyvä huoli hänestä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Me ollaan molemmat miehen kanssa aika aktiivisia, koko ajan joku projekti menossa ja mielenkiinnonkohteita enemmän kuin aikaa. Se kyllä sitten näkyykin kotona, ei ole siistiä ja seesteistä vaan aina joku projekti jossain kesken. Meillä on olohuoneessa iso ruokapöytä jonka ääressä ei juuri koskaan syödä, vaan se toimii harrastepöytänä ja aina siinä on joku ompelukone, maalausvälineet, juotoskolvi, palapeli, lautapeli tms menoillaan, tai vähintäänkin joku lasten askartelu-, lego- tai tutkimusprojekti. 

Että semmoisia meillä tehdään perus kotitöiden, pihahommien ja lapsiperhearjen lisäksi. 

Ihanaa, kuulostaa juuri sellaiselta mitä itsekin arvostaisin. Minä olen myös monien mielenkiinnon kohteiden ja tekemisten ihminen. Erilaisia kädentaitoja ja muita tykkään valtavasti harrastaa. Kotona. Ap. Ps. Alan uskoa taas miehiin, et ei ne kaikki ole joko menijöitä tai umpitylsiä krapulassa makaajia joista ei saa mitään irti. 

Tuo mies joka asuu täällä ainakin katselee tv:tä, pelaa konsolilla, ja maalailee muovisia pikku-ukkoja (millä sitten pelaa tai jotain). Viihtyy kotona ihan hyvin. 

Vierailija kirjoitti:

Kiitos miehisestä näkökulmastasi! Sinun tyyppisesti mies varmasti sopisi minullekin, jostain syystä on haaviin jäänyt nyt pari erilaista vekkulia kaveria. Minusta ihan parasta parisuhteessa ollessakin on että on niitä omia mielenkiinnon kohteita mitä kotona voi yhdessä ja erikseen keksiä touhuta. Omatkin mielenkiinnon kohteet voi olla esim yhtäkkinen hurahtaminen puutarha hommiin ja uppoutuminen opiskelemaan aiheesta kaikki mahdollinen. Kumppanit eivät ole jakaneet samaa kiinnostuksen kohdetta mutta se ei haitannut minua. Ihanne kumppanilla piisaa omasta takaa omia kiinnostuksen kohteita ja niistä voi sit vaikka tulla keskustelua keskenään et mitä jännää toinen on kuullut, lukenut, nähnyt jne. 

Mukavaa et on myös miehiä joilla on kiinnostuksen kohteita jotka ei aina ja ikuisesti liity kodin ulkopuolelle johonkin loputtomiin kavereihin ja baareihin jne. Itse en tykkää käydä baarissa kuin hyvästä syystä, joku live keikka esim. Pahinta on jo

Musiikkia korvilleni! Kiitos. Toivoa ei ole menetetty, vaikka Usko onkin hukassa. Saan suurta iloa kun joku tuttu ihminen "hurahtaa" omaan juttuunsa. Ainakin jos se asia on suunnilleen terve, eikä esim. shoppailu tai vastaava mielihyvän pikavoittojen jahtaaminen, johon myös liialliset päihteet lasketaan. Näissä edellisissä suhteissa olen kokenut syyllisyyttä siitä kun innostun ja hyperfokusoidun johonkin aiheeseen. Eihän siitä minulle ole oikeasti mitään hyötyä tietää yksityiskohtia Preussin sodista ja Saksan yhdistymisestä, mutta tuollaiseenkin voi helposti vajaa viikko vierähtää. Harvoja myöskään kiinnostaa.

Sinulle jättäisin varmaankin puutarhanhoidon, mutta todennäköisesti suunnittelisin sisäkasvihuoneen ilmavirtauslaskelmineen esikasvatusta varten, vaikkei sitä olisi koskaan tarkoitus edes rakentaa. Kuppilaan voin lähteä, jos se on pieni ja riittävän hiljainen keskusteluun. Muuten on vaikea nähdä syytä lähteä. Sellaisesta minut voi löytää pari kertaa vuodessa vihkon, kynän ja viinilasin kanssa. Saa tulla juttelemaan. Jos haluat minulta aloitteen, niin jotain savumerkkejä on ensin annettava elekielellä ja katsekontaktilla. Mistä muualta teidät voi löytää?

Itse käyn oikeasti baareissa sosialisoitumassa ja pelaamassa bilistä etc. Sitä vartenhan kantakaupunkien pikkukämpät on olemassa, että kaupungit tarjonta laajenee olohuoneeksi.