Rasittavaa, kun äitini "kritisoi" lastani jatkuvasti
Ja ihan typeristä asioista esim ihmetteli useaan kertaan, kun 11kk ei ollut vielä yhtään hammasta. Sitten, kun lapsi otti ensimmäiset askeleet 1v3kk niin se oli hirveän myöhään ja silloinkin suussa oli "vasta" 6 hammasta. Nyt 1v5kk ikäisenä ei sano kuin n.10 sanaa ja edelleen herää kerran yössä, eikä nuku 10-12h putkeen jne...
Onko muidenkin vanhemmat tällaisia? Eniten ihmetyttää, kun on kuitenkin eläköitynyt kätilö niin luulisi lapsista jotain tietävätkin
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Se on tiukka paikka mahoille katsoa vierestä kun muut äiteilevät. Käytös on pääsääntöisesti todella ala-arvoista ja katkeraa.
Luitko aloitusta ollenkaan? Arvostelija on mummo.
Vierailija kirjoitti:
Oman äitini kanssa en ole paljon tekemisissä, koska hän asuu kaukana (eri maassa), mutta anoppini, joka on muuten tosi mukava ja avulias ja yleensä myös järkevä ihminen, arvostelee aika paljon lapsen vaatetusta. Useimmiten hän on sitä mieltä, että lapsella on liian vähän vaatetta (päiväkodissa taas kehuvat, että meidän lapsella on aina hyvä säänmukainen vaatetus) tai vaatteiden värit eivät sovi yhteen. Yleensä annan mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, kun on muuten kiva ihminen ja lapselle kiva mummi. Lapsen taitojen ja kehitystason arvosteleminen ja ihmetteleminen on varmasti vielä raskaampaa.
Minulla taas anoppi on ollut tosi kannustava kaiken suhteen. Onneksi. Jos hänkin olisi samanlainen repesin varmaan hiukset päästäni.Ehkä täytyy itsekin vain yrittää antaa mennä äidin juttujen läpi korvien.
Jos totta niin ota vähän väliä, näe harvemmin. Ehkä ilman lasta? Puhutte muusta?
Ikävää sitten kun lapsi on isompi ja tajuaa ettei kelpaa mummolle mitenkään päin.
kyllä minä nostaisin kissan pöydälle äitisi kanssa. Mieti etukäteen miltä sinusta hänen toiminta tuntuu, jotta voit selkeästi kertoa, että tämä ja tämä asia loukkaa sinua äitinä ja kasvattajana, koska yrität tehdä parhaasi ja huolehdit lapsesta erinomaisesti. Älä ala syyttelemään vaan koeta luodad tilanne jossa hänen ei tarvitse hypätä heti puolustuskannalle. Toki jos menee siihen niin sitten ottaisin etäisyyttä ja pyytäisin häntä miettimään asiaa laajemmasta näkökulmasta.
Anoppi on ollut ja on hyvä mummu johon luotan. Äidilleni taas jouduin sanomaan jo vauvan kohdalla että annapa olla, vauva on ihan ok ja tarkistuksissa tsekattu. Sieltä tuli mielipidettä painokäyrästä yms jo 2kk kohdalla. Kasvu oli aivan rajoissa ja tasainen kuten myöhemminkin. Tajusi mun kommentin. Puhu ap vielä mummon kanssa asiasta. Minusta sun lapsi menee ihan normiajassa kehityksessä.
Joillain ihmisillä on tuollainen negatiivinen huolipuhetyyli, että ihmetellään kaikkea kielteisen kautta. Äitisi voisi vähän päivittää tietojaan, jotta rauhoittuisi.
Meillä tuo vain paheni vuosien mittaan, ja lopulta jouduin rajaamaan äitini lähes kokonaan ulos meidän perheen elämästä. En kauheasti piittaa siitä, jos hän haukkuisi vain minua, mutta en todellakaan aio altistaa omaa lastani jatkuvasti moittivan ja tuomitsevan isoäidin seuralle. Johonkin on pakko vetää raja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on tiukka paikka mahoille katsoa vierestä kun muut äiteilevät. Käytös on pääsääntöisesti todella ala-arvoista ja katkeraa.
Mahoille? Kyseessä on ap:n äiti :D
Niin? Kaikista äideistä tulee mahoja joskus.
Tuhkamunalla on nyt termit hakusessa.
Kiitos kaikille asiallisesti vastanneille. Täytynee tosiaan ottaa taas asia puheeksi. Ehkä vähän herkillä vielä nyt kun, takana on taas yksi puhelu, jossa ihmeteltiin että miten voi olla taas flunssa, kun edellisestä on n 1kk.
Tosiaan päiväkodissa tai neuvolassa ei ole ihmetelty mitään lapsen kehitykseen liittyvää, eli koitan vaan lopettaa huolehtimisen ja kertoa äidille asioista suoraan.
Vierailija kirjoitti:
Montako kertaa hän on tämän puolentoista vuoden aikana ihmetellyt hampaita tai muuta? Törmäsin erääseen äitiin, joka kertoi suurinpiirtein samaa. Kun kysyin, onko tuo jatkuvaa, niin vastaus oli, ett muutaman kerran, muttei siedä yhtäkään.
Mä ohistelen ja sanon, että joka kerta kun äitini kanssa kohdattiin. Eli usean kerran viikossa. Ei lapsi osannut piirtää kunnolla, ei hiihtää, luistella, miksi se juokseekin noin omituisesti... voisko toi nyt vaan syödä kunnolla... ja päiväkodissa sanoivat, että jos kaikki lapset söisivät kuten meidän mukula, niin maailmassa ei olisi mitään hätään. Mistä vaan keksi sanottavaa, niin kyllähän se sano.
Eipä enää tarvinnut miettiä omaa surkeata itsetuntoa, kun muori on taatusti ollut tuommoinen jjo kun itse olin pieni. Samaa en halunnut omille lapsille.
"kyllähän tuossa nyt jotain vikaa on, ei tuo ole normaali!!!" Sanoi mun pienestä rakkaasta, ihanasta nauravasta pojasta! Menee tunteisisin yhä. Aiheesta olin keskustellut monesti. Ei suostunut ymmärtämään mitä tarkoitin. " se on tiina taas niin herkkänä, kun jotain sanoo ääneen!" 20 vuotta sitten sanottu ja yhä tulee itku. Onneksi mä olin järkevä, enkä altistanut lastani enempää. Äidin kaverit yrittävät meidän välejä moneen kertaan selvittää, mutta pari jopa ymmärsi ja tiesivät mistä puhun.
Komea urheileva opiskelijanuorukainen on nyt, josta saa olla ylpeä.
Otat äitisi small talkin kritiikkinä omaa äitiyttäsi kohtaan. Hän todennäköisesti vain päivittelee lämpimikseen, ei kritisoi sinua eikä lasta. Aiemmin ajateltiin enemmän niin, että lapsista tulee sellaisia kuin tulee, eikä ajateltu että kaikki johtuu äidistä. Ehkä siksi hän ei tajua miksi otat itseesi. Eikä muista miten herkkiä esikoisten äidit ovat.
Onhan kiistatta lapsesi monessa taidossa siellä normaalikehityksen myöhäispäässä. Ei siinä mitään pahaa ole, kiinnittää vain äitisi huomion. Jos lapsesi olisi oppinut kävelemään 9 kk vanhana, äitisi olisi sitäkin päivitellyt, mutta et olisi varmaan siitä loukkaantunut.
Vierailija kirjoitti:
Otat äitisi small talkin kritiikkinä omaa äitiyttäsi kohtaan. Hän todennäköisesti vain päivittelee lämpimikseen, ei kritisoi sinua eikä lasta. Aiemmin ajateltiin enemmän niin, että lapsista tulee sellaisia kuin tulee, eikä ajateltu että kaikki johtuu äidistä. Ehkä siksi hän ei tajua miksi otat itseesi. Eikä muista miten herkkiä esikoisten äidit ovat.
Onhan kiistatta lapsesi monessa taidossa siellä normaalikehityksen myöhäispäässä. Ei siinä mitään pahaa ole, kiinnittää vain äitisi huomion. Jos lapsesi olisi oppinut kävelemään 9 kk vanhana, äitisi olisi sitäkin päivitellyt, mutta et olisi varmaan siitä loukkaantunut.
Tämä voi olla ihan tottakin. Olisi silti mukava kuulla välillä jotain positiivistakin eikä aina sitä ihmettelyä että eikö vieläkään ja miksi ei jne
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on tiukka paikka mahoille katsoa vierestä kun muut äiteilevät. Käytös on pääsääntöisesti todella ala-arvoista ja katkeraa.
Mahoille? Kyseessä on ap:n äiti :D
Niin? Kaikista äideistä tulee mahoja joskus.
Ja kaikista isistä hedelmättömiä...
Äitisi on rajaton. Rajoita. Lapsellasi on oikeus kasvurauhaan.
Mä en ainakaan jaksa kuunnella yhtään mitään märinää. Elämä on liian lyhyt kärsimiseen.
Meillä anoppi oli tuollainen. Yksi lapsenlapsi oli suosikki ja muita arvosteltiin. Ikävää.
Kuulostaa harmilta.Kehun,kannustan,leikin, höpötän,tuen miten hyvin pystyn. Turva ja rakkaus tärkeintä <3 Kiitollinen kaikista tärkeitä ihmisiä aina.
En ainakaan muista omasta lapsuudestani tällaista. Meillä on muuten ihan ok välit, mutta tuo kritiikki ja ihmettely lapsen kehityksestä on alkanut hiertää. Ehkä kyse on tosiaan tuosta kavereille retostelusta. Täytyy varmaan taas ottaa asia puheeksi.