Ylioppilasjuhlien tarjoilu: mitä suolaista tarjolle?
Taas on aika lähteä pohtimaan tarjoilua. Viimeksi vuosi sitten mentiin suolainen piirakka ja salaatteja -idealla. Toimi ihan kohtuu hyvin, mutta koska peräkkäiset vuodet ja samat vieraat, kaipaisin uutta ideaa.
Kriteerinä se, että tarjoilun tulee olla valmistettavissa selkeästi ennakkoon (mielellään jo paria päivää ennen), ruokkia myös pitkänmatkalaisia ja olla kohtuullisen hyvin rajalliseen jääkaappitilaan mahtuvaa.
Mitä teillä on tarjottu?
Kommentit (33)
Meillä oli pääroolissa lämminsavulohi, pienet ruotsalaiset lihapullat, uudet perunat, vihreä salaattisekoitus, tuore patonki, tzatsiki. Lisäksi jotain muita pikku lisukkeita. Lihapullat tein hyvissä ajoin pakkaseen ja lämmitin uunissa niitä purkillinen kerrallaan. Tämä menu noutopöydässä toimi hyvin, mutta meille tuli melkein kaikki vieraat (noin 40+) kerralla eli noin tunnin sisällä. Eli ruokaa ei tarvinut seisottaa pöydällä koko päivää. Lohet tarvitsevat kyllä jonkun verran kylmätilaa. Meillä oli lisäkylmätilana omat ja lainatut kylmälaukut.
Jälkkäriksi 2 erilaista megaisoa tilauskakkua ja kahvia.
22 jatkaa: Koen, että isommalle porukalle on huomattavasti helpompaa tarjota selkeä ruoka (liha, kala, perunat) kuin että on sataa sorttia pikku purtavaa ja cocktail snackia. Meillä kunnon ruoka sai paljon kiitosta ja monet olivat pitkämatkalaisia.
Vierailija kirjoitti:
Ryynimakkaroita ja perunasalaattia.
Yllättävä ehdotus, mutta miksei toimisi, jos on varmaa tietoa, että uppoo enemmistölle vieraista. Jos molemmat ruuat hyvälaatuisia ja tuoretta tavaraa (perunasalaatti itse tehtyä luksusversiota), niin mulle kyllä vieraana kelpaisi paremmin kuin hyvin 👍
Voileipäkakkua, toinen kala ja toinen liha. Oikea kermakakku (ei mikään marsipaani) ja kahvit.
Tai jos vain lähisukua pitkältä matkaa, niin oikea ruoka myös tarjottava, mielellään ennen virallisia juhlia.
Hohhoijaa. Melkein kaikki ehdotukset saavat alapeukkuja. Viimeisenä viitenä vuotena olen ollut vieraana monissa lakkiaisissa, joissa tarjolla ollut täysin erilaisia noutopöytiä. Aina olen jotain syötävää löytänyt ja jokaisella on ollut jokin noutopöydän "hitti" , joka tehnyt kauppansa erityisen hyvin. Harvoin kai tarjoilut täysin epäonnistuvat - oli tarjolla sitten mitä hyvänsä.
Vierailija kirjoitti:
Voileipäkakkua, toinen kala ja toinen liha. Oikea kermakakku (ei mikään marsipaani) ja kahvit.
Tai jos vain lähisukua pitkältä matkaa, niin oikea ruoka myös tarjottava, mielellään ennen virallisia juhlia.
Kuulostaa melko kuormittavalta alkaa tarjota erikseen jotain ruokaa ennen juhlia. Muutenkin just silloin on pahin kiire ja viime hetken valmistelut ennen koululle lähtöä. Sitten pitäisi vielä ehtiä siivota ne "lähisuvun ruokahetken" jäljetkin. Jos lähisuku ei voi odottaa samaa ruokaa kuin muutkin vieraat syövät, voivat he vapaasti käydä syömässä missä parhaaksi näkevät.
Vierailija kirjoitti:
Voileipäkakkua, toinen kala ja toinen liha. Oikea kermakakku (ei mikään marsipaani) ja kahvit.
Tai jos vain lähisukua pitkältä matkaa, niin oikea ruoka myös tarjottava, mielellään ennen virallisia juhlia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voileipäkakkua, toinen kala ja toinen liha. Oikea kermakakku (ei mikään marsipaani) ja kahvit.
Tai jos vain lähisukua pitkältä matkaa, niin oikea ruoka myös tarjottava, mielellään ennen virallisia juhlia.
Kuulostaa melko kuormittavalta alkaa tarjota erikseen jotain ruokaa ennen juhlia. Muutenkin just silloin on pahin kiire ja viime hetken valmistelut ennen koululle lähtöä. Sitten pitäisi vielä ehtiä siivota ne "lähisuvun ruokahetken" jäljetkin. Jos lähisuku ei voi odottaa samaa ruokaa kuin muutkin vieraat syövät, voivat he vapaasti käydä syömässä missä parhaaksi näkevät.
Tämä onkin yksi yo-juhlien klassikko täällä: onko lakkiaispäivän kurniva vatsa Matti-sedän oma ongelma (jonka hän itse ratkaisee syömällä jossain ennen juhliin tuloa) vai ylioppilaan äidin ongelma? Koko suku ei koululle kuitenkaan voi tulla, joten tuon ajan voi käyttää lounastamiseen omin avuin.
Vierailija kirjoitti:
22 jatkaa: Koen, että isommalle porukalle on huomattavasti helpompaa tarjota selkeä ruoka (liha, kala, perunat) kuin että on sataa sorttia pikku purtavaa ja cocktail snackia. Meillä kunnon ruoka sai paljon kiitosta ja monet olivat pitkämatkalaisia.
Varsinainen ruoka vaatii aina kunnon pöydän syömistä varten. Tilat ja huonekalut usein rajoittavat tuota. Itse inhoan ns. vuororuokailua ja vieraiden asettelua siinä tärkeysjärjestykseen. Jos tarkoitus on tarjoilla niin, että pienehkölle lautaselle tai kupille löytyy joku laskutila, niin silloin tarjotaan pieniä suolapaloja, mieluiten vielä käsin syötäviä. Meillä on usein ollut "hyrriä" suolaisilla täytteillä (feta, kinkku, tonnikala, katkarapu-versioita), käytetty taikina on kai lähinnä focaccia-tyyppistä taikinaa - en tee niitä itse, vaan toinen perheen jäsenniitä leipoo. Nuo on ollut kyllä aina vastapaistettuja, mutta voi ne etukäteenkin tehdä ja pikaisesti lämmittää tarjolle laittaessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voileipäkakkua, toinen kala ja toinen liha. Oikea kermakakku (ei mikään marsipaani) ja kahvit.
Tai jos vain lähisukua pitkältä matkaa, niin oikea ruoka myös tarjottava, mielellään ennen virallisia juhlia.
Kuulostaa melko kuormittavalta alkaa tarjota erikseen jotain ruokaa ennen juhlia. Muutenkin just silloin on pahin kiire ja viime hetken valmistelut ennen koululle lähtöä. Sitten pitäisi vielä ehtiä siivota ne "lähisuvun ruokahetken" jäljetkin. Jos lähisuku ei voi odottaa samaa ruokaa kuin muutkin vieraat syövät, voivat he vapaasti käydä syömässä missä parhaaksi näkevät.
Tämä onkin yksi yo-juhlien klassikko täällä: onko lakkiaispäivän kurniva vatsa Matti-sedän oma ongelma (jonka hän itse ratkaisee syömällä jossain ennen juhliin tuloa) vai ylioppilaan äidin ongel
Täällä koulut eivät järjestä lakitusta juurikaan koululla, kun ei sinne juuri ketään mahdu. Viimeksi olin kirkossa lakkiaisissa, en muista oliko mitä rajoituksia, pääsi kuitenkin enemmän kuin kaksi henkeä ylioppilasta kohden, kirkko oli tosin aivan täynnä ja tilaisuus striimattiin, suvun vanhukset, jotka eivät olleet tulossa pitkän matkan päästä, pääsivät näkemään tilaisuuden, paremmin kuin sieltä kirkon penkistä. Rippijuhlat olivat vielä isommassa kirkossa, siellä oli kahden rinnakkaisen rippileirin oma tilaisuus, silloinkaan ei ollut rajoituksia ja vapaita paikkojakin jäi, vaikka aika täyttä oli tuolloinkin. Edelliset lakitukset olivat myöskin koulun ulkopuolisessa juhlatilassa, siellä oli vielä koronarajoitukset osallistujille.
Itse en ymmärrä lihapullia juhlien kahvipöydässä, mutta täällä olen oppinut, että niitä pitää monen mielestä olla. Itselle ne on arkiruokaa.