Tajusin juuri, että jokaisessa pidempiaikaisessa suhteessani mies on ollut joko ainoa lapsi tai kuopus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mies on kahden siskon pikkuveli, itse olen kahden veljen isosisko. En tiedä onko siinä sen kummempaa, mutta luulisin auttavan vastakkaisen sukupuolen ymmärtämisessä jonkin verran... :D

 

Jokainen ihminen on yksilö, ei sukupuoli.

Silti sukupuoli ja syntymäjärjestys vaikuttavat jonkin verran. Sekoittuu siihen yksilöllisyyteen. Eri

Keskimäärin eroja voi olla, mutta yksilölliset erot ovat paljon suurempia.

Mulla on ollut aina vanhin veli poikaperheestä.

Vierailija kirjoitti:

Onhan syntymäjärjestyksellä tutkitustikin väliä, mutta ei niin, että ainoat lapset ja kuopukset olisivat itsekeskeisiä, pikemminkin päinvastoin.

Tämä on totta.

Se kuopus kun lopulta näkee kaikkein syvimmin vanhempien muuttumisen, ikääntymisen ja saa tavallaan toisenlaisen elämän alkupuolen,

kun jää viimeisenä kotiin. Kun sisarus / sisarukset ovat jo lähteeneet opiskelemaan ja omaan elämään.

Toki riippuuhan se ikäeroistakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et ilmeisesti kykene valitsemaan kumppania, jonka kanssa muodostuisi pysyvä suhde. Itsetutkiskelun paikka.

Niin no olen nyt ollut jo melko kauan naimisissa, mutta jos tuosta tuli sinulle parempi olo niin ok. Ap

Sitäkin erikoisempaa, silloinhan nuo muut kuin avioliittosi, ovat olleet aika lyhytaikaisia pidempiä suhteita. Eli tuo arvio sinusta taisi osua ihan kohdilleen. Itselläni ollut suunnilleen samassa ajassa vain kolme suhdetta, joista vain kaksi lasken pidempiaikaisiksi, 17 v ja 4,5 v, tämä nykyinen vasta alle 2 v.