Toisiaan muksivat veljekset ihmetyttää
Olen ollut vahtimassa kahta veljestä, jotka ovat ala-asteikäisiä. Ovat ihan normaaleja, ei siis mitään neurojuttuja. Heillä vaan on taipumusta muksia toisiaan nyrkillä kun suuttuvat jostakin. Muksiminen on tasapuolista, johon toinen osapuoli aina vastaa. Aloittaja kylläkin vaihtuu. Riita voi tulla peleistä tai toisen ilveilystä. Muksimisen jälkeen ovat hetken omillaan ja sitten taas sovussa. Rauhoittuvat kyllä kun siihen puuttuu. Pikkusiskonsa antavat olla rauhassa eivätkä härnää sitä. Keskenään nujuavat. Onko tuo kuitenkaan ihan normaalia? Vanhemmat ovat että taasko ne tappeli.
Kommentit (26)
No ei ole normaalia, tai oli ehkä joskus vuosikymmeniä sitten.
Minulla on poikia mutta olen opettanut pienestä asti, että väkivalta ei ikinä ole oikein eikä siihen suhtauduta kevyesti.
No ei tuo nyt kuulosta muulta kuin veljesten nahinalta joita tulee ja menee. Kaikesta tarvitse huolestua.
Lyömisestä pitää opettaa pois jo lapsesta lähtien. Jos lapsena voi vapaasti lyödä, lyö aikuisenakin helposti.
Vierailija kirjoitti:
Lyömisestä pitää opettaa pois jo lapsesta lähtien. Jos lapsena voi vapaasti lyödä, lyö aikuisenakin helposti.
Minun isoveljet tappeli keskenään kyllä yläasteelle saakka. Ihan normaaleja molemmista tuli eikä mitään väkivaltaa ole ollut sen jälkeen.
Hyvää ainesta, hyvää ainesta! Veljesten on vaan yhdistettävä voimansa niin yläasteelle mennessä pahikset saa kunnon löylytyksen.
Meillä on nollatoleranssi väkivallalle ja tästä on johdonmukaisesti pidetty kiinni, joten ei ole kuin pari kertaa tarvinnut vääntää asiasta omien poikien kanssa.
Kuulostaa siltä, että vanhemmat hyväksyvät veljesten välisen väkivallan.
Kyllä se ihan normaalia on, että lapset tappelevat. Vaikka monilla vanhemmilla onkin kaipuu niihin neurodiagnooseihin jos lapsen käytös ei miellytä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on nollatoleranssi väkivallalle ja tästä on johdonmukaisesti pidetty kiinni, joten ei ole kuin pari kertaa tarvinnut vääntää asiasta omien poikien kanssa.
Kuulostaa siltä, että vanhemmat hyväksyvät veljesten välisen väkivallan.
Ei vanhemmat sitä hyväksy, mutta jotenkin suhtautuvat siihen jotenkin tylsistyneesti. Pojat on kyllä muuten kivoja molemmat, mutta tuo muksiminen on outoa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Meillä on nollatoleranssi väkivallalle ja tästä on johdonmukaisesti pidetty kiinni, joten ei ole kuin pari kertaa tarvinnut vääntää asiasta omien poikien kanssa.
Kuulostaa siltä, että vanhemmat hyväksyvät veljesten välisen väkivallan.
Joissain muissa perheissä on nollatoleranssi kotiintuloajalta myöhästymiselle tai huonoille tuntimerkinnöille wilmassa. Mutta lapset eivät useinkaan piittaa siitä nollatoleranssista koska ei siitä mitään kuritusta seuraa vaikka jäisikin kiinni kielletystä tekemisestä. Tappeluun liittyy vielä sekin, että se ei usein päädy vanhempien tietoon.
Vierailija kirjoitti:
Hyvää ainesta, hyvää ainesta! Veljesten on vaan yhdistettävä voimansa niin yläasteelle mennessä pahikset saa kunnon löylytyksen.
Todennäköisesti heistä itsestään tulee niitä pahiksia, kerta kotona jo opittu, että lyöminen on ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvää ainesta, hyvää ainesta! Veljesten on vaan yhdistettävä voimansa niin yläasteelle mennessä pahikset saa kunnon löylytyksen.
Todennäköisesti heistä itsestään tulee niitä pahiksia, kerta kotona jo opittu, että lyöminen on ok.
Myös armeijassa opetetaan että lyöminen on ok. Lähitaistelukoulutuksessa jopa kerrotaan tekniikat siihen.
Kyllä sen saisi kitkettyä mutta pitää aloittaa jo pienenä, kouluiässä on myöhäistä.
Vierailija kirjoitti:
No ei ole normaalia, tai oli ehkä joskus vuosikymmeniä sitten.
Minulla on poikia mutta olen opettanut pienestä asti, että väkivalta ei ikinä ole oikein eikä siihen suhtauduta kevyesti.
Tarhoissa se on koko ajan yleistymään päin että jos lapsi vaikka lyö toista lapiolla hiekkalaatikolla niin vaaditaan moniammatillista kriisityöryhmää paikalle koska Väkivalta On Vakava Asia. Lapset itse eivät muista koko tapausta enää tunnin päästä mutta vanhemmat keuhkoavat siitä kuukausitolkulla.
Molemmat puolustavat itseään, molemmat on vuoroin aloitteellisia, eivätkä lyö pikkusiskoa. Ja eivät kanna kaunaa vaan sopivat? Tai näin käsitin.
Ihan normaaleja poikia, vähän ronskeja, mutta ei todellakaan mitään ongelmatapauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvää ainesta, hyvää ainesta! Veljesten on vaan yhdistettävä voimansa niin yläasteelle mennessä pahikset saa kunnon löylytyksen.
Todennäköisesti heistä itsestään tulee niitä pahiksia, kerta kotona jo opittu, että lyöminen on ok.
Myös armeijassa opetetaan että lyöminen on ok. Lähitaistelukoulutuksessa jopa kerrotaan tekniikat siihen.
Ollaan sitten käyty perin erilainen armeija jos sulle on siellä opetettu, että oman maamiehen lyöminen on ok.
Se hyvä puoli on ettei nuo veljekset tule nuolemaan kenenkään kenkiä tai polvistumaan kun on aika siirtyä teini-ikään. Luonnetta pitää olla.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on nollatoleranssi väkivallalle ja tästä on johdonmukaisesti pidetty kiinni, joten ei ole kuin pari kertaa tarvinnut vääntää asiasta omien poikien kanssa.
Kuulostaa siltä, että vanhemmat hyväksyvät veljesten välisen väkivallan.
Ei vanhemmat ole aina läsnä eli kyllä poikien elämään kuuluu nahistelu. Koti voi myös opettaa sopimaan ja pyytämään anteeksi. Ei poikia voi pumpulissa kasvattaa. Ulkoisia uhkia on sen verran että joskus on pakko uskaltaa puolustaa itseään ja/tai veljeään.
Vierailija kirjoitti:
Normaalit veljekset. Rakkauden osoituksiahan ne muksimiset on. Kyllä ne siitä rauhoittuu.
Tämä on muuten yksi sairaimmista asioista, että poikien tekemä väkivalta väritetään rakkauden osoituksiksi.
Pojille EverLast niin kestää pienet kolhut.
Normaalit veljekset. Rakkauden osoituksiahan ne muksimiset on. Kyllä ne siitä rauhoittuu.