5lk lapsella ei ole kavereita
Tytöllä ei ole koskaan ollut kavereita, tuttuja koulussa ja harrastuksissa kyllä. Kukaan ei missään halua häntä kaveriksi muuten, harrastuksen tai koulun ulkopuolella. Nyt viettää myös välkät yksinään.
Erilaisia harrastuksia on kokeiltu ja sama juttu joka puolella. Osallistuu kaikkeen ja on hyvät käytöstavat, on aika hiljainen. Luokassa sellainen oppilas jonka kanssa halutaan tehdä esim ryhmätöitä mutta mutten ei kelpaa kaveriksi. Viettää vapaa- aikansa yksinään.
Meillä ei asu ketään lapsia naapurissa tai lähellä ( Espoo) joten ulos leikkimäänkään ei ole seuraa.
On ikäistään nuoremman oloinen ja pienikoinen, esim.luokallaan ovat jo kuin teini ikäisiä ( 5lk) oma tyttöni näyttää n 3 luokkalaiselta muiden rinnalla.
Olen miettinyt maisemanvaihdosta ja koulun vaihtoa... nykyisessä koulussa on jo kaikenlaista yritetty.
Onko teillä kokemusta ja miten tilanne on ratkennut?
Kommentit (9)
Voisitko kysyä lapsesi koulun opettajalta, onko viidesluokkalaisissa tyttösi tyylistä rauhallista kaveria?
Millaisia keinoja nykyisessä koulussa on siis yritetty?
Minäkin olen aina ollut melko yksin. Tai sitten epäterveellisissä kaverisuhteissa.
Nytkin yksin. Viimeksi minulla oli kavereita yläasteella. Ystäviä ei ole koskaan ollut.
En ole hyvä sosiaalisissa tilanteissa, niin on vaikuttanut minuun. Menen monesti "lukkoon". Tai sitten olen vain aina ollut sellainen...
Kurja tilanne, mutta suurin osa elämästä tapahtuu peruskoulun jälkeen. Sen kun keskittyy suorittamaan hyvin arvosanoin läpi ja siitä lukioon, niin usein helpottaa. Lukioihin porukka sekoittuu ja moni hakee omaa paikkaansa, joten uusia suhteita syntyy helpommin. Koulun vaihto tuskin tässä tilanteessa auttaa. Eikä koulu pysty ketään pakottamaan kaveriksi. Jos hommat koulussa sujuu asiallisesti, se riittää.
Käsi ylös kuinka monella on ala-asteelta kavereita matkassa vielä 40-vuotiaana? Aika harvalla. Tsemppaa lapsen läpi peruskoulun, viettää perheen kesken aikaa ja kannustaa tekemään asioita, jotka itseä kiinnostaa.
Ja onko tämä nyt lapsen ongelma, vai elääkö vanhempi tässä omia pettymyksiään läpi.
Ei mnullakaan ollut, kun olin muualta muuttanut. Lähinnä koulukiusattu, joka tapppeli kounpihalla ja opettajani oli huolissaan. Vaan niin se kaveripiiri löyttyi, josta olen edelleen ja varmaan loppuelämäni kiitollinen.
Vierailija kirjoitti:
Kurja tilanne, mutta suurin osa elämästä tapahtuu peruskoulun jälkeen. Sen kun keskittyy suorittamaan hyvin arvosanoin läpi ja siitä lukioon, niin usein helpottaa. Lukioihin porukka sekoittuu ja moni hakee omaa paikkaansa, joten uusia suhteita syntyy helpommin. Koulun vaihto tuskin tässä tilanteessa auttaa. Eikä koulu pysty ketään pakottamaan kaveriksi. Jos hommat koulussa sujuu asiallisesti, se riittää.
Käsi ylös kuinka monella on ala-asteelta kavereita matkassa vielä 40-vuotiaana? Aika harvalla. Tsemppaa lapsen läpi peruskoulun, viettää perheen kesken aikaa ja kannustaa tekemään asioita, jotka itseä kiinnostaa.
Ja onko tämä nyt lapsen ongelma, vai elääkö vanhempi tässä omia pettymyksiään läpi.
Kiitos tästä näkökulmasta. Olen itse 1970 luvulla syntynyt ja silloin kun olin koulussa 1980 luvulla jne oltiin vain kavereiden kanssa, ei paljon mitään tehty perheenä tai vanhempien kanssa. Tyttö haluaa viettää aikaa meidän vanhempien kanssa edelleen ja teemme yhdessä kaikkea.
Varmasti peilaan omaa lapsuuttani, koin paljon pettymyksiä kaverisuhteissa silloin. Oikeastaan ne ystävät tuli sitten yläasteella ja lukiossa vasta.
Jos yläkoulussa luokat sekoittuvat, on mahdollista saada kavereita.
Ongelma tietty, jos kaikki menee samalle luokalle, eli on pieni ala ja yläkoulu.
Yläkoulussa on myös valinnaisaineita ja sellaisesta voi saada kavereita.
Lapsella on kavereita harrastuksissa muttei ketään keiden kanssa olla harrastuksen ulkopuolella... siellä juttelee ja on muiden kanssa. Harrastaa teatteria ja erästä liikuntalajia.
Välitunneilla on yksin kun muut juttelevat meikeistä ja pojista jne. Tyttöni ei ole vielä niistä kiinnostunut ja haluaisi leikkiä välkällä leikkejä.
Kyllä olen koulunvaihtoa miettinyt... Lapsen koulussa ei ole toimintaa vapaa aikana josta lapsi voisi hyötyä.
Yksinäisyys on kamalaa. Voisiko lapsesi löytää kavereita harrastuksista? Musiikin harrastajissa saattaisi olla tyttösi tyylisiä hyväkäytöksisiä kavereita. Myös kuvataide-harrastuksesta saattaisi löytyä kaveri.