Kukaan ei tiedä, miten pitäisi vastata Mitä kuuluu -kysymykseen

Vierailija kirjoitti:

Jos kysytään mitä kuuluu, niin vain tosi tylsä ihminen alkaa kertoa. Siihen kuuluu vastata, vaikka ei mitään erikoista, entä mitä sinulle kuuluu.

Vain joku tylsä tyyppi nipottaa tuollaisestakin.

Miksi kysyä, jos vastaus ei kiinnosta?

Siihen voi vastata vaikka miten, kuten itsekin voisin vastata:

Kunnon vuoristorataa menee töissä ja muuten aika normaalisti. Ketuttaa tämä maailmantilanne. Entä itselläsi?

Niin sanotusti smalltalk -tyyliin jutustelua.

Minä ainakin kerron kuulumiset, silloin harvoin kun niitä on, niille keille ne kuuluu  ihan kysymättäkin, muun keskustelun lomassa. Yleensä jos joku sattuu kysymään niin ei minulla ole mitään kerrottavaa, joten siksi vastaan vaan 'ihan hyvää' ja mahdolliset jatkokysymykset vaan ärsyttää koska kerrottavaa ei ole. 

Juttu on vain tilaajille, joten en pääse lukemaan, mutta onko oikea vastaus Kukkuluuruu?

Voitinko miljoonan?

Huono keskustelunavaus, tuntuu siltä kun heti ekalla lauseella pitäisi ruveta kertoa elämästään. Vastaankin siis esim. "ihan hyvää".

Vastaus englanniksi: Huu aaa juu.

Vastaan aina kavereille ja sukulaisille mitä oikeasti kuuluu. Mut välillä tohon vastaaminen on vaikeeta. Esim. mun graduohjaaja kysyy aina ensimmäisenä, että mitä kuuluu. En tiedä mitä siihen ois kohteliasta vastata. Alan sit vaan selittää mitä gradulle kuuluu. Kun enhän voi vastata sille takaisinkaan, että mitä sulle kuluu, kun en mä sitä tunne. 

"Kuulumisten kysyminen on yksinkertainen tapa osoittaa välittämistä. Silti kysymys on yksi monimutkaisimmista vastata, kirjoittaa toimittaja Roosa Niskanen kolumnissaan."

No miten se nyt on? Onko kysymyksen tarkoitus osoittaa välittämistä, vai saada vastaukseksi jopa valheellinen "kiitos hyvää, entä sinulle". Onko se välittävää, että asettaa toisen tilanteeseen, jossa hänen pitää mahdollisesti teeskennellä hyviä fiiliksiä, uteliaisuutta ja smalltalk-halukkuutta, jotta ei vaikuttaisi kusipäältä?

Vierailija kirjoitti:

Typerää kysyäkkään noin. Kerran vastasin: hiljaista on ja toisella kertaa: Kaikki mitä lujaa puhutaan, Jos juuri nyt kysyttäisiin yhtä typerästi niin joutuisin vastaamaan: linnun laulua. 

Ei sitä sulta kukaan kysykään 😑

Siihen kuuluu vastata että: " Kaikki on ok. "

Apulanta on tehnyt siitä opetuslaulunkin. 

Vierailija kirjoitti:

Ok. Haluan olla rehellinen, niin ennen kerroin oikeat kuulumiset. Mutta vastaan jatkossa että "Nyt ei pysty kyllä valehtelemaan että hyvää. Mutta kiitos kysymästä kuitenkin. Mitä sulle kuuluu?"

Sama lyhyemmin: "Kiitos kysymästä, entä itsellesi?"

"Ihan hyvää, lomia odotellessa! Mitäs teille?"

Vastaan yleensä, että vituttaa ja väsyttää. Liikaa töitä ja stnan kiire aina. M39

Vierailija kirjoitti:

Ei näe juttua. Se on vain tilaajille. Mutta ketjun kommenteista päätellen pitää ilmeisesti vastata että "ihan hyvää", vaikka ois just todettu syöpä, talo palanut ja lapsi kuollut ja tullut vielä ero päälle.

Ei, vaan silloin sanotaan, että ei oikein mitään hyvää mutta indikoidaan, ettei aio puhua siitä, ellei toinen kysy lisäkysymyksiä. 

Onko tällainen oikeasti joillekin vaikeaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei näe juttua. Se on vain tilaajille. Mutta ketjun kommenteista päätellen pitää ilmeisesti vastata että "ihan hyvää", vaikka ois just todettu syöpä, talo palanut ja lapsi kuollut ja tullut vielä ero päälle.

Ei, vaan silloin sanotaan, että ei oikein mitään hyvää mutta indikoidaan, ettei aio puhua siitä, ellei toinen kysy lisäkysymyksiä. 

Onko tällainen oikeasti joillekin vaikeaa?

Ai niin, siis muille kuin Hesarin alle 35:lle naistoimittajille?

Vierailija kirjoitti:

Jos kysytään mitä kuuluu, niin vain tosi tylsä ihminen alkaa kertoa. Siihen kuuluu vastata, vaikka ei mitään erikoista, entä mitä sinulle kuuluu.

Mitä jos oikeasti kuuluu jotain erikoista? Kyllä minä kerron jonkun pikaisen kuulumisen ja kysyn sitten, että mitä sinulle kuuluu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei näe juttua. Se on vain tilaajille. Mutta ketjun kommenteista päätellen pitää ilmeisesti vastata että "ihan hyvää", vaikka ois just todettu syöpä, talo palanut ja lapsi kuollut ja tullut vielä ero päälle.

Ei, vaan silloin sanotaan, että ei oikein mitään hyvää mutta indikoidaan, ettei aio puhua siitä, ellei toinen kysy lisäkysymyksiä. 

Onko tällainen oikeasti joillekin vaikeaa?

Nämä on tosiaankin vaikeita asioita... Kun olen vastannut "Ei mitään", olen tarkoittanut että ei kuulu mitään sellaista mistä haluaisin kertoa, mutta ei ole ymmärretty yskää vaan on jatkettu kysymistä että mitä se tarkoittaa. - Eri

Meidän pitää nöyrtyä! Eliitti tietää paremmin miten kuuluu elää! Ei meistä köyhistä raasuista ole mihinKÄÄN!!

Vierailija kirjoitti:

"Kuulumisten kysyminen on yksinkertainen tapa osoittaa välittämistä. Silti kysymys on yksi monimutkaisimmista vastata, kirjoittaa toimittaja Roosa Niskanen kolumnissaan."

No miten se nyt on? Onko kysymyksen tarkoitus osoittaa välittämistä, vai saada vastaukseksi jopa valheellinen "kiitos hyvää, entä sinulle". Onko se välittävää, että asettaa toisen tilanteeseen, jossa hänen pitää mahdollisesti teeskennellä hyviä fiiliksiä, uteliaisuutta ja smalltalk-halukkuutta, jotta ei vaikuttaisi kusipäältä?

 

Ei ole kusipäisyyttä, että sanoo menevän huonosti. Mä en edes ymmärrä tuota teeskentely -kulttuuria.