Miksi ihmiset ylpeilivät ennen äärimmäisellä köyhyydellä ja moralisoivat sillä nykyisiä sukupolvia

suomessa oli vielä lapsityövoima laillista 1900-luvun alussa. jos porvarilta kysyisi, oikea hetki ihmisarvoiselle elämälle tai työolosuhteille ei olisi ikinä vaan työt voisi aloittaa heti kun täyttää 5 vuotta ja työpäivien pituus voisi olla 16 tuntia, palkkana kalanpäitä ja velliä. työvelvollisuus ei luonnollisesti koskettaisi porvarin omaa lasta.

Koska kyse on hierarkiasta ja psykologisesta sodankäynnistä. Ne moralisoijat ovat niitä rikkaita jotka teeskentelevät köyhää ja yrittävät saada nämä ruotuun ja tekemään likaiset hommat ilmaiseksi puolestaan.

Kyllä mä ihmettelin, kun 17 vuotias sukulainen ilmoitti ei mene kesällä töihin, hän kaipaa lomaa. Laittoi perään jonkun kerjuukirjeen, pyysi sponsorointia

Tuolloin ei ollut nykyisenlaista kulutuskuormaa.

Aivopesu toiminut hyvin, kun köyhyydestä ja kurjuudesta on tehty ylpeilynaihe.

Juu, ja meitä 60-luvun hemmoteltuja lapsia ja 70-luvun kurittomia nuoria kasvatettiin uhkailemalla että sota ja pula-aika tekisivät hyvää meillekin.

Olemme myös saaneet kuulla miljonääriperheiden vesoilta, että heitä ei ole perhe tukenut, vaan itse ovat joutuneet elantonsa hankkimaan nuoresta pitäen suunnilleen pölkkäreitä kauppaamalla. Että kyllä hekin kurjuudesta tietävät.

Nykynuoret mieltää kaiken kehumiseksi.  Jos vain mainitsee, että joutui tosiaan hiihtämään kouluun kymmenen kilometriä, niin siitä heti irvaillaan, että kerjätään sääliä.

Ei saisi siis mainita mitään omasta menneisyydestään, eikä oikein mistään.  

Ja sitten kun nämä suoltavat tänne tarinaa, missä ei ole totuuden häivääkään siitä, miten ennen joku asia oli, niin on vaan paras nyökytellä ja hymyillä sisäänpäin.  

Nämä nykyajan tietäjät ja besserwisserit...

Vierailija kirjoitti:

Nykynuoret mieltää kaiken kehumiseksi.  Jos vain mainitsee, että joutui tosiaan hiihtämään kouluun kymmenen kilometriä, niin siitä heti irvaillaan, että kerjätään sääliä.

Ei saisi siis mainita mitään omasta menneisyydestään, eikä oikein mistään.  

Ja sitten kun nämä suoltavat tänne tarinaa, missä ei ole totuuden häivääkään siitä, miten ennen joku asia oli, niin on vaan paras nyökytellä ja hymyillä sisäänpäin.  

Nämä nykyajan tietäjät ja besserwisserit...

 

Kuinka kauas sitten niistä ylämäkeenhiihtoajoista pitää mennä taakse päin että nuorilla on sopiva elintaso? Sinne 1200-luvulle jossa he raatoivat savupirteistä käsin selkänsä rikki pelloilla jotta Ruotsin kuninkaalle riittää marmoripalatseja, silkkivaatteita ja viiniä?

Eikö elämän tarkoitus ole edistää asioita siten että seuraavalla sukupolvella on aina hieman paremmin asiat kuin edellisellä?

Muistan kun vuonna 1918 syntynyt mummo aina valitteli kaikesta turhuudesta ja kuinka hän lapsena leikki vain käpylehmillä ja kaikki meidän ysärillä olleet lelut ja muu elintaso oli turhuutta, tai vähintäänkin olisi lapsen pitänyt osata olla koko ajan kiitollinen. Oikeasti, miten voi aina olla niin, että ennen oli kaikki paljon paremmin, vaikka oikeasti olisi ollut sota päällä ja nälkävuodet?

Vierailija kirjoitti:

Nykynuoret mieltää kaiken kehumiseksi.  Jos vain mainitsee, että joutui tosiaan hiihtämään kouluun kymmenen kilometriä, niin siitä heti irvaillaan, että kerjätään sääliä.

Ei saisi siis mainita mitään omasta menneisyydestään, eikä oikein mistään.  

Ja sitten kun nämä suoltavat tänne tarinaa, missä ei ole totuuden häivääkään siitä, miten ennen joku asia oli, niin on vaan paras nyökytellä ja hymyillä sisäänpäin.  

Nämä nykyajan tietäjät ja besserwisserit...

 

4300-luvun EAA suomalainen metsästi mammutteja ja oravia paljain käsin tai kotitekoisilla keihäillä, ja kuoli sisäelintautiin, petoeläimen/ihmisen hyökkäykseen tai virukseen noin 21-vuotiaana. Aika kevyttä kamaa se että hiihtää kouluun.