Lieden käyttö

Miksi sitä vettä pitää lämmittää? Yleensä keitetään ja silloin pitää olla täysillä. 

Mahdollisimman isolla teholla. Mitä enemmän käytät aikaa, sitä enemmän lämpöä ehtii karata ilmanvaihdon mukana ulos. Itse keitän vedenkeittimellä alkuvedet kattilaan. Jos se ei riitä, lisään sekaan kylmää vettä. Näin saavutetaan kiehumispiste nopeiten. Perinteinen liesi on hidas ja aiheuttaa hukkalämpöä.

Keittolevyissä. Täysillä kiehumiseen asti. Kansi päällä. Ja sitten kun kiehuu niin sen verran pienelle, että juuri ja juuri kiehuu. 

Perussääntö. 

Uunissa taas on termari joka pitää lämmön tasasena halutussa tasossa. Ei lämpeä sen nopeemmin esim. 150c vaikka vääntäisit ensin 300 asteeseen. 

Vierailija kirjoitti:

Mahdollisimman isolla teholla. Mitä enemmän käytät aikaa, sitä enemmän lämpöä ehtii karata ilmanvaihdon mukana ulos. Itse keitän vedenkeittimellä alkuvedet kattilaan. Jos se ei riitä, lisään sekaan kylmää vettä. Näin saavutetaan kiehumispiste nopeiten. Perinteinen liesi on hidas ja aiheuttaa hukkalämpöä.

Sano vielä, että sulla on induktioliesi, johon sä sen veden esikeität vedenkeittimellä?

Täysillä ja kattilassa kansi paikallaan.  Jos vaan kiehautat niin valurauta levyn voi sammuttaa yleensä kun alkaa kuplimaan.

Miksi koulussa opetetaan matikkaa ja fysiikkaa, kun niistä ei kuitenkaan jää mieleen yhtään mitään. Olisi sama käyttää sekin aika lauluun, leikkiin ja hevosen harjaukseen.

Veden lämmittäminen tiettyyn lämpötilaan vaatii tietyn energian. Energiamäärä on sama tehosta riippumatta, joten isommalla teholla vesi lämpenee nopeammin kuin pienemmällä teholla, mutta energiamäärä on kummassakin tapauksessa sama.

Onko aloittaja se sama tyyppi joka ei saa laskujaan maksettua Nordean verkkopankissa? Yhtä autistiselta touhulta vaikuttaa.

Pörssisähköasiakkaan kannattaa syödä ruoat kylminä tai raakoina.

Täysillei. Silloin tavoitelämpötilan saavuttamiseen kuluva aika on lyhin ja ympäristöön siirtyy vähiten hukkalämpöä. Jos keitetään vaikka perunoita, niin kiehumisen alettua lämmitysteho kannattaa pudottaa niin pieneksi että vesi nippa nappa kiehuu. Kiehuva vesi on 100-asteista riippumatta siitä, kuinka rajua kiehuminen on.

Vierailija kirjoitti:

Miksi koulussa opetetaan matikkaa ja fysiikkaa, kun niistä ei kuitenkaan jää mieleen yhtään mitään. Olisi sama käyttää sekin aika lauluun, leikkiin ja hevosen harjaukseen.

Veden lämmittäminen tiettyyn lämpötilaan vaatii tietyn energian. Energiamäärä on sama tehosta riippumatta, joten isommalla teholla vesi lämpenee nopeammin kuin pienemmällä teholla, mutta energiamäärä on kummassakin tapauksessa sama.

Kauanko suunnilleen menee aikaa, jos teräskattilassa on litra vettä, ja perinteinen liesi yrittää lämmittää veden kiehumispisteeseen saakka pienimmällä asetuksella (1)? Oletetaan huonelämpötilaksi +21 astetta. Toki talvella erämaamökissä voi huonelämpötila olla vaikka -20 astetta.

Vierailija kirjoitti:

Onko aloittaja se sama tyyppi joka ei saa laskujaan maksettua Nordean verkkopankissa? Yhtä autistiselta touhulta vaikuttaa.

Nojoo, mutta se ei ole välttämättä asiakkaan vika. Eihän sieltä saa kunnon palvelua edes premium -asiakas.

Vierailija kirjoitti:

Pörssisähköasiakkaan kannattaa syödä ruoat kylminä tai raakoina.

Maksaahan tuo juuri nyt 0.65 snt/kWh, että jää kesälomareissu tekemättä :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mahdollisimman isolla teholla. Mitä enemmän käytät aikaa, sitä enemmän lämpöä ehtii karata ilmanvaihdon mukana ulos. Itse keitän vedenkeittimellä alkuvedet kattilaan. Jos se ei riitä, lisään sekaan kylmää vettä. Näin saavutetaan kiehumispiste nopeiten. Perinteinen liesi on hidas ja aiheuttaa hukkalämpöä.

Sano vielä, että sulla on induktioliesi, johon sä sen veden esikeität vedenkeittimellä?

Katsos, idiootti väärinymmärtäjä taas linjoilla.

-eri

Kiitos! Halusin vain perusteluja, kun (ehkä autistinen) isäni väittää, että hirveästi menee sähköä, jos laitan lieden täysille. Hän on nimenomaan matemaattisesti älykäs, mutta vanha jo. 

Idottimeininki täällä kyllä onkin. :) 

Vierailija kirjoitti:

Miksi koulussa opetetaan matikkaa ja fysiikkaa, kun niistä ei kuitenkaan jää mieleen yhtään mitään. Olisi sama käyttää sekin aika lauluun, leikkiin ja hevosen harjaukseen.

Veden lämmittäminen tiettyyn lämpötilaan vaatii tietyn energian. Energiamäärä on sama tehosta riippumatta, joten isommalla teholla vesi lämpenee nopeammin kuin pienemmällä teholla, mutta energiamäärä on kummassakin tapauksessa sama.

Sinulle on jäänyt mieleen se mitä on opetettu, eli yksinkertaisin teoreettinen malli joka toimii eristetyssä kalorimetrissa, mutta ei ota huomioon liedeltä ympäristöön siirtyvää lämpöä. Tämän hukkalämmön teho riippuu lämpötilaerosta, ja kokonais-hukkalämpömäärä on hukkatehon aikaintegraali. Mitä pitempi aika, sitä suurempi häviö, kun kuitenkin lämpötila muuttuu molemmissa tapauksissa huoneenlämmöstä esim. kiehumispisteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Miksi sitä vettä pitää lämmittää? Yleensä keitetään ja silloin pitää olla täysillä. 

Veden voi lämmittää ihan kiehuvaksi.

Lisäys edelliseen vielä: hukkalämmön teho riippuu siis lämmitettävän systeemin ja ympäristön (huoneen) lämpötilaerosta. Esim vettä keitettäessa lämpötilaero kasvaa noin 0 C -> 80 C (ja sen myötä kasvaa hukkateho) riippumatta siitä kuinka nopeasti lämmitys tapahtuu.

Pelkkä matemaattinen älykkyys ei riitä ratkomaan tosielämän fysikaalisia ongelmia. Pitää olla käytännön p*rstuntumaa siihen miten asiat toimivat. Sitä opetetaan koulussa valitettavan vähän, ja taitaa ihmisten ymmärryskyvytkin tässä suhteesa aika paljon vaihdella.

Jos on sähkö lämitys voi täyttä kattilaa pitää koko ajan liedellä 1_teholla.