Vuorotyoperheet, arsyttaako teita se, etta ihmisille saa joka kerta erikseen muistuttaa, etta ei ole itsestaan selvaa etta ollaan sunnuntaisin ja jouluna kotona. Miksi joidenkin on
niin vaikea pysyvästi muistaa, että meidän perheessä ei ole itsestään selvää että jouluna poikkeillaan joka sukulaispaikkaan, koska joulunahan sitä on tietenkin aikaa ja pitkiä pyhiä. Onko tämä jotain v***lua siitä että joillain on usein töitä silloin kun muut juhlivat? Millä saisin tämän tosiasian jakeluun, niin ettei tätä samaa yllättävää keskustelua pitäisi käydä joka sunnuntain kohdalla?!!
T. Nimimerkki Pääsiäinen lähestyy
Kommentit (18)
Tai minä sunnuntaina olet töissä ja minä et?
lentoemäntä - eli meille vaan on " epänormaalia" että joku tekee vuorotyötä ja siksi sitä ei vaan muista.
Itseäni taas huvittaa, kun ihmiset kuvittelevat että kaikki tekevät töitä klo 8-16 tms, on nimittäin pikkasen eri asia tehdä kellokortin mukaan töitä ja päällikön/johtajan töitä...
Monessa vuorotyössähän voi kuitenkin toivoa juhlapyhiä vapaaksi, joten ei se niinkään päin ole itsestäänselvää, että kaikki vuorotyöläiset olisivat juhlapyhinä töissä. Ei sitä kysymättä tiedä onko joku töissä vai ei.
Mulla on kai tyhmä ja päivittelevä suku, sillä ne joka kerta puhuvat edellä kuvattuun malliin ja kun sanoo että no mä olen joulun töissä, niin silloinkaan mikään muistikuva ei herää, vaan kysytään uudestaan että ai JOULUNKIN olet töiss (jotenkin että olisin niin työnarkomaani). Sitten kun totean että kyllä, minulla on edelleenkin vuorotyö ja vuoroja joululle, niin taas kerran päivitellään että onko joulunkin auki se teidän työpaikka ja että kyllä nyt onkin... Ja taas minä kerron, että KYLLÄ meidän työpaikka on auki vuoden jokaisena päivänä, ihan kuten nämä 4 vuotta kun olen siellä ollut.
Se vaan suututtaa, että pidetään aina itsestään selvänä pyhien vapaalla oloa ja lisäksi vielä jaksetaan ihmetellä mulle ihan normaalia olotilaa. Paljon tyhjää puhetta jäisi pois, jos muistaisi edes sen että olen vuorotöissä, työajoista viis.
ap
Meilläkin muutama ihmettelee aina kun minun lääkärinä pitää olla yöllä ja viikonloppuisin töissä. Aina saa muistuttaa, että silloin sitä apua usein juuri tarvitaankin. Luulisin että ihmiset eivät vaan osaa ajatella maailmaa kun omien kokemustensa kautta eivätkä huomaa ajatella niiden rajallisuutta. Ryhdy sinä kysymään näiltä että tuletteko sunnuntaina kylään vai ootko töissä silloin.
" ystävällisesti" ja toisia vanhempia ajatellen järjestetty sunnuntaille kello 15.
Vasta viime viikolla veljeni kertoi, että naapurin rouva oli loukkaantunut silmittömästi, kun hänen kullanmurumussukan synttäreille ei lapset tulleet. Ei muistanut sitä, että naapurin lapset olivat hoidossa sunnuntaina klo 15.
Vierailija:
Mulla on kai tyhmä ja päivittelevä suku, sillä ne joka kerta puhuvat edellä kuvattuun malliin ja kun sanoo että no mä olen joulun töissä, niin silloinkaan mikään muistikuva ei herää, vaan kysytään uudestaan että ai JOULUNKIN olet töiss (jotenkin että olisin niin työnarkomaani).
Tässä on ihan vain kyse sun omasta huonosta omastatunnostasi kun et ole kotona viettämässä perhe-elämää sunnuntaisin ja jouluisin ja pääsiäisin. TUnnut kantavan huonoa omaa tuntoa, jota sitten täytyy puolustella, jne. Ihan turhaan. Itse tiedät, että sulla on vuorotyö. Sun sukulaisias taas ei kiinnosta pätkääkään, oletko työnarkomaani vai et - jos kiinnostaisi, he eivät päivittelisi vaan ottaisivat asiasta selvää!
Sitten kun totean että kyllä, minulla on edelleenkin vuorotyö ja vuoroja joululle, niin taas kerran päivitellään että onko joulunkin auki se teidän työpaikka ja että kyllä nyt onkin... Ja taas minä kerron, että KYLLÄ meidän työpaikka on auki vuoden jokaisena päivänä, ihan kuten nämä 4 vuotta kun olen siellä ollut.
Niin, siis niitä nyt vain ei kiinnosta niin paljon, että jaksaisivat muistaa onko tiedän pulju auki 356vrk vuodessa kellon ympäri vai kiinni parina päivänä vuodessa. Ja onhan sitä voitu vaikka muuttaakin jonain vuonna. Mistä sen kukaan kertomatta tietää?
Se vaan suututtaa, että pidetään aina itsestään selvänä pyhien vapaalla oloa ja lisäksi vielä jaksetaan ihmetellä mulle ihan normaalia olotilaa. Paljon tyhjää puhetta jäisi pois, jos muistaisi edes sen että olen vuorotöissä, työajoista viis.
Taidat olla vähän nipo? Miksi pitäisi jättää paljon tyhjää puhetta pois? SEurusteluun kuuluu tyhjänpäiväinen puhe, on se sitten auringonpaisteesta tai työajoista. Pitäiskö teidän suvun mököttää hiljaa kädet puuskassa kahvipöydässä vai? Vai pitäiskö teidän keskustella maailmankirjallisuuden kohokohdista ja poststrukturalistisen romaanin rakenteesta tai kehitysaluepolitiikan ulottuvuuksista koko ajan? Taidat odfottaa kanssaihmisiltäsi vähän liikoja, tosikko...
olen yleisenä juhlapäivänä töissä. Mutta jäin vain miettimään, että kuinka vähän esim itse odotat läheistesi tietävän sinun elämäsi peruskuvioista, jos kerran edes työsi luonteesta ei sitä, että se on pysyvästi vuorotyötä. Organisaatio on semmoinen, että aukioloaikoja ei muutella.
ap
Teen itse töitä kotona työhuoneessa. Olen tehnyt 23 vuotta. Edelleen saan kuulla siitä ihmettelyä miehen suvulta, kysyvät " milloin menen töihin" . Samaten he eivät ymmärrä ollenkaan, että ei meille silti voi töytäistä kyläilemään milloin vain tai että en minä sen kummemmin jouda Helsinki-oppaaksi kuin päivätyössä käyvä miehenikään.
Argh.
hoitavat maataloa ja karjaansa. Navetointiaika on joka päivä klo 6-10 ja klo 16-19. Siinä välissä sopisi oikein hyvin poiketa kylään tai töiden jälkeen. Mutta ei, aina heitäkin pyydetään kylään korrektisti klo 14 tai klo 17 tai 18. Ja kyse ei ole siitä, että juhlan aika pitäisi mennä vanhempieni mukaan, vaan tämä toistuu joka kerta silloinkin kun vanhemmat ovat ainoita kyläänkutsuttuja ja kellon aikakin on vaan kun joku aika pitää sanoa. Jos on ajomatkaa, klo 14 kyläilystä joutuu lähtemään klo 15 pois. Ja näissä samoissa kyläpaikoissa ihmetellään myös että no miten teillä nyt on jo kiire, keskellä sunnuntai-iltapäivää. Ja samoja päivätyössä olevia sukulaisia ovat, ei mene tämä seikka heille jakeluun.
Meillä pyhät yleensä vapaat, mutta muuten ei olla paikalla koko perhe kuten " normaalit" ihmiset... Kiva AINA selitellä ja ottaa hämmentyneitä ilmeitä vastaan. Ei voi olla niin vaikea läheisten ihmisten ja ystävien muistaa, vai onko?? Vai onko tarkoitus vaan vääntää veistä haavassa...
sukulaiset ei voi muistaa edes sitä että henkilö ylipäätään on vuorotöissä ja työvuoro outoon aikaan on mahdollinen. Miten vähän te oikein sukunne kanssa olette tekemisissä, ja miten tyhjäpäisiä ne sitten onkaan? Kun kirjoittajasta tuntui olevan ihan normaali seurustelupuheen aihe puhua aina uudelleen samat jutut kuten kertoa että olen muuten vuorotöissä. Eikö tuota kutsuta dementiaksi, että kertoo yhä uudelleen samat perusasiat kun esim 4 vuotta sitten saadun työpaikan?
jälkeenkään pysty ymmärtämään, että on mitään muuta työnteonmallia kuin kello 8 - 16 ma-pe.
Kaikki muu on kummallista ja sitä pällistellään joka ikinen kerta.
11
Tai isi oli lääkäri ja äiti lentoemäntä. Jotenki sitä oppi pitämään itsestään selvänä, että aina ei olla kotona. Toisaalta äiti oli sitte pitkiä aikoja kotonakin.
Mun miehen veli on lentäjä ja kyllä siltä täytyy aina kysyä ootko kotona/ tai miten sopii. No mutta ei siitä sitten päivittelemään ruveta.
Täytyy kysyä ku eihän sitä muuten tiiä missä toinen luuraa.
Muistan ku olin pieni ja mielle soitti joku kotiin ja kysy isiä. Monesti siihen vastas isin olevan sairaalassa. Kyllä sitte kovasti kyseltiin, että mitä nyt on tapahtunut ;-)
Nyt he sen sijaan kysyvät joka kerta, mihin aikaan menen huomenna töihin, noh sen vielä ymmärtää, mutta sitten monesti soittavat keskellä päivää, että enkö voisi tulla auttamaan siinä ja siinä nyt heti, kun sulla on se liukuma. Eli nyt mielikuva on mennyt toiseen äärilaitaan, eli mulla ei ole työaikoja ollenkaan, ja voin lähteä ja tulla joka päivä ihan miten sattuu. Seuraavaksi varmaan alkavat kysyä, että menenkö huomenna töihin ollenkaan....
Vierailija:
jälkeenkään pysty ymmärtämään, että on mitään muuta työnteonmallia kuin kello 8 - 16 ma-pe.Kaikki muu on kummallista ja sitä pällistellään joka ikinen kerta.
11
enkä itse sitä päätä . Vain joka kuudes lauantai vapaa ja joka toinen kesäsunnutai on töitä. siis aika sekavaa ja melkein aina viikonloppuisin olen töissä.
Itse tykkäön vuorotyöstä ja olen siihen jo 18 vuodessa tottunut.
Mutta esim. miehen sukuilaiset ovat näyttäneet naamaa ja luulevat että tahallaan järjestän töitä juhlapyhyksi. Luulevat esim. joulusta että sen saa vapaaksi jos vaan haluaa viettää yhteistä aikaa suvun kanssa.
No voi perk... kaikkihan haluavat olla juhlapyhyinä vapaalla, mutta kaikki taas eivät saa sitä vapaaksi.
Joka toinen vuosi olen jouluna töissä ja joka toinen vuosi en.
Ei siinä auta itkut markkinoilla.
miehellä on vuorotyö paperitehtaassa ja myönnän, että minua ärsyttää, kun on aina niin hankala sopia perhetapaamisia heidän perheensä kanssa. Ärsyttää, kun jollain pitää olla sellainen työ, että ei ole normaalit ajat vapaana. Ymmärrän toki, että hoitotyö pitää tehdä, mutta joku jonninjoutava paperin valmistuskin. Pyh.
(Toki ymmärrän, että se on prosessiteollisuutta ja sitä ei voi ajaa alas koko ajan. Silti tieto vaan ei tuo mulle ymmärrystä.)
Anteeksi, minä taidan syyllistyä tuohon silloin tällöin. Mutta en myöskään oleta kaikkien muistavan omia työaikojani. Miksi ihmeessä ihmisten pitäisi muistaa toistensa työajat?
Voihan sitä ihmisillä olla muitakin menoja kuin työ - joten aina tapaamista sovittaessa kysytään kuitenkin, että sopiiko aika. Eli voihan sitä sanoa olevansa töissä ihan yhtä hyvin kuin voi sanoa olevansa uimahallissa ko. aikana. Vai?