Milloin ja miten peruskoulua alettiin muuttaa ilmiöiksi ja avoimiksi ympäristöiksi

"Työvälineissä: Insinöörikansa Suomi on toistaiseksi aika heikosti hyödyntänyt digitalisaatiota oppimisessa. Koulu on melkein ainoita paikkoja, missä lapset ja nuoret eivät käytä älypuhelimia. (Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen)"

2000-luvun alussa kävin tuollaista edistyksellistä koulua, mutta ei silloin mitään ongelmia ollut. 35 oppilasta luokassa eikä erillisiä luokkahuoneita ollut. Opettajaa vielä kunnioitettiin eikä ollut älylaitteita. 

Olipas mielenkiintoinen artikkeli, siinä kuvaillaan hyvin, miten ja miksi koulua lähdettiin muuttamaan

Sanni Grahn Laasonen ainakin oli kovasti mukana. Idea avotiloissa on että ne on halvempia. Siksi yhä esim valtiolla ajetaan tuhatta ja sataa avotiloihin ja sitten ihmetellään kun kukaan ei halua tulla toimistolle paikan päälle

Naurattaa nuo termit: kirjaton koulu, pulpetiton koulu ja kouluton koulu

"Kouluttomassa koulussa ei ole oppitunteja, lukujärjestyksiä tai luokkia. Oppiminen on työpajamaista, projektioppimista ja se keskittyy todellisen elämän ilmiöihin."

Viimeiset ehkä 10-15 vuotta tuota on harrastettu. Päättäjät kuulivat, että Suomessa on maailman paras koulujärjestelmä ja sitten päätettiin, että sitä koulujärjestelmää pitää kehittää vieläkin paremmaksi uusimpiin kasvatustieteen tutkimustuloksiin perustuen. Ongelma on vaan siinä, että ne uudet jutut ovat täyttä tuubaa ja olisi kannattanut pysyä vanhoissa "buumerimenetelmissä". Parhaat tulokset saavuttaneet ikäluokat kävivät koulunsa pääosin 90-luvulla jolloin kouluissa oli vielä hyvin perinteinen meininki.

Yksi ongelma on se että aika moni ehdotus ei lähde hallituksesta tai ministeriltä vaan ministeriöstä tai asiantuntijalta jonka oma poliittinen kanta voi ohjata heitä ja olla päinvastainen kuin ministerillä. Sen suhteen onkin hyvä tutkia että mistä ne saavat alkunsa.

Vierailija kirjoitti:

Yksi ongelma on se että aika moni ehdotus ei lähde hallituksesta tai ministeriltä vaan ministeriöstä tai asiantuntijalta jonka oma poliittinen kanta voi ohjata heitä ja olla päinvastainen kuin ministerillä. Sen suhteen onkin hyvä tutkia että mistä ne saavat alkunsa.

Opetushallitus varsinkin on liukunut ääriaineksen käsiin.

Vierailija kirjoitti:

Naurattaa nuo termit: kirjaton koulu, pulpetiton koulu ja kouluton koulu

"Kouluttomassa koulussa ei ole oppitunteja, lukujärjestyksiä tai luokkia. Oppiminen on työpajamaista, projektioppimista ja se keskittyy todellisen elämän ilmiöihin."

Eli vältellään kaikin keinoin ajattelu-ja vaikkapa kirjoitustaidon kehittämistä? Mitä siellä sitten väkerretään, jotain mobilejako?

Todellisen elämän ilmiöistä tuleekin mieleen heti graafisesti havainnollistettu seksuaalisuuskoulutus alaikäisille. Kädestä pitäen alkeista kohti edistyneempiä tasoja.

Taitavat olla niitä tulevaisuuden avaintaitoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi ongelma on se että aika moni ehdotus ei lähde hallituksesta tai ministeriltä vaan ministeriöstä tai asiantuntijalta jonka oma poliittinen kanta voi ohjata heitä ja olla päinvastainen kuin ministerillä. Sen suhteen onkin hyvä tutkia että mistä ne saavat alkunsa.

Opetushallitus varsinkin on liukunut ääriaineksen käsiin.

Tuntuu kyllä vahvasti siltä että siellä ajatellaan että mitä uudempi opetusteoria sitä parempi se on.