Lue keskustelun säännöt.
Kun kaikkea pitää intohimoisesti vastustaa
16.09.2008 |
En totisesti olisi uskonut, että kaverini muuttuu saatuaan lapsen näin totaalisesti. Nykyään hän vastustaa FANAATTISESTI seuraavia asioita:
-lastenohjelmat
-lasten tietokoneharrastus
-tv yleensäkin
-sisäleikkipuistot
-sivistynytkin alkoholin käyttö
Kaikki nämä ovat kuulemma esteitä lapsen luonnolliselle kehitykselle. Meillä ei TOD olla mitään sohvaperunoita, vaan meillä ulkoillaan paljon. Televisiota katsotaan kyllä, mutta taustameluna se ei ole. Ja sisäleikkipuistot, mitä vastustettavaa niissä oikeasti on? Ainakin meidän poika on aivan yli-innoissaan pomppiessaan sellaisessa. Ja hyvää se paksuperseiselle äidillekin (siis minulle) tekee siellä kirmata.
Kommentit (4)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun ne saa lapsia. En minäkään olisi ikinä uskonut että intoilen jostain vauvanvaatteesta, jostain päästäiselle tehdystä rievusta, kamoon...!!!
Meinaan, että helppohan se on kaikkea vastustaa, jos lapsi on ihan pieni eikä vielä katso telkkaria tai käy sisäleikkipuistoissa :-)
Meillä on 3,5 vuotias poika. Tietokoneharrastukset ja telkkarin katsominen on minusta ihan ok, jos päivittäinen niihin kulutettu aika on alle tunti. Meillä lapsi saa katsoa PuuhaPeteä yhden jakson päivässä tai Pikku Kakkosen. Viikonloppuisin saa aamulla katsoa pari jaksoa Muumia tai PuuhaPeteä. Telkkarista en halua hänen näkevän vielä aikuisten juttuja, joten se pidetään kiinni ja avataan vasta kun lapsi on nukkumassa. Tietokonetta lapsi ei vielä käytä, mutta kun siihen ikään tulee tuo max. tunti päivässä sääntö pätee siihenkin. Sisäleikkipuistoissa käymme talvella huonolla ilmalla, kesällä ollaan ulkona. En näe sisäleikkipuistoissa mitään vikaa, mutta toki lapsen pitää olla ulkonakin.
Alkoholin sivistyneestä käytöstä kommentoisin, että se on niin laaja käsite, mikä toiselle on sivistynyttä on toiselle kännit. Itse otan joskus 2 lasia hyvää viiniä viikonloppuna ruuan kera, mutta en halua olla humalassa lasten edessä eli siihen se jää. Viemme kyllä lapsemme kavereiden luokse illanistujaisiin, mutta silloin aina minä olen kuskina eli en ota mitään alkoholia (alkoholitonta olutta saatan ottaa lasillisen) ja mieheni ei myöskään juo itseään humalaan.
Kaikenlainen fanatismi on minusta typerää, johtaa helposti siihen että lapsi alkaa sitten kapinoida jossain vaiheessa ja ryhtyy tekemään juuri vanhempien päätöksiä vastaan.