Ensimmäisen maailmansodan jälkeen juutalaisilla oli Saksa juuri sellaisessa tilanteessa, jossa he sen halusivat olevan. Se oli hävinnyt, l

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen juutalaisilla oli Saksa juuri sellaisessa tilanteessa, jossa he sen halusivat olevan. Se oli hävinnyt, lannistunut, köyhä ja nälkäinen toisin sanoen alhaalla, ja viholliset alkoivat potkia sitä. He käynnistivät onnistuneen kommunistisen vallankumouksen Baijerissa Kurt Eisnerin johdolla. Koko Saksassa he alkoivat hankkia itselleen sanomalehtiä, jotka eivät vielä olleet heidän hallussaan. Kun talous romahti, he ottivat haltuunsa yhä enemmän saksalaisia yrityksiä, koteja, maatiloja, kauppoja ja tehtaita. He parjasivat saksalaisia sotilaita, jotka olivat tehneet sankarillisen uhrauksen rintamalla, samoin kuin he ovat kiihottaneet oman maamme hemmoteltua ja ajattelematonta väestön pohjasakkaa kaikkea tervettä ja vahvaa vastaan.

Ja kaikkialla he levittivät liberalismin myrkkyä, edistäen kaikkia paheita ja rappiota vapauden nimissä. Homoseksualismi, huumeet, prostituutio, pornografia, musta musiikki, rappeutunut taide kaikkia näitä asioita tuotiin Berliiniin ja muihin Saksan suurkaupunkeihin siinä määrin, että sionistit ja liberaalit muistelevat yhä nostalgisesti rappiota niin sanotussa Weimarin tasavallassa, joka oli Saksa vuosina 19191933.

Vastarinta nousee

Mutta saksalaisilla oli yhä vahva ja terve vähemmistö, joka ei antanut periksi juutalaiselle vaikutukselle. He uhmasivat lakia he uhmasivat juutalaisia ja pettureita, jotka olivat ottaneet vallan heidän maassaan ja he hankkivat salaa aseita, kouluttautuivat ja taistelivat niitä rikollisia vastaan, jotka tuhosivat heidän kansansa. Juutalaiset, kuten Eisner ja Rathenau, ammuttiin kadulla kuin koirat. Eräs johtavista kommunisteista, juutalainen nainen nimeltä Rosa Luxemburg, murskattiin kiväärin perällä ja hänen ruumiinsa heitettiin jokeen.

Hitler ja hänen kanssaan työskennelleet rakensivat taistelevan liikkeen, joka lopulta sai suuren osan Saksan kansasta taakseen, ja he pelastivat Saksan sionistien ja liberaalien käsistä. Elokuva, jonka näimme viime viikolla, oli 14-vuotisen taistelun tulos ja uuden saksalaisen yhteiskunnan rakentamisen alku vahvan, elinvoimaisen, terveen saksalaisen yhteiskunnan, jolla on sama hengellinen perusta kuin meillä järjestössämme tänään.

Hitler ei saavuttanut voittoaan 14-vuotisessa taistelussaan juutalaisia ja heidän liittolaisiaan vastaan kompromisseilla tai kiertelemällä. Hän ei teeskennellyt olevansa konservatiivi tai oikeistolainen. Hänellä ei ollut mitään ovelaa suunnitelmaa yllättääkseen juutalaiset. Hän taisteli heitä vastaan avoimesti ja suoraselkäisesti. Hän kutsui vihollisiaan tuholaisiksi, loisiksi ja valehtelijoiksi. Hän ilmoitti aikovansa vapauttaa kansansa heidän vaikutusvallastaan ja hän teki sen.

Se, mitä hän teki Saksassa, inspiroi varmasti meitä kaikkia. Ihmiskunnan historiassa on vain harvoja, jos yhtään, yhtä kauniita ja sankarillisia ajanjaksoja kuin Saksan vuodet 19191945 kansallissosialismin nousu ja voitto. Siksi elokuvalla on niin voimakas vaikutus meihin kaikkiin. Ja voimme oppia monia asioita Saksan taistelun tutkimisesta.