Oudot veriarvot

Kuoleman jokainen kohtaa. 

En ole lääkäri, mutta voin yrittää selventää asiaa yleisellä tasolla. Tässä muutamia näkökulmia asiantuntijan näkemyksestä:

Normaali hemoglobiini, mutta alhaiset B-eryt-arvot ja kohonnut RDW:

Vaikka hemoglobiini (hB) on normaali, alarajan B-eryt-arvot (esimerkiksi solujen tilavuus- tai hemoglobiinipitoisuusmittarit, kuten MCV ja MCH) ja kohonnut RDW (punasolujen koon vaihtelu) voivat viitata siihen, että punasolujen valmistuksessa on jotain varhaisia raudanpuutteen merkkejä.

Näissä tilanteissa kyseessä voi olla niin kutsuttu varhainen raudanpuute, jossa raudan saanti tai -käyttö ei ole riittävää optimaaliselle punasolujen muodostukselle, vaikka anemiaa ei vielä ole kehittynyt.

Ferritiinin vaihtelu ja vaihdevuodet:

Aiemmin hyvin matala ferritiinitaso (esim. 14) voi viitata selkeään raudanpuutteen tilaan ennen vaihdevuosia, jolloin kuukautiset aiheuttivat verenmenetyksiä.

Menopaussin myötä verenvuoto vähenee, ja ferritiinitaso voi "korjaantua" (esimerkiksi 57), mutta se ei välttämättä tarkoita, että raudan saanti olisi optimaalista.

Ferritiini mittaa raudan varastoja, mutta ei aina kerro, onko raudan käyttö punasolujen tuotannossa riittävää. Jos raudan saanti on jatkuvasti vähäistä, varastotkin saattavat olla "jännitystilassa", mikä näkyy punasolujen laadun muutoksina (kuten alaraja-arvoina ja kohonneena RDW).

Ravitsemuksen vaikutus ferritiiniin ja raudan saatavuuteen:

Ruokavalio, jossa painottuu esimerkiksi rahka, kaurapuuro ja kanasalaatti, on terveellinen, mutta saattaa olla alhainen erityisesti hyvin imeytyvän raudan (heme-raudan) osalta.

Jos ruokavaliossa ei ole riittävästi rautaa sisältäviä ruokia (esim. punainen liha, sisäelimet, täysjyväviljat, palkokasvit) tai raudan imeytymistä edistäviä C-vitamiinia, saattaa elimistön raudan saanti jäädä rajalliseksi.

Vaikka ferritiinitaso olisi noussut vaihdevuosien jälkeen, se ei välttämättä riitä takaamaan sitä, että raudan käyttö punasolujen tuotannossa on täysin optimaalisessa tilassa.

Yhteenveto:

Tilanne, jossa hemoglobiini on normaali mutta punasolujen laatuun liittyvät arvot ovat lievästi poikkeavat, voi olla varhaisen raudanpuutteen merkki.

Ferritiini voi olla normaali tai parantunut vaihdevuosien jälkeen, mutta raudan kokonaiskäyttö elimistössä (ja erityisesti punasolujen muodostuksessa) voi silti olla haasteellista, jos ruokavalio ei sisällä riittävästi raudan lähteitä.

Tällaisessa tilanteessa voi olla hyödyllistä tarkastella myös muita raudan mittareita, kuten transferriinisaturaatiota, tai tehdä tarkempia tutkimuksia punasolujen raudan sisällöstä, jotta tilanne saadaan kokonaisvaltaisemmin arvioitua.

Mikäli olet huolissasi tai oireita ilmenee, suosittelen keskustelemaan asiasta tarkemmin oman lääkärin kanssa. Hän voi tarvittaessa määrätä lisätestejä tai ohjata sinut ravitsemusneuvojan konsultaatioon, jotta ruokavaliota voidaan hienosäätää raudan tarpeen mukaiseksi.

Rautavarastojen tilanne voi olla monivaiheinen ja vaihdella yksilöllisesti, vaikka hemoglobiiniarvo olisi normaalilla tasolla. Tässä muutama seikka, joka voi liittyä tilanteeseesi: 1. **B-Eryt (B-erytrosyyttiarvot) ja RDW (punasolujen jakautumishajonta)** Alarajoilla olevat B-Eryt-arvot ja kohonnut RDW voivat viitata pieneen raudanpuutteeseen tai siihen, että punasolut ovat keskenään liian erilaisia kooltaan. Tämä voi olla merkki siitä, että kehossa on raudanpuute, vaikka hemoglobiini ei vielä ole laskenut alemmaksi. RDW:n nousu voi johtua kehon yrittäessä tuottaa uusia (jäterautoja) punasoluja sellaista, jossa raudan saanti ei ole ollut riittävää. 2. **Vaihdevuodet ja ferritiini** Vaihdevuodet voivat vaikuttaa myös raudan aineenvaihduntaan. Menopaussin jälkeiset hormonimuutokset voivat vähentää kuukautisten vuoksi menetetyn veren määrää, mutta ruokavalion ja ravintoaineiden imeytymisen mukana voi tulla puutetta raudan saannissa, erityisesti jos ruokavaliosi on rajallinen ja rautapitoisuus on alhainen. Vaikka jatkossa ei häviä verta kuukautisten mukana, kehossa saattaa silti olla rautavajausta, jos ruokavalio ei ole riittävän monipuolinen rautavaroja täyttämään. 3. **Ravinnon vaikutus** Jos ruokavaliosi koostuu pääasiassa rahkasta, kaurapuurosta ja kanasalaatista, siinä voi olla puutteita joidenkin ravintoaineiden, kuten rautarikkaiden elintarvikkeiden osalta. Raudan kannalta erityisesti eläinkunnan tuotteet (esim. liha, maksaa), mutta myös kasvipohjaiset lähteet (esim. linssit, pinaatti, tofu) ovat tärkeitä. Samoin C-vitamiinin saanti on tärkeää raudan imeytymistä parantavana tekijänä, joten sellaisten elintarvikkeiden lisääminen ruokavalioon voi olla hyödyksi. Kaurapuuro itsessään ei ole rautapitoinen vaan lähinnä kuitu- ja hiilihydraattilähteitä. 4. **B-eryt-arvot ja raudan puute** Vaikka hemoglobiini voi olla normaali, raudanpuute voi silti ilmetä muilla arvoilla, kuten ferritiini, B-Eryt ja RDW. Ferritiinitaso voi olla normaalikin lyhyellä aikavälillä, mutta jos ferritiini on joskus ollut alhaisempi ja ruokavalio ei ole rautapitoinen, voi olla riskinä vähenevät rautavarastot ajan kuluessa. Suosittelen keskustelemaan lääkärin kanssa näistä laboratorioarvoista ja ehkä jatkamaan tarkempia tutkimuksia rautakehityksestä ja mahdollisesta rautalisähoidosta erityisesti, jos elinympäristö, ruokavalio ja voimakas väsymys jatkuvat. Myös ruokavalion monipuolistaminen lisää raudan ja muiden vitamiinien ja mineraalien saantia voi olla tärkeää. Jos tuntuu, että rautavarastot tai raudan imeytyminen jäävät alhaisiksi, silloin kannattaa pohtia, olisiko rautalisä tarpeen.