Lue keskustelun säännöt.
Minua jaksaa ihmetyttää ne,
06.03.2007 |
jotka haluavat sylikummiksi kirkossa kastettavalle lapselle, mutta eivät kuulu kirkkoon. Sitten yritetään junailla itsensä kuitenkin kummiksi, eikä tajuta, ettei siinä ole mistään nokkimisjärjestyksestä kummien kesken kyse, vaan lapsen ottamisesta seurakunnan jäseneksi.
Kirkollisveroa ei huvita maksaa, mutta kaikki kiva pitäisi saada kirkosta kuitenkin irti.
Kommentit (4)
Mutta joillekin ei tosiaan mene jakeluun, että ei voi olla kummi, jollei kuulu kirkkoon.
Eri asia nämä " haltija" kummiksi nimittämiset, kas kun ei kummitukseksi nimitetä samoin tein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että vanhemmat ehdottomasti haluavat tietyn henkilön lapselleen kummiksi ja pitämään lasta kasteen ajan sylissään eli sylikummiksi, VAIKKA tietävät hänen olevan kirkkoon kuulumaton? Minulle on käynyt näin. Olisiko pitänyt kieltäytyä vain siksi, etten kuulunut kirkkoon? Papille asia oli aivan sama, kuka vauvaa pitää sylissään. Nimeäni ei tietenkään ole kummitodistuksessa, mutta silti tiedän olevani tämän lapsen kummi.
Halusimme lapsemme ekaksi kummiksi kirkosta eronneen, virallisesti kirjoihin pistettiin tämän vaimo. Myös mieheni on eronnut kirkosta ja hän on ollut sylikummina. Minulla ja miehelläni (!) on nyt kuusi kummilasta, " ekoja eli sylikummeja" olemme kolmelle. Meille kastetilaisuus on lähinnä nimenantoa varten, kirkolliset jutut tulevat siinä ohessa.
Kummi kuin kummi - joku ehkä pitää lasta kasteen ajan sylissään ja on näin ollen sylikummi, mutta kaikilla lapsilla ei sylikummia edes ole, vaikka kummeja on useampikin.